Taimeninstituutin tiedotteet ja lausunnot v.1995-2002
Julkaisuvapaa keskiviikkona 22. syyskuuta klo 10.00
Jokien kuivuus sekä alhainen merivesi haittaavat lohikalojen kutunousua
Pitkään jatkunut kuivuus ja alhainen merivesi haittaavat olennaisesti lohikalojen nousua kutujokiin. Poikkeuksellisen kuiva syksy aiheuttaa vähintään merkittävän notkahduksen luonnonvaraisten lohikalakantojen tilaan, arvioidaan Taimeninstituutista.
Taimenten ja siikojen on hankala päästä lietteestä madaltuneiden jokisuiden ohi. Jos emokalojen pääsy sivuvesistöihin estyy, joutuvat ne kutemaan pääuomissa. Näissä vedenlaatu on poikkeuksetta heikompi kuin lähdepitoisissa latvavesissä. Monet lohi-, taimen- ja siikakannat esiintyvät nykyisin vesirakentamisen ja liikakalastuksen takia niin harvalukuisina, etteivät ne selviä ylimääräisten luonnonmullistusten yli.
Kuivimmissa kutupuroissa pari edellistä poikasikäluokkaa ja tuleva kutu uhkaavat tuhoutua kokonaan. Monet pienet purot ovat jo kuukauden päivät olleet kokonaan ilman virtausta. Kalat uivat lätäköissä ympyrää ja odottavat kipeästi syyssateita. Vaikka sateet alkaisivatkin heti, ovat lukuisat latvavedet Keski- ja Etelä-Suomessa niin kuivia, etteivät virtaukset ratkaisevasti ehdi nousta ennen kutua. Lohikalojen kutu alkaa Pohjois-Suomessa reilun viikon kuluttua, kun se Etelä-Suomessa alkaa vasta kuukauden päästä, kertoo iktyonomi Henrik Kettunen Taimeninstituutista.
Lohikalojen kutunousua hankaloittaa kuivuuden lisäksi noin 2000 patoa tai muuta vastaavaa rakennelmaa. Näistä merkittävä osa on otettu pois käytöstä ja voitaisiin purkaa. Maa- ja metsätalousministeriön kunnostusmäärärahan kuihtuminen, viime vuoden 4,5 mmk:sta nykyiseen 3,5 mmk:aan, on osaltaan hidastanut kalojen kulkuväylien avaamista. Kunnostusrahojen tarve on moninkertainen. Tätä ovat useat asiantuntijatahot esittäneet.
Toistaiseksi lähinnä pääuomat on kartoitettu, vaikka juuri pienvedet toimivat usein kalojen tärkeimpinä lisääntymis- ja poikastuotantoalueina. On harmillista, ettei pienvesiä juuri tunneta, sillä näissä kaloille kriittiset vaellusesteet ovat usein pieniä ja jo osittain sortuneita myllypatoja. Useimmat padoista olisivat helppo talkoovoimin purkaa, sanoo Kettunen.
Taimeninstituutti muodostuu omistajista, kalastajista, luontoihmisistä ja alan tutkijoista, jotka vapaaehtoisvoimin toimivat vesiluonnon ja lohikalakantojen elvyttämiseksi. Ensi sunnuntaina Taimeninstituutti järjestää partiolaisten kanssa talkookunnostukset Nuuksion kansallispuiston Myllypurossa, Vihdissä.
Lisätietoja saa Henrik Kettuselta, puh 050-59 49 725.
|
|
|
