Taimeninstituutin tiedotteet ja lausunnot v.1995-2002
Luonnonsuojeluliitto ry
Taimeninstituutti ry
Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 17.5.1999
Ojituksesta luonnonsuojelukiista Sipoonjoella
Sipoonjoen taimenen tärkeimpien lisääntymisalueiden yläpuolella Ritosbäckenillä on lisääntymisalueiden välittömässä läheisyydessä tehty pelto- sekä tieojituksia. Kyseinen alue kuuluu Suomen ehdotukseen Natura 2000 verkostoksi. Tästä ojituksia tehneet maanviljelijä ja tielaitos eivät ole olleet tietoisia. Myös puroihin sovelletaan Suomessa vesilakia ojituksen ja muun rakentamisen tai muuttamisen osalta. Ritosbäckenin ojitus edellyttäisi mitä todennäköisimmin vesioikeuden lupaa.
Sipoonjoen taimen on yksi Suomen seitsemästä ns. alkuperäisestä Itämeren puoleisesta taimenkannasta ja on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Taimenen tärkeimmät lisääntymisalueet sijaitsevat ojitusalueen alapuolella ja uhkaavat liettyä. Taimenkanta todennäköisesti katoaa, ellei pikaisesti ryhdytä varotoimenpiteisiin. Näitä ovat esim. suojakasvillisuuden istutukset, eroosiosuojien sekä laskeutusaltaiden ja kosteikkojen rakentamiseen.
Ongelmana ympäristöhallinnon linjattomuus
Ojitus tuli ilmi kaksi viikkoa sitten, mutta Uudenmaan ympäristökeskus ei vieläkään tiedä pitäisikö siihen puuttua vesilain nojalla. Ympäristöviranomaisen päättämättömyys on ratkaisevalla tavalla hidastamassa varotoimiin ryhtymistä. Pienten hankkeiden osalta viranomaiset katsovat usein, että vesilain edellyttämää lupaa ei tarvita, koska hanke ei aiheuta "merkittävää haittaa tai muutosta". Juuri nämä pienet hankkeet ovat kuitenkin niitä, jotka vaarantavat uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia ja aiheuttavat hajakuormitusta.
Ojitusten ja muiden pienvesiä muuttavien hankkeiden toteuttajat tarvitsevat huomattavasti perusteellisempaa neuvontaa sekä uusia menetelmiä, jotta hankkeet voidaan toteuttaa vesiluontoa vahingoittamatta ja haitallista kuormitusta aiheuttamatta. Sipoon tapaus on lähinnä osoitus nykyjärjestelmän heikkoudesta.
Virtavesien ja kalakantojen suojeluun ei suoraan voi soveltaa perinteisiä suojelukeinoja. Järkevin tapa olisi muuttaa vesirakentamista luonnonmukaisemmaksi. Vesirakentamisen uusimpien menetelmin avulla on mahdollista päästä eroon ojituskierteestä. Perinteisestä ojituksesta taas tyypillisesti seuraa mittavat eroosio ja liettyminen eli uusi ojitustarve.
Sipoonjoen taimenen suojelun mahdollisuuksia selvitetään
Luonnonsuojeluliiton, Suomen ympäristökeskuksen ja Taimeninstituutin asiantuntijat kävivät isännän kanssa maanantaina ojitusalueella selvittämässä keinoja ojitusten pitkän ajan haittojen vähentämiseksi. Uomaa tulisi ennallistaa kiveämällä sekä istuttamalla kasvillisuutta ja tervaleppiä.
LISÄTIEDOT:
- Jukka Jormola, luonnonmukaisen vesirakentamisen tutkimusohjelma, Suomen Ympäristökeskus,
puh. 040-512 8801
- Johanna Peltola, Vesistötalkoot -koordinaattori, Luonnonsuojeluliitto, puh. 050-337 2111
- Henrik Kettunen, puheenjohtaja, Taimeninstituutti ry, puh. 050-594 9725
|
|
|
