Taimeninstituutin tiedotteet ja lausunnot v.1995-2002

Luonto-Liitto ry.
Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseura ry.
Suomen Luonnonsuojeluliitto ry.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry. (SVK)
Taimeninstituutti ry. (TI)

Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 19.9.2000

Vanhat vesivoimalat uhka lohikalakannoille ja kalastusmatkailulle

Suomessa on useita satoja alkuperäisestä käytöstä poistettuja ja jo osin ränsistyneitä voimalaitos-patoja. Niiden palauttamista vesivoiman tuotantoon havitellaan mm. valtioneuvoston uusiutuvien energianmuotojen kehittämisohjelmassa. Samaan aikaan kalatalous- ja ympäristöviranomaiset ovat niukoin resurssein purkaneet patoja ja palauttaneet koskia luonto- ja kalastusmatkailun käyttöön.

Kalastus- ja ympäristöjärjestöjen mielestä vesiluonnon hyödyntämisessä tulisi kalatalousarvot ottaa paljon nykyistä paremmin huomioon, eikä ainakaan rakentaa uusia vesivoimalaitoksia tärkeiden vaelluskalareittien tulpaksi.

Koskien kalataloudellinen kunnostaminen ja hyödyntäminen luontomatkailussa tuottaa yleensä paikkakunnalle tuntuvasti suuremman hyödyn kuin koskien valjastaminen vesivoiman tuotantoon.

Kalataloudelliset kunnostukset ovat kuitenkin edenneet Suomessa hyvin hitaasti, koska määrärahat kunnostuksia varten ovat tarpeeseen nähden mitättömät. Vuosittain kunnostuksiin käytetään noin 3,5 miljoonaa markkaa, kun kunnostustarve edellyttäisi vähintään viisinkertaista taloudellista panosta.

Vähintäänkin kyseenalaista on, että Maa- ja metsätalousministeriö on ollut vähentämässä koskien kunnostusmäärärahoja samalla kun vesivoiman tukiaisia ollaan lisäämässä. Järjestöjen mielestä suuntaus on huolestuttava, sillä se ei palvele tarkoituksenmukaisesti paikallisia taloudellisia ja sosiaalisia tarpeita.

Virtavesien kalataloudellisen potentiaalin sivuuttaminen ja vesivoiman yksipuolinen edistäminen ei ole kestävän kehityksen hengen mukaista, vaan haittaa ratkaisevasti luontaisten lohikalakantojen ja kalastusmatkailun elpymistä.

Hiitolanjoki toimiva esimerkki

Järvilohen luonnonkannat ovat Suomesta hävinneet lähes sukupuuttoon. Kaakkoisrajamme yli Laatokkaan laskevassa Hiitolan- eli Kokkolanjoessa on kuitenkin vahva ja elinvoimainen järvi-lohikanta. Se onkin yksi tärkeimmistä Laatokan lohen kutujoista - mutta vain Venäjän puolella.

Suomen puolella vaelluskalojen kulun salpaavat kuitenkin kolme pientä ja vanhaa vesivoimalaa. Nykyään ne tuottavat sähköä vain noin puolen miljoonan markan arvosta vuodessa ja ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän.

Voimaloiden saneeraukseen kaavaillaan yhteiskunnan miljoonatukea. Parempi vaihtoehto olisi kuitenkin ostaa voimalat kokonaan pois käytöstä. Silloin voimalakosket voidaan palauttaa takaisin luonnontilaan ja jatkuvasti suosiotaan lisäävän luonto- ja kalastusmatkailun käyttöön. Näin Etelä-Suomeen saataisiin uusi erinomainen lohi- ja taimenjoki.

Lisätietoja: SVK:n puheenjohtaja, professori Hannu Lehtonen, p. 09-708 58468, 050-5938237, TI:n iktyonomi Henrik Kettunen p. 050-5949725. Hiitolanjoki -asioista: Veijo Vilska p.05-483275.
AlkusivuTaimeninstituutti?AsiakysymyksetToiminnasta opittuaKaikenlaisia puheitaPeriaatteitaTalous ja hallintoJohtopäätöksetKommentitAnna omat kommentit!
v. 1994 Taimen Takaisin v. 1995 Taimeninstituutti ry v. 1996 Mallikunnostuksia v. 1997 Asiakysymyksiä v. 1998 Nettiaika alkuun v. 1999 Hyviä tuloksia v. 2000 Tammukalle suojaa v. 2001 KHO-ennak.tapaus v. 2002 Hallittu alas ajo