~ Tytyn agilitytreenipäiväkirja ~

Treenipäiväkirja 2006

Treenipäiväkirja 2007

6.7. Agirodussa kilpailemassa – tänä vuonna radalla ei ollut keinua, ja metelitaso oli muutenkin 'aisoissa'. Emäntä mietti pitkään miten ohjaisi ensimmäisen putken suun, olin niin reippaalla päällä, että tapahtui juuri, se mitä emäntä pelkäs – ampaisin väärästä putken suusta sisään, muuten tein hienon ja nopean radan ja oli hirmuisen mukavaa!

2.7. Mentiin emännän kans möllikisoihin HAU-openiin – äiskä aatteli, että se olisi hyvää harjoitusta ennen AgiRotua. Emäntää jännitti hirveesti, kun kisat oli Purinalla, missä olen pari kertaa menyt vähän lukkoon. Näytin emännälle pitkää nenää ja juoksin täysillä nollaradan ja sijoituttiin siinä kisassa vielä 2. - hauskinta oli se, että HAU-openissa oli viisi (5) osakilpailua, joista osallistuin siis yhteen ja olin kuitenkin kokonaiskisan 7.. Hyvä minä... emäntäkin ohjas oikeen hyvin.

10.6. Kevätkauden viimeiset treenit, ja olikin vaikeet... ainakin tuolle emännälle... tehtiin ”neliöaitahässäkkää” eli neljä (4) aitaa oli neliön muodossa ja siinä harjoteltiin esteiden takaa, välistä ym. tuloja ja menoja... itse olisin kyllä mielestäni osannut, mutta emännän kädet huitoivat kuin rupelit, yritä siinä sitten tulkita oikein, mistä on tarkoitus mennä; sitten mua rupes väsyttään, kun oli niin kuuma ja ajattelin ottaa aika rennosti ja jolkottelin viimeiset estetreenit... emännällä taisi olla paljon kuumempi kuin minulla, se tosiaan heilui kuin heinämies!

3.6.

Emme olleet treeneissä, johtuen emännän päivämäärästä.

27.5.

Ohjausharjoituksia ja sellaista aita hässäkkää, että kyllä tuo emäntä oli välillä pihalla kuin lumiukko... sillä oli vähän vaikeuksia osata näyttää hyvin keppien takaa ohjaus ja välillä se pyöri ihan omia ympyröitä ja piruetteja - yritä siinä sitten tehdä rata oikein, mutta keppihässäkän jälkeen oli kiva mennä ihan täysillä pussiin. Välillä emäntä 'kuivaharjoitteli' niin kauan, että en jaksanut olla skarppina lähtöpaikalla ja meninkin sitten makuulle odottelemaan... en sitten enää viitsinyt lopussa olla kauheen reippaana. Tehtiin kyllä puomia ja keppejäkin, ja pikkurataa joka oli kiva, mutta emäntä sohlas niissä ohjauksissaan taas ihan omiaan... meinasin mennä vängällä väärästä putkensuusta, mua huvitti, kun emäntä yritti kaikki temput, jotta en menis väärään suuhun... en ihan viittinyt kuunnella, kun mulla oli niin hieno suora linja siihen väärään päähän, mutta sitten oli pakko mennä oikein, kun tuo emäntä meni seisoon putken eteen, etten päässy sinne...

20.5.

Tänään meillä oli enimmäkseen tekniikkaharjoitteita; tehtiin aitoja erilaisilla pituus välityksillä – klaarasin ne ihan hyvin... emäntä jäi odottelemaan lähtöpaikalle ja menin reippaasti targettia kohden. Sitten tehtiin pikkurataa, jossa oli melkosta aitahässäkkää, mutta ne meni ihan hyvin... kerran irtosin putkelle tosi hyvin ja emäntäkin pääsi tekemään takaaleikkauksia... se on niistä ihan onnessaan. Keinua harjoiteltiin omana esteenä, ja emäntä laitto mut tekemään keinun kokonaan yksin, vähän meinasin mennä puihin, mutta sitten tein kuitenkin reippaasti,. Pussia tehtiin pitkästä aikaa ja sen kanssa ei ollut ongelmaa. Viimeinen harjoitus oli tosi vaikee, tehtiin samaa rataa, mutta emäntä ei sanonu mulle mitään, antoi vain lähtökäskyn, ja sitten vaan juoksi, viittoili ja huitoi – mää olin ihan kummissani, kun se oli hiljaa... aika huonosti meni se hiljainen rata, mutta jos harjotellaan sitä vielä uudelleen niin ehkä se lähtee sujumaan... Ai niin, kepit tein hyvin.

13.5.

Kyllä treenaaminen on mukavaa. Tänään tehtiin pitkää rataa.... lähdin tekemään sitä niin suurella innolla, että en ensin huomannut, että ekana olikin keinu... painelin keinulle ihan täysillä, onneks emäntä oli sen verran skarppina, että se ehti vaimentamaan keinun alastulon pamausta. Radalla oli kaikkea mukavaa; muuri, esteitä, A, putki ja kepit. Emännällä oli hyvä vire päällä ja se ohjasi hyvin; yhden kerran se näytti kepeille menon huonosti ja menin väärästä kohtaa, mutta muita isompia virheitä ei tullut. Sitten emäntä kekkasi, että aina odotusajalla se laittoi mut hihnaan ja meni itse kauemmaksi, eikä ollut mua näkevinäänkään... se oli toooosi tylsää, sitten se otti mut hihnasta vasta juuri ennen meidän vuoroa... olin niin innoissani aina kun emäntä haki mut hihnasta, että tein radan tosi vauhdilla. Palkkiona oli tällä kertaa keitettyä sydäntä – nam! Kuulin, että tänä vuonna osallistutaan taas AgiRotuun – jännää!

6.5.

Hyvä treenivire jatkuu. Tehtiin kontaktiharjoituksia A-esteellä ja puomilla ja niiden lisäksi tehtiin pienimuotoista rataa. Kontakteilla minulla ei ongelmia oikeastaan ole koskaan ollutkaan. Emäntä teki muutaman käsittämättömän sujuvan takaaleikkauksen... jostain olen saanut vauhtia lisää niin että takaaleikkaus on mahdollista. Emäntä innostui niistä leikkauksista niin, että sitten kun teimme radan uudelleen, niin se yritti edelleen hienoa leikkausta.... muuten se meni ihan hyvin, mutta sitten emäntä melkein törmäsi seuraavaan esteeseen ja minä en päässyt hyppäämään ollenkaan... mutta kyllä se emäntä varmaan vielä oppii katsomaan eteensäkin kun se ohjaa minua.

29.4.

Kymmenen kuukauden (10kk) tauon jälkeen treenit! Kotona en ihan ensin muistanut mitä tuo emäntä tarkoitti, kun se alkoi puhua agilitysta, mutta kun päästiin kentän reunalle, niin jo muistin. Oli kyllä mahtavaa, yllätin emännän täysin tekemällä tosi huikeita harjoituksia ihan oikein... olin myös aika nopea... treenien vetäjä Heli oli kans ihan ihmeissään. Hauskin harjoitus oli se, kun oli kaksi aitaa ja putki. Emännän piti jäädä aitojen taakse, ja minä jatkoin matkaa ihan itsekseni... emäntä ei uskonut että osaan tehdä sen, mutta päätin näyttää... houkuttimena oli kyllä siellä putken päässä makupaloja... Kerran nappasin ne makupalat ennen kuin olin tehnyt mitään.... siitä emäntä ei tykännyt yhtään! Muita harjoitteita oli aita-pituus-aita-muuri; se oli ihan ensimmäinen harjoite mitä tehtiin... se oli kivaa. Sitten tehtiin tuo aiemmin kuvailemani, sitä seurasi aita-putki-pöytä; emännän piti tehdä takaaleikkaus, aluksi se meni ihan hyvin, mutta sitten se rupesi räpeltämään.... mutta kyllä se varmaan oppii vielä ohjaamaan kunnolla. Keinua harjoiteltiin kans, se jännitti kyllä hirveesti, mutta se hirvenliha oli niin houkuttelevaa, että en voinu olla tekemättä ja kyllä tuo emäntä kehui mua. Sitten yllätin emännän kepeillä, harjoiteltiin eri suunnista kepeille tuloa, yks kulma oli vähän hankala, mutta itse kepit tein ihan oikein. Viimeinen harjoitus oli aita-rengas-aita. Vähän lintsasin renkaan teossa ja menin väärästä kohtaa, mutta en enää oikein jaksanut keskittyä, kun oli niin kuuma ja olin tehnyt jo niin paljon muuta. Emännän kans käveltiin sitten kotiin, pakko myöntää, että minua vähän väsytti ja taisi sitä emäntääkin väsyttää. Lönkyttelin emännän perässä eikä se hänenkään askel enää niin reipas ollut, mutta eikös loppuverryttelyn pidäkin olla rauhallista? Isolla innolla odotetaan ensivkon treenejä.

Etusivulle/Index