Suojautuminen salamaniskulta

Salama on sähkövirtaa ja vaarat ovat samanlaisia kuin sähköiskussa: sydänpysähdys ja hengityspysähdys sekä näitä yleensä vähemmän vaaralliset palovammat. Sydänpysähdyksen toteaminen ja painantaelvytyksen antaminen edellyttävät mieluiten ensiapukoulutusta (toimivaa sydäntä ei pitäisi ruveta elvyttämään), mutta suusta-suuhun-tekohengitystä voivat antaa kouluttamattomatkin.

Suojautumisohjeiden noudattaminen on yksinkertaista, helppoa ja halpaa, joten salamavahinkojen harvinaisuudesta huolimatta niitä kannattaa noudattaa aina, kun vaara tuntuu uhkaavan. Iskun todennäköisyys on erittäin suuri, jos tukka nousee pystyyn (tai edes tuntuu siltä) tai jos lähistön sähköpylväissä, puissa tms. näkyy purkauksia.

Suojautuminen sisätiloissa

Suora salamanisku taloon on melko harvinaista. Salama pyrkii maahan ja kulkee parhaiten johtavia rakenteita pitkin. Tällaisia ovat mm. televisioantenni ja savupiippu, joiden kautta salama voi tulla rakennuksen sisälle ja osua edelleen ihmisiin. Kannattaa siis pysyä loitolla tulisijoista ja irrottaa ulkoantennit televisiosta ja radiosta.

Sähkö- ja puhelinlinjat kattavat laajoja alueita ja isku avojohtoon on tavallista. Johtoon syntyy vaarallisen voimakas ylijännite, joka etenee kauas iskukohdasta. Kun ukkosta on lähitienoolla, tulee välttää sähkölaitteiden ja puhelimen käyttöä (kännykkä on tietenkin turvallinen). Ylijännitettä voidaan sanoa epäsuoraksi salamaniskuksi. Olipa isku suora tai epäsuora, sellaisen sattuessa on myös tarkistettava tulipalon mahdollisuus, sillä salamapurkaus voi hypätä esim. puurakenteiden läpi kuumentaen ne syttymispisteeseen. Huomaa, että maadoittamaton peltikatto ei anna suojaa, koska kattoon iskevä salama voi purkautua maahan syttyvien rakenteiden läpi.

Suojautuminen ulkona

Jos käytettävissä on auto tai asuntovaunu, niiden metallikuori estää sähkövirtaa tunkeutumasta sisälle (sama koskee mm. lentokoneita ja katettuja metalliveneitä). On kuitenkin syytä olla koskettamatta esim. autoradiota ja korin metalliosia. Suojaus perustuu siihen, että ontto metalli toimii ns. Faradayn häkkinä. Kumipyörillä ei ole suojauksen kannalta merkitystä: salama, joka jaksaa tulla pilvestä muutaman kilometrin matkan, jaksaa myös ryömiä 10 cm renkaan pintaa pitkin maahan. Ajettaessa ei autoa tarvitse pysäyttää, ellei näkyvyyden huononeminen tai vesiliirron vaara rankkasateessa sitä edellytä. Jos salama iskee ajoneuvoon, on tarkistettava ainakin renkaiden kunto.

Purjevene, jonka maston ja harusten alapäät on yhdistetty toisiinsa ja edelleen veteen suoraan tai kölin kautta esim. metallivaijereilla, muodostaa myös suojaavan häkin, vaikka autoon verrattuna tilanne ei tunnu kovin kadehdittavalta. Vesillä onkin tarjolla avaraa horisonttia sään tarkkailuun, joten kannattaa rantautua ajoissa mikäli mahdollista. Uimarit ja pienveneilijät ovat aina niin lähellä rantaa, että maista ehtii hakea turvaa. Salaman ohella vaaraa aiheuttavat myös myrskyisät ukkospuuskat.

Suojautuminen taivasalla

Kun rakennusten tai ajoneuvojen turvaa ei ole tarjolla, houkutus suojautua väärällä tavalla voi käydä suureksi. Mikä suojaa rankkasateelta, voi houkutella salaman: sateenvarjon käyttö tai puun alle meneminen on erittäin vaarallista. On siis parempi kastua. Suuri puu voi antaa suojaa salamalta vain, jos asettuu siitä sen korkeutta vastaavalle etäisyydelle ja kyykistyy jalat yhdessä. Korkeita paikkoja on vältettävä.

Kyykistyminen on ainoa keino, jos ollaan aukealla, kuten pellolla tai golfkentällä. Kumisaappaat eivät suojaa suoralta salamaniskulta, mutta ne voivat suojata lähelle lyövän salaman aiheuttamalta ns. askeljännitteeltä. Polku- tai moottoripyörällä ajo on keskeytettävä ja niiden läheisyydestäkin on poistuttava.