Verkkohuijaus

Henkilötietojen kalastelu huijaussivustojen ja sähköpostin avulla on lisääntynyt. Maailmalla nämä viestit on toteutettu erittäin taitavasti muistuttamaan pankkien virallisia tiedotteita ja verkkopalveluita. Huijaus toimii yleensä siten, että suurelle joukolle ihmisiä lähetetään sähköpostilla viesti, jossa kehotetaan antamaan esimerkiksi pankkikortin numero ja sen PIN-koodi eli tunnusluku. Viestissä väitetään, että pankki tarvitsee tietoja maksukortin uudelleen aktivoimiseksi tai henkilöllisyyden varmentamiseksi.

Pankit eivät koskaan lähetä mitään tileihin, pankkiasiointiin tai korttitunnuksiin liittyviä kyselyitä tai tiedusteluita asiakkailleen sähköpostin välityksellä.

Lähes poikkeuksetta viestit ovat englanninkielisiä, sillä ne yleensä lähetetään Yhdysvalloista. Suomalaiset pankit asioivat aina suomeksi tai ruotsiksi ja pääsääntöisesti verkkopalvelussaan olevalla viestityspalvelullaan. Jos joudut asioimaan pankin kanssa sähköpostitse, kannattaa käyttää pankin verkkopalvelussa olevaa viestitystä, jolloin lähettäjä on tunnistettu ja pankki voi luottaa viestin lähettäjään.

Älä missään tapauksessa anna maksukorttiesi numeroita ja tunnuslukuja toiselle osapuolelle sähköpostin välityksellä.

Aina on syytä suhtautua varauksella myös sähköpostin välityksellä välitettyihin linkkeihin pankin kotisivuille tai erillisiin pankin tunnuksin varustetuille kyselylomakkeille. Sähköpostiviestissä mahdollisesti oleva linkki kannattaakin itse kirjoittaa selaimen osoiteriville. Viestissä linkki voidaan nimittäin naamioida näyttämään ulospäin pankin viralliselta osoitteelta, mutta voi käytännössä johtaa huijaussivustolle, jonka ulkoasu saattaa näyttää täydellisesti pankin sivustolta.

Suomessa toimivien pankkien käyttämät kertakäyttöiset salasanat ja tunnuslukulistat vaikeuttavat huijaamalla saatujen tunnusten hyväksikäyttöä. On syytä kuitenkin muistaa, että tunnuslukulistoja ja käyttäjätunnuksia on säilytettävä turvallisesti ja erillään toisistaan. Suomen Pankkiyhdistys muistuttaa pankkien asiakkaita siitä, että pankkikortteja ja verkkopankkiyhteyksiä koskevien tunnuslukujen ja salasanojen säilyttämisessä ja edelleen luovuttamisessa on oltava erityisen tarkkana. Tämä on tehokkain tapa välttyä joutumasta rikoksen uhriksi. Jos epäilet joutuneesi tällaisen rikoksen uhriksi, on aina syytä olla pikimmiten yhteydessä omaan pankkiin ja tarvittaessa poliisiin.

Haittaohjelmat

Laajakaistaverkkoihin kytkettyjen kotitietokoneiden määrä kasvaa nopeasti. Hakkerit pyrkivät vakoilemaan tai ottamaan omaan käyttöönsä verkkoon kytkettyjä koneita erilaisten haittaohjelmien avulla. Verkkopalveluiden turvallisuus ja turvallinen käyttö on kaikkien toiminnassa mukana olevien yhteinen asia. Haittaohjelmia vastaan käyttäjä voi suojautua vain pitämällä tietokoneensa käyttöjärjestelmää ja varusohjelmistoja aktiivisesti ajan tasalla sekä suojaamalla kotikoneensa ja käyttämänsä yhteydet käyttämällä ajan tasalla olevia virustorjunta- ja palomuuriohjelmistoja. Haittaohjelmien kohdalla pätevät edelleen myös vanhat ohjeet:

Älä koskaan avaa epäilyttäviä liitetiedostoja äläkä lataa Internetistä ohjelmia, joiden turvallisuudesta et ole varma.

Jos ei ymmärrä, mitä ohjelma kysyy, kannattaa yleensä vastata kieltävästi. Lataamasi ohjelma voi nimittäin olla ns. haittaohjelma. Et välttämättä heti huomaa mitään muutoksia koneessasi, mutta haittaohjelma toimii taustalla ja käynnistyy aina uudelleen automaattisesti, kun käynnistät koneen. Haittaohjelma vakoilee, mitä kirjoitat näppäimistöltä ja lähettää tietojasi sinun tietämättäsi rikollisille laajakaistayhteyttäsi käyttäen.

Muokattu Suomen Pankkiyhdistyksen asiakastiedotteesta 30.9.2004

Linkkejä tässä aihepiirissä

Ilmoita katkenneista linkeistä