[Taustaa]
[Suojelu retuperällä?]
[Kunnostukset ]
[Kalastuskulttuuri]
[Keskustelu]
[Kehitys]
Johtopäätökset..?
Toiminta ei pitkällä tähtäimellä onnistu ilman perusrahoitusta ja tukea mm. kalaviranomaisilta.
Toisaalta taimenvesien elvyttäminen edellyttää myös kalastajien aktiivista osallistumista ja tukea.
Kalavesien käytön ja hoidon pitäisi olla tasapainossa kalastuskulttuurien kanssa. Vallitseva ajatusmaailma
tosin vähättelee vesien kunnostuksen ja kalakantojen tuottavuuden turvaamisen merkitystä. Pikemminkin on
koettu oikeaksi olla tehokas, suurkalakeskeinen ja vastuuton.
Odotukset kalavesien suhteen ja käyttö ei saisi ylittää vesien ja kalakantojen tuottavuutta. Jos kalaston
ja vesien suojeluun suhtaudutaan vähätellen tai välinpitämättömästi jäävät ns. kunnostus- ja elvyttämisasiat
näennäisiksi, kuten suurilta osin on tapahtunut. Kehitys on vääristynyt liikaa kalastus- ja istutus-keskeiseksi,
eikä kehityksen kielteisiä ilmiöitä haluta tunnustaa. Asioista keskusteleminenkin on ollut suurilta osin
äärimmäisen vaikeata.
Asiat pitää nähdä kokonaisuuksina ja toimenpiteet kohdentaa tuottavuuden pullonkauloihin. Kalavesien hoidon
ja kalastusharrastuksen turvaamisessa pullonkaulat ovat pikemminkin kateudessa, asenteissa ja tietämättömyydessä.
Nykyisissä olosuhteissa Taimeninstituutin toiminnan jatkamiselle ei ole eväitä, eikä syy ole järjestössä,
vaan toimintaympäristössä. Siksi yhdistys lopetetaan, vaikkakin toiminta toisissa muodoissa ja järjestöissä jatkuu.
Joissain määrin voidaan jopa ajatella että näennäinen suojelutoiminta antaa oikeutuksen muille jatkaa
niin kuin ennenkin. Niin kauan kun eletään illuusiossa, että asia on hoidossa, ei ole hätää. Tämän
takia Taimeninstituutin lopettamisen voi nähdä jopa myönteisenä asiana. Ehkä pitäisi valtaosan maamme
taimenkannoista kuolla sukupuuttoon ja vielä rytäkällä, ennen kuin tutkijat ja muut asianomaiset herää.
Institutionaalisesti kyse on aina jossain määrin myös arvovallasta. Itse emme ole sitä mitenkään yrittäneet
rohmuta. Päinvastoin. Emme halua ottaa vastuuta, emme myöskään ole mikään uhka kenellekään.
Meidän mielestämme asiat vain pitäisi ymmärtää ja ottaa ne sellaisina kuin ne on ja hoitaa ne
kuntoon niissä instituutioissa, jotka asioista vastaa. Valtaa käyttävät tahot
ja auktoriteeti ovat luoneet nykyisen kalatalouden, eivätkä halua olennaisesti muuttaa kehityksen
suuntaan, vaikka tietävät olleensa väärässä. Linjan olennaisella muuttamisella he tavallaan tunnustaisivat
olleensa puutteellisella tiedolla liikkeellä.
Monet esille nostamamme asiakysymykset eivät ole korjautuneet tai poistuneet. Mikään yksittäinen taho ei
niiden hoitoa voi edes muuttaa. Taimeninstituutti onkin tässä suhteessa tehnyt voitavansa.
Myönteinen kehitys tarkoittaa parempaa tietoa, virheidenkin tekemistä sekä jatkuvaa oppimista. Mutta
oppiiko vanha koira enää mitään uutta? Onko valtaa pitävillä kanttia tunnustaa oma tietämättömyytensä
ja jättää vaikeat asioista paremmin ymmärtäville tai osaaville tulevan sukupolven edustajille?
|
|
|
