Tarja Filatov:
Tuottavuus ja luovuus voittavat hintakilpailun

Suomi on voittanut kaksi kansainvälistä kilpailukykyä mittaavaa tutkimusta. Silti Suomessa on paniikki kilpailukyvystämme. Tutkimukset eivät ennusta tulevaa, mutta eivät niiden tulokset ole tyhjästä syntyneet. Ne kertovat, että mm. osaamisemme, tuottavuutemme, infrastruktuurimme ja hallintomme ovat kilpailukykyisiä. investointiasteessamme on parantamisen varaa ja työn tuottavuuteen on syytä panostaa erityisesti palvelualoilla.

Lipposen hallitusten aikana Suomeen syntyi reilusti yli 300 000 työpaikkaa. Parhaana vuonna saavutimme yli 70 000 työpaikkaa. Tähän verrattuna 100 000 työpaikan tavoite ei ole mahdoton, vaikka nykyoloissa kova tavoite.

Menetimme viime vuonna 7.000 työpaikkaa, pääosin kansainvälisen taloustilanteen vuoksi. Vientiteollisuudessa työtä menetettiin huomattavasti enemmän, mutta
kotimarkkinoilla onnistuimme luomaan uusia työpaikkoja. Erityisesti palvelualoilla syntyi uutta työtä. Paniikkiin ei ole syytä, mutta uusia toimia tarvitaan jo tehtyjen päätösten lisäksi työllisyyden parantamiseksi.

Suomalaisen työn hinta on EU:n keskitasoa. Teollisuustyön hinta on alle keskitason ja palveluissa keskitasolla. Teollisuudessa työn tuottavuus on teollisuusmaiden korkeimpia. Neljänneksen korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Palvelujen tuottavuus ei ole yhtä korkea.

Jos vertaillaan työn tuottavuutta ja hintaa, saadaan vielä positiivisempia tuloksia. Teollisuuden yksikköhintakustannukset ovat EU-maiden alhaisimpia Irlannin ja Italian kanssa, jopa alhaisemmat kuin Portugalissa ja Espanjassa.

Paradoksaalista on, että kilpailukykymme teollisuudessa on parempi kuin palveluissa ja silti menetämme työtä teollisuudessa, mutta onnistumme
rakentamaan lisää palveluissa. Tämä selittyy luonnollisesti sillä, että globalisaatio vaikuttaa enemmän teollisuuteen kuin palveluihin.

Teollisuusyritykset hakevat sijoittumisellaan paitsi edullisia tuotanto-olosuhteita myös lähellä olevia markkinoita. Suomen pitäisi paremmin hyödyntää Venäjän suurien markkinoiden läheisyyttä. Palvelut toimivat paikallisemmin, vaikka ne ovat kansainvälistymässä. Hallitus on tukenut kotimarkkinoita veroratkaisuin. Tämä näkyy työllisyydessä. Globalisaatio on antanut Suomelle enemmän kuin vienyt. Konkreettisin esimerkki on ehkä se, että ilman kansainvälisiä markkinoita ei olisi nykyistä Nokiaa.

Suomen vahvuuksia ovat innovaatiot, osaaminen ja työn tuottavuus. Näihin vahvuuksiin on luotettava jatkossakin. Panostettava tutkimukseen, tuotekehittelyyn, osaamiseen ja erityisesti palveluiden tuottavuuteen. Hintakilpailussa me pärjäämme omassa EU-sarjassamme, mutta Kiinan, Brasilian ja Intian kanssa hintakilpailu on mahdotonta. Vahvuudet on löydettävä luovemmin keinoin.