Taimeninstituutti. Kaikenlaisia puheita. Suomen Urheilukalastajain liito, Suomenlahden meritaimentoimikunta, Kalamiesten Keskusliitto, Virtavesien hoitoyhdistys

[Taustaa] [Suojelu retuperällä?] [Kunnostukset ] [Kalastuskulttuuri] [Keskustelu] [Kehitys]

Kaikenlaisia puheita, kokemuksia & näkemyksiä

Jos ajattelet, että yhdistyksen kuva muodostuu pelkästään siitä mitä yhdistys on, tai ei ole, olet väärässä. Taimeninstituutti -kuva on suhteellisen voimakkaasti muovautunut myös sen mukaan kenen kanssa olemme samoilla linjoilla ja kenen kanssa ei. Tähän voi vaikuttaa yhtä paljon TI:n avain-henkilöiden kokemukset ja näkemykset tästä toisesta osapuolesta, tai päinvastoin. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna kyse ei ehkä niinkään ole asiakysymyksistä sinänsä - pikemminkin henkilökemiasta.

Yhteisistä tai eriävistä näkemyksistä voi todeta, ettei yhteistyökuvoista useinkaan voi sanoa, että ne ovat niin tai näin. Lähes kaikista järjestöistä löytyy useita henkilöitä, jotka ovat kanssamme samoilla linjoilla. Vastaavasti löytyy myös niitä, joiden kanssa TI ei ole päässyt samalle taajuudelle. Monesti yhteistyö-kuvio, suhtautuminen ja yhteiset kokemukset ovat aikaan henkilöön sidonnaisia. Kehitys on usein pienestä kiinni - ehkä siitä millä mielialalla joku on ollut kun häneen on ensimmäisen kerran otettu yhteyttä.

Kaikki jotka tietävät jotain Taimeninstituutista ovat usein myös tavalla tai toisella vaikuttaneet siihen mitä yhdistyksestä puhutaan. Jos asenteet ovat valmiiksi ennakkoluuloset, on peli etukäteen mennyttä vaikka olisimme tehneet mitä. Enää sillä ei ole väliä. Käymme seuraavassa hieman läpi, miten itse olemme nähneet ja kokeneet mahdolliset yhteistyökuviot / linjaukset.

RKTL:n tutkijoille on ollut tyypillistä, että sanovat asiamme olevan oikea, mutta että esitystapa olisi voinut olla toinen. Emme epäile. Voihan asioita aina esittää monella tavalla. Harvat ovat kuitenkaan osaneet sanoa että mikä sitten olisi ollut parempi tapa esittää asioita, kun kysymykset ovat usein olleet sellaisia, ettei niitä aiemmin ole lainkaan käsitelty missään. Eikö silloin kaikki esitystavat voida yhden näkemyksen mukaan katsoa vääriksi. RKTL:n suhteen ongelma on pikeeminkin RKTL:n johto. Muiden kuin RKTL:n kalatutkijoiden kanssa näkemykset ovat hyvin yhteneväiset. Muista kalatutkijoista samoille linjoilla ovat olleet mm. Jaakko Lumme Oulun yliopistosta, Hannu Lehtonen, Craig Primmer, Mikko Koskinen sekä Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta.

Jotkut kalatutkijat ovat kiittäneet Taimeninstituutti kovasti siitä hyvästä, että kunnostusasioissa ollaan rikottu ympäristöviranomaisten monopoli kunnostusasioissa. Toisessa yhteydessä eräät ympäristöhallinnon virkamiehet vuorostaan ovat tulleet meitä ylistämään siitä hyvästä, että ollaan rikottu RKTL:n monopoli kalatutkimusasioissa.

Eräs helsinkiläisen kalastustarvikeliikkeen myyjä oli pitkään sitä mieltä, ettei Taimeninstituutti voi ollenkaan luottaa, koska ne kaveeraavat luonnonsuojelijoiden kanssa ja todennäköisesti vastustavat kaikkea koukkukalastusta. Tämä näkemys olkoot hänen asenteensa ja heikkoutensa. Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, koska ovathan useimmat Taimeninstituuttilaiset innokkaita kalastuksenharrastajia ja muutenkin kalaseuraaktiiveja. Tukkukauppiaista ja kalastusvälinevalmistajista TI:lla on ollut parhaat välit OPM:n sekä Kuusamon Uistimen kanssa.

Eräs luonnonsuojeluliiton vaikutusvaltainen virkamies vuorostaan on joskus sanonut omana mielipiteenään, että "Kettunen sinä taidat olla Suomen lohen suojelun suurin uhka". Tämä sattui vähän ennen Taimeninstituutin perustamista, kun Taimen Takaisin -projektin tiimoilta pidettiin erästä lohipalaveria, jossa en täysin yhtynyt Luonnonsuojeluliiton sanelemaan näkemykseen. Asia on merkittävissä määrin heijastanut Taimeninstituutin ja Luonnonsuojeluliiton väleihin, jotka ovat olleet hyvin viileät siitä lähtien. Osin huonot välit johtuvat siitä, että Luonnonsuojeluliitto kaveeraa eläinsuojelijoiden kanssa. Kummatkin suojelujärjestöt tuomitsevat C&R -kalastuksen jyrkästi. Virallisesti Luonnonsuojeluliitto ei kuitenkaan kantaansa ole ilmaissut. Suomen Luonnon -päätoimittaja on kuitenkin melko selkeästi tähän kysymykseen viitaten ilmaissut ettei TI:n kannata lehteen materiaalia lähettää. Paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten ja useiden piirien kanssa olemme kaikesta huolimatta löytäneet yhteisiä linjauksia.

Suomen WWF:n ja suojelujohtaja Jari Luukkosen kanssa Taimeninstituutilla on aina ollut erittäin hyvät välit. Suomen WWF:ää Taimeninstituutti suositteleekin mitä tulee suojelukysymyksiin. Myös Luonto-Liitto on ollut kaikkien vuosien varrella suuresti avuksi. Luonto-Liiton toiminta on vain painottunut niin paljon perinteiseen luonnonharrastukseen, paitsi kalastukseen, ettei kalatoiminnasta kiinnostuneita juurikaan löydy.

Joidenkin kalatalouskeskusten neuvojien on vuorostaan kuultu levittävän huhua siitä, että Taimeninstituutti nakertaa koko kalatalouden perustaa, ilmeisesti kritisoimalla istutuksia. Myös jotkut kalanviljelylaitosten johtajat ovat olleet sitä mieltä, että Taimeninstituutti vain häiriköi kalataloutta, kritisoidessaan istutuskäytäntöjä. Toisaalta mitä huonommin istutukset suunnitellaan ja toteutetaan, sitä enemmän istukkaita tarvitaan tietyn saaliin aikaansaamiseksi. Eihän viljelijöiden intressi välttämättä ole hillitä kalastusta ja varmistaa mahdollisimman hyvä tuotto. Sehän vähentäisi istukkaiden kysyntää. Johonkin omistajat kuitenkin rahansa laittavat. Kalatalousneuvojista parhaiten yhteisiä linjauksia olemme löytäneet Topi Korhosen, Ismo Kolarin, Teemu Tastin sekä Jouko Poutasen kanssa.

Suhde Suomen Urheilukalastajain liittoon on alusta lähtien ollut äärimmäisen vaikea. Liitto onpitkään ollut sitä mieltä, ettei se voi yhtyä mihinkään kannanottoon, koska sen tulee ylläpitää hyviä suhteita joka suuntaan. Ikään kuin Taimeninstituutti olisi se joka tekee likaisen työn heidän puolestaan. SUKL:sta aina tivattiin, että mitä SUKL yhteistyöstä saa. Osaamista ja juttuja lehtiin tarjottiin. Sitä ei kuitenkaan arvostettu. Taimeninstituutti ei kyllä saanut yhteistyöltä juurikaan. SUKL:ssa pikemminkin alettiin vierastamaan TI:ia kun olimme yhteistyössä myös muiden kanssa. Yksittäiset SUKL jäsenet ovat kuitenkin toivoneet TI:lta apua enemmän kuin ketkään muut kentällä. SUKL:n seuroissahan sitä ollaan kaikkein eniten juosseet. Taimeninstituutin loppuvaiheessa myös SUKL:n johdossa nähtiuin suurta katumusta siitä hyvästä, että TI:ia on kaikkien vuosien aikana lähinnä pompoteltu.

Suomen vapakalastajien keskusliiton, Suomenlahden uistelijoiden ja Matti Kinnusen kanssa olemme tehneet kiitettävästi yhteistyötä ilman näkemyseroja. Asiakysymyksissä uistelijat ovat kuitenkin niin lähellä meritaimentoimikuntaa, ettei uistelijat ole haluneet suojelukysymysten takia heittäytyä poikkiteloin. Suomenlahden meritaimentoimikunnan kanssa Taimeninstituutilla ei ole ollut juurikaan yhteistä. Tiusanen ja Vetikko ovat kautta linjan vähätelleet Suomenlahden jokien tuottopotentiaalia ja suojelukysymyksiä. Yhteistä säveltä emme ole löytäneet ensimmäisessäkään asiassa. Myös Vantaanjoen kehittämisessä Taimeninstituutin näkemykset ovat menneet ristiin Vantaanjoen kalastusalueen puheenjohtajan toimineen Tiusasen kanssa. Vantaanjoella elää luontaisia ja geneettisesti ainutlaatuisia kantoja, joilla ei ilmeisesti katsota olevan mitään arvoa.

Kalamiesten Keskusliiton kanssa näkemyserot ovat tänä päivänä hyvin selvät. Alkuvaiheessa kun puhuimme kestävästä kalataloudesta liiton toiminnanjohtaja selitti meille, että olisi parempi jos keskittyisimme johonkin yksittäiseen ja konkreettiseen asiaan. Silloin keskustelu yhteistyöstä olisi helpompaa. Kun tulimme myöhemmin keskustelemaan taimenista ja talkookunnostuksista, sanottiin meille että se on niin suppea asia, ettei se oikein kosketa jäsenkuntaa. Kalamiesten Keskusliitossa ollaan yleisesti oltu sitä mieltä, että kaikki keskustelut mato-onginnan haitallisuudesta taimenpuroilla ovat liioiteltuja. SKK:n puheenjohta on myös ottanut iukasti kantaa C&R-kalastukseen. Se on kuulemma kalojen kiusaamista. Kalamiesten Keskusliiton osalta yhteisillä linjoilla olemme olleet Gunnar Wendellin kanssa. Wendell on toiminut mm. Pelastakaa Ahvenet -liikeessä, joka toiminut alunamaiden happamuutta vastaan. Olemme tehneet yhteistyötä mm. Pellon Kalakerhon ja muidenkin SKK:n paikallisten kalakerhojen kanssa sekä olleeet kouluttamassa SKK:n kalastusalue-edustajia.

Kalastusjärjestöistä eniten yhdenmukaisia linjauksia Taimeninstituutilla on ollut Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran (SKES) kanssa. SKES:n kanssa yhteistyö on ollut monipuolista ja täysin kitkatonta.

TE-keskusten virkamiehet ovat olleet kohtuullisen pidättyväistä. Useat TE-keskukset eivät ole haluneet olla missää erityisissä väleissä TI:n kanssa. Kaakkois-Suomen, Länsi-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon TE-keskus ovat ilmeisesti suhtautuneet kriittisesti Taimeninstituuttiin. Hämeen ja Lapin TE-keskus hyvin myönteisesti. Uudenmaan TE-keskuksessa sen sijaan suhtaudutaan hyvin ristiriitaisesti. Yhdenmukaisia näkemyksiä TI:lla on ollut mm. Olli Tuunaisen ja Kai Samasen kanssa.

Ympäristökeskusten suhtautuminen Taimeninstituuttiin on ollut ehkä vielä vaikeampi kuin TE-keskusten. Jos TE-keskusten periaatteessa pitäisi tehdä erilaisia rahoituspäätöksiä puhtaasti kaltaloudellisin perustein, on ympäristöviranomaisen tehtävä valvoa vesilain toteutumista. Ympäristökeskukset suunnittelevat ja toteuttavat myös kunnostuksia, eli ovat periaatteessa olleet Taimeninstituutin kilpailijoita kunnostajina. Eräät ympäristökeskukset ovatkin tivanneet kirjallisia lupa meiltä kaikkien niiden maanomistajien osalta, jotka katsotaan asianomaisiksi kunnostuksissa. Joissain tapauksissa muodollista paperisotaa vaaditaan yli kohtuuden, missä selvästi tarkoituksena on hankaloittaa talkookunnostustoimintaa. Suomen ympäristökeskuksen luonnonmukaisen vesirakentamisyksikön kanssa TI on sen sijaan ollut hyvin pitkälti yhteneväisiä näkemyksiä.

Asiasisällön (teeman) osalta luulisin Taimeninstituutilla olevan hyvinkin paljon yhteistä Virtavesien hoitoyhdistyksen kanssa. Käytännössä substanssikysymyksissä Virhon ja yhdistyksen puheenjohtaja Uudenmaan ympäristökeskuksen kunnostussuunnittelija Esa Lehtinen on ollut hyvin pitkälle eri linjoilla. Virhon toiminta perustuu pitkälti vierasperäistä kantaa olevien pienpoikasten istuttamiseen. Koskenkylän-joen osalta kun yhdistys väkisin tyrkytti kalastusalueelle vierasperäisiä kaloja, oli yhdistyksen edustajan perustelu se, että nämä istukkaat lisäävät joen taimenkannan monimuotoisuutta. Taimeninstituutti on ollut jyrkästi vastaan tällaista kalakantojen tarkoituksellista sekoittamista. Istutukset pitäisi TI:n mielestä suunnitellaan tarkkaan, sillä tavalla ettei arvokkaat kalakannat pääsisi rapautumaan.