ATEENASSA 2006

Aikamääritys kuvissa epätarkka

"Myöhemmin, päästyään tässä pidemmälle, he lähtivät sotaretkelle Troiaa vastaan. 9. Agamemnon kykeni nähdäkseni kokoamaan laivastonsa, koska hän oli aikalaisiansa mahtavampi eikä niinkään siksi, että hänen johtamiansa Helenan kosijoita sitoi heidän Tyndareokselle vannomansa vala. Ne peloponnesolaiset, jotka ovat saaneet varmimman perimätiedon esivanhemmiltaan, sanovat myös että Pelops saavutti aluksi valtaa suurella rikkaudellaan, jonka hän toi mukanaan Aasiasta köyhän kansan keskuuteen, että hän sitten, vaikka oli muukalainen, voi tehdä maan nimikokseen ja että hänen jälkeläisensä siitä syystä saivat vielä suuremman vallan. Sillä kun Eurystheus kaatui sotaretkellä Attikassa Herakleen jälkeläisiä vastaan ja oli luovuttanut enolleen Atreukselle, jonka tämän isä oli karkottanut Khrysippoksen surman vuoksi, Mykenen ja hallitusvallan, koska Atreus oli hänen sukulaisensa, eikä Eurystheus sitten palannut sotaretkeltään, Atreus noudatti Herakleen jälkeläisiä pelkäävien mykeneläisten toivomuksia , ja koska hän näytti olevan mahtava mies ja saavuttanut kansan suosioin, hän sai hallittavikseen mykeneläiset ja kaikki ne, jotka olivat olleet Eurystheuksen vallan alaisina. Sitten tuli Pelopsin suku Perseuksen sukua mahtavammaksi. Johtui nähdäkseni siitä, että Agamemnon oli perinyt kaiken tämän ja oli samanaikaisesti tullut merivoimiltaan muita voimakkaammaksi, että hän kykeni kokoamaan sotaväkensä, ei niinkään suosiosta kuin pelosta, ja lähtemään sotaretkelle. On näet ilmeistä, että hän itse toi suurimman määrän laivoja ja että hän vielä luovutti laivoja arkadilaisillekin, kuten kertoo Homeros, jos hänen todistukseensa voidaan luottaa. Homeros kertoo myös, valtikan luovuttamisesta puhuessaan, että Agamemnon "hallitsi monia saaria ja koko Argosta". Jos hänellä ei olisi ollut laivastoa, hän ei olisi voinut mantereella asuvana hallita muita saaria kuin niitä, jotka sijaitsivat lähellä rannikkoa, eikä näitä olisi ollut "monia". Ja tästä sotaretkestä meidän on pääteltävä millainen oli tilanne ennen sitä aikaa. 10. Koska Mykene oli silloin pieni ja mikä hyvänsä sen ajan kaupukivaltio näytää nykyisin vähäpätöiseltä, ei ole syytä pitää tätä selvänä todistuksena kieltäytyäkseen uskomasta että Troian sota oli niin suuri kuin runoilijat ovat maininneet ja kuin perinnäistieto yhä väittää." Thukydides: Peloponnesolaissota: toinen kirja. Suom. J. A. Hollo. Wsoy 1995. (Huom. Sana Peloponnesos tarkoittaa Wikipedian mukaan Pelopsin saarta)                                                  

Sää oli aika sopiva suomalaisiin tarpeisiin. Lämmintä oli mutta ei liian paahtavaa vielä näin alkukesästä. Aurinko paistoi niin kuin sillä Kreikassa on tapana.

Hotellissa on kattopatio, josta on ainutlaatuinen näköala. Sieltä näkee Akropolille. Yksi joukostamme täytti pyöreitä matkan aikana ja sitä juhlittiin patiolla. Hyvä valinta - eikö?

Ryhmän sankaribasson kyvyt saivat asianmukaista käyttöä.

Historiaa

Ja sitten nähtävyyksien kimppuun.

Tässä se on. Maailman ehkä kaunein rakennus. Loppuun saakka hiottu. Parthenon. Yksi Perikleen ajan saavutuksista. 

Aivan Akropolin vierellä on sileäksi hioutunut kumpare Areiopagi, jolla apostoli Paavali varmaankin aikoinaan puhui ateenalaisille.

Agora on Ateenan muinainen hallinnollinen ja kaupallinen keskus. Siellä on Parthenonin pikkuveli, Hefaistoksen temppeli. Ei aivan yhtä puhdaspiirteinen, mutta hieno sekin. Hefaistosta palvoivat mm. sepät. 

Eräänä aamuna vuokrasimme autot ja lähdimme päiväretkelle Mykeneen ja Korinttiin.

Mykene on vielä vanhempaa perua kuin esimerkiksi Parthenon. Taruston mukaan sitä johti muinoin kuningas Agamemnon, joka johti myös kreikkalaisia joukkoja Troijan sodassa.

Hyvällä ajoituksella voi säästää oman kameran akkuja pimeissä tiloissa.

"Noin nimes; empinyt ei Agamemnon, valtias miesten, vaan hält' airuet sai heti selkeä-ääniset käskyn kutsua kaikki jo kamppailuun hiuskaunot akhaijit. Airuet käskyn vei, väki yhteen kiirehin kertyi. Riensivät Atreun poika ja johtajat muut jumalaiset joukkoja järjestäin, kera päilyväsilmä Athene, vammaton, vaipumaton, ikikallis kilpenä aigis; saarteli reuna sen sata ripsua solmukesorjaa, kultaa kaikki, jok' ainut ois sata maksanut härkää; kesken akhaijein kiiti hän kilpeä välkähytellen, kulkua kiihti ja intoa loi joka rientäjän rintaan, tarmoa taistelohon, sekä uljuutt' uupumatonta. Kohtapa sorjemp' on sota heistä jo kuin kotimatka laivoin kaarevin laskettaa sulo-syntymämaahan." Homeros: Ilias, toinen laulu. Wsoy 2002, suom. Otto Manninen.      

Vanhassa Korintissa ovat säilyneet rauniot rakennuksesta, johon Paavali vietiin oikeuteen, mutta jossa roomalainen Gallio ei häntä ruvennut  kuitenkaan syyttämään.    

Korintin museossa on muun muassa muotokuvia Rooman keisareista. Kun olet nähnyt Caesarin, Claudiuksen ja Neron muotokuvat, olet ehkä nähnyt teokset, joiden tekijät ovat nähneet kuuluisat mallinsa.

Mutta sitten, Gallion ollessa Akhaian maakunnan käskynhaltijana, juutalaiset nousivat yksissä tuumin Paavalia vastaan. He veivät hänet käskynhaltijan tuomioistuimen eteen ja sanoivat: "Tämä mies houkuttelee ihmisiä palvelemaan Jumalaa lainvastaisella tavalla." Mutta ennen kuin Paavali ehti vastata, Gallio sanoi: "Juutalaiset! Jos olisi kyseessä rikos tai törkeä ilkityö, olisi oikein ja kohtuullista, että kärsivällisesti kuuntelisin teitä. Mutta kun te riitelette sanoista ja nimistä ja omasta laistanne, se on teidän asianne. Siinä minä en rupea tuomariksi." (Apt.t. 18:12-15)

Attikaa etelään

Teimme bussiretken Attikan eteläpäähän Souniouun ja matkalla poikkesimme Saronidaan, jossa on sapatin aikainen Kreikan kotimme. 

Ateenassa bussilippuja myydään kaupungin lukuisissa kioskeissa. Tai sitten ei myydä tai myydään vain osaa lipuista tai lippuja on liian vähän. Ei maksa paljoa bussilippu (1,20 €) marathonin mitan päähän Saronidaan kunhan vain saisi lipun jostakin. 

Tämä kioskikauppias keksi, että kolmella 50 centin lipulla pärjää ja niitä on. Tosin ei koko joukolle, mutta loistelias täydennyskuorman ajoitus pelasti tilanteen. 

Yksi Ateenan tuhansista kulkukoirista on kuvassa mukana.

Saronidassa vahvistauduttiin kahvilassa, tehtiin kunnon kävelyretki pinjakukkulalle ja uimarannallakin käytiin.

Oranssi lippalakki kertoi, että Hankkija on viljelijäin hallinnoima. 

Attikan eteläpäätä hallitsee merenjumala Poseidonin temppeli tai oikeastaan sen rauniot.

Cow Parade

Sitten viimekäynnin Ateenan olivat vallanneet lehmät. Cow parade kiertää maailman metropoleja. Jollakin seinälläkin saattoi nähdä lehmän kiipeilevän.

Kulttuurin kehdossa tietysti lehmätkin lukevat.

Lisää sivuja:

Eevan kolumneja

Saaran nettikolumneja:

Meri, metsä ja metro

Nyt se alkoi ...

Muita sivuja:

Wroclaw - Breslau - Wratislawia

Walesin kotiseutua

Saronidasta Ateenaan

Kävelyllä Etelä-Haagassa

Piirustuksia Tyrnävältä ja Oulusta

Hesalaisten henkireikä - Kivinokka

Saaran esittely

Heikin esittely

Heikin blogeja:

Historiaa pitkin ...

 ... ja taidetta poikin

Hessupapan satuja

Lisää sivuja:

Lisää maalauksia

Muotokuvia

Linkit

"Latvian historiaa ja kulttuuria" -kirja

Sapattiluento

Vieraskirja:        Kirjoita     Lue

Paluu pääsivulle

Yksi matkalainen oli todennut sitten, että olisi kiva katsella myös ehjiä rakennuksia. Uudella olympiastadionilla oli sellaisia. Tosin ihan kisamonttuun saakka emme päässeet.

"Hän huomautti että Ateenan mahti perustuu liittolaisilta saatuihin tuloihin ja että sodassa saavutettiin tavallisesti voitto runsaiden rahavarojen ja viisaan politiikan avulla. Hän sanoi ettei ateenalaisten tarvinnut olla huolissaan, koska liittolaiset maksoivat vuotuista veroa keskimäärin kuusisataa talenttia ja Ateenalla oli muitakin tulolähteitä sekä Akropoliissa vielä kuusituhatta talenttia rahaksi lyötyä hopeaa (suurin määrä oli ollut yhdeksäntuhattaseitsemänsataa talenttia, mutta osalla niistä oli kustannettu Akropoliin Propylaiat ja muut rakennukset sekä Potidaian piiritys). Lisäksi oli yksityisissä ja julkisissa uhrilahjoissa, juhlakulkueissa ja kilpaleikeissä käytetyissä pyhissä astioissa, persialaisilta otetussa saaliissa ja muissa arvoesineissä vähintään viisisataa talenttia rahaksi lyömätöntä kultaa ja hopeaa. Perikles mainitsi myös muissa pyhäköissä säilytetyt sangen suuret varat. Kaikki tämä oli heidän käytettävänään ja äärimmäisessä hädässä he voisivat turvautua kultalevyihin, joilla heidän jumalattarensa puku oli päällystetty. Hän huomautti, että tässä kuvapatsaassa oli neljäkymmentä talenttia puhdasta kultaa, joka voitiin siitä irroittaa. Sitä sopi käyttää valtion pelastamiseksi, mutta se oli myöhemmin täysin korvattava ja pantava paikoilleen. Näin Perikles rohkaisi kansalaisiaan rahavaroihin katsoen. Thukydides: Peloponnesolaissota: toinen kirja. Suom. J.A. Hollo. Wsoy 1995. (Perikles viittaa tässä Parthenonissa olleeseen suureen Athenen patsaaseen.) 

Perushupia

Lomamatkan ydinohjelmaa ovat paikallisesta ruuasta nauttiminen, kahviloissa notkuminen, kartanluku ja shoppailu.  

"Kotimaani ompi Suomi ..."