Taimeninstituutin tiedotteet ja lausunnot v.1995-2002
Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 21.6.1999
Kestävää kalataloutta kehitettävä
Taimeninstituutti, Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura ja Luonto-Liitto toivovat maa- ja metsätalousministeriöltä Suomen EU:n puheenjohtajuuden myötä selkeitä linjauksia kestävän kalatalouden sekä uhanalaisten kalakantojen suojelun edistämiseksi.
Suomi on tuhansien kalastusmahdollisuuksien maa, mutta samalla on oivallettava näiden mahdollisuuksien oikea hyödyntäminen.
Esimerkiksi kalasaaliita on tähän asti elvytetty yksipuolisesti istutuksin, vaikka sen tiedetään edistävän jo muutenkin kestämätöntä verkkokalastusta. Siksi valtion budjetista olisi ohjattava rahoja kestävän kalatalouden ja kalastonsuojelun edistämiseen jo ensi vuonna. Tämä tulisi tehdä omalla momentilla.
Viime vuonna esimerkiksi maa- ja metsätalousministeriön kalataloudellisten kunnostusten määräraha vähennettiin 4,5 miljoonasta markasta 3,5 miljoonaan. Tämäkin raha meni käytännössä yhden valtion omistaman kalanviljelylaitoksen kunnostamiseen.
Vaikka säästäminen on valtiontaloudessa varmasti tärkeää, on perusteltua kysyä, onko edellä mainittu summa millään muotoa riittävä maassa, jossa on 187 888 järveä, 42 000 kilometriä joenrantaa ja 39 125 kilometriä merenrantaa ja jossa vähintään joka toinen kansalainen harrastaa kalastusta.
Verkkokalastus ongelmallista
Yksi kestävän kalatalouden peruspilari on verkkokalastuksen saattaminen terveelle pohjalle. Verkkokalastus valtion vesillä pitäisi rajata todellisiin ammattikalastajiin ja kestävyyden rajoihin. Mallia voi ottaa Tenon ja Kuusamon vesistä, jossa kalat saavat Venäjän ja Norjan puolella
kasvaa rauhassa.
Yhdysvalloissa verkkokalastus on pääsääntöisesti kielletty ja sen tuloksena jokamies saa suuria kalansaaliita kaikista vesistöistä urheilukalastusvälinein. Tämä riemastuttaa yhtä lailla turistikalastajaa kuin vedenomistajaakin.
Urheilukalastusvälinein ei kalakantoja vahingoiteta ja se tuottaa kansantaloudellisesti perinteiseen verkkokalastukseen nähden kymmenkertaisen hyödyn. Erityisen huomion kohteeksi nousevat vaelluskalat, joita on käytännössä järjetöntä pyytää kiinteillä pyydyksillä ennen kutua merialueilta.
Tässä suhteessa Suomella on vielä paljon parannettavaa, vaikka sinällään maa- ja metsätalousministeriön viimeaikaisia suuntauspäätöksiä edes lohen osarauhoitukseen merialueilla on tervehdittävä ilolla.
|
|
|
