Kodin valvontakameran asentaminen

Kodin ja muiden tilojen kameravalvonta on yleistynyt tekniikan kehityksen myötä. Erityisesti nettivalvontakameroiden suosio on kasvanut tasaisesti. Nettivalvontakameran perusidea on tarkkailla tilaa ja liikettä havaitessaan ottaa kohteesta kuva ja lopulta lähettää se nettiyhteyttä pitkin vastaanottajalle. Toki kamera voi kuvata tilaa jatkuvasti, jolloin sen kuvaa voi tarkkailla nettiyhteyden toisessa päässä reaaliaikaisesti. Monet kamerat pystyvät myös tallentamaan kuvia ja elävää videota sisäiselle muistikortilleen. Valvontakuvan saa halutessaan myös sähköpostiinsa, jolloin tarkkailu onnistuu myös eräällä tavalla jälkikäteen.

Panasonic-verkkovalvontakamera BB-HCM527CEValvontakameroiden kirjo on kasvanut sitä mukaa kuin kotien valvontatarpeet ovat lisääntyneet. Matkailun lisääntyminen tarkoittaa yleensä poissaoloa kodista ja sitä myöten myös valvonnan tarvetta. Kodin valvontaan on tarjolla itse asennettavien nettikameroiden lisäksi lukuisia erilaisia vartiointiliikkeiden valmiita palveluita, jotka tyypillisesti sisältävät laitteiden lisäksi niiden jatkuvan valvonnan. Esittelen kuitenkin tässä artikkelisarjassa, miten suositun Panasonicin nettivalvontakamera asennetaan ja otetaan käyttöön. Panasonicilla on valikoimissaan useita laadukkaita kameroita ja onhan valmistajalla pitkä kokemus muutenkin niin elektroniikasta kuin kuvaamisestakin. Kameraksi voi luonnollisesti valita minkä tahansa vastaavan laitteen, mutta artikkelini perustuu juuri tähän kyseiseen kameramalliin ja kokemuksiin sen asentamisesta. Olen koonnut oheiseen listaan tarvikkeet ja laitteet, joita kodin kameravalvonnassa tarvitaan.

Kameran hinta virtalähteineen on noin 700 euron paikkeilla. Kameraksi kannattaa valita tarkkoja kuvia ottava malli, jossa kaiken lisäksi on riittävän herkkä liikkeentunnistin. Peruskamerat tunnistavat liikkeen vertailemalla kahta lyhyen ajan sisällä peräkkäin ottamaansa kuvaa toisiinsa. Jos ne eroavat huomattavasti, tulkitsee kamera liikettä valvottavassa tilassa. Varsinaista liikkeentunnistinta sanan siinä merkityksessä ei tässä Panasonicin mallissa ole, mutta sen I/O-liitäntään voidaan kytkeä ulkoinen liikkeentunnistin. Tämä Panasonicin malli ei välttämättä tarvitse erillistä virtalähdettä, sillä virran voi syöttää kameralle myös Etnernet-kaapelilla, mikäli käytössä on verkkokaapelia pitkin virtaa syöttävä PoE-kykenevä reititin. Muiden tarvikkeiden kuten verkkokaapelin hinta riippuu kaapelin pituudesta ja koteloitavan kaapelin määrästä. Esimerkiksi Fujitechin suojaamaton 25 metrin Ethernet-kaapeli maksaa noin 20 euroa. Kaapelikanavia saa eri kokoja esimerkiksi Clas Ohlsonin rautakaupasta noin viidestä eurosta ylöspäin. Varoitustarroja saa niin ikään samasta rautakaupasta 5 kappaleen pussissa alle seitsemällä eurolla. Tarrat voi kiinnittää ikkunalasiin myös sisäpuolelle, koska niiden painatus on painettu molemmille puolille.

Nettiyhteys

Nettiyhteydeksi käy periaatteessa mikä tahansa laajakaista, joita nykyään saa koteihin vaivatta. Tässä artikkelissa käytän Welhon-kaapeliyhteyttä, joka toimii erinomaisesti pääkaupunkiseudulla. Mikäli kotona on valvontakameran lisäksi tarvetta jakaa nettiyhteys kotitietokoneen kanssa, voi kaapelimodeemin ja laitteiden väliin hankkia kytkimen tai reitittimen. Esimerkiksi D-Linkin kytkinmallissa DES-1005D on 5 porttia, ja laitteen hinta on alle 17 euroa. Nettiyhteyden lisäksi tarvitaan sähköpostiosoite, mikäli haluaa valvontakuvia sähköpostiinsa. Kuvien lähettäminen sähköpostiin voi olla järkevää, sillä kuvat on muutenkin hyvä pitää erillään itse kamerasta, mikäli kameralle sattuu tapahtumaan jotain. Sähköpostitiliksi on valittava sellainen tili, josta voi lähettää sähköpostia SMTP-palvelinta käyttäen. Jotkut ilmaiset nettisähköpostit eivät käy tähän tarkoitukseen, sillä ne eivät useinkaan tarjoa palvelinyhteyksiä sähköpostin lukemiseen tai lähettämiseen.

Olen piirtänyt oheiseen kuvaan erään tyypillisen kodin konfiguraation, jossa on valvontakameran lisäksi kotitietokone sekä nettiyhteys.

Kameravalvonnan pystyttäminen kotioloihin on nykyään helppoa ja vaivatonta. Asennuksen voi suorittaa itse, sillä kameran kiinnittäminen vaikkapa kattoon ei vaadi kuin tavanomaiset työkalut ja vähän vaivaa. Tässä artikkelissa esittelemäni Panasonicin verkkovalvontakamera asennetaan kattoon, josta se valvoo tilaa ylhäältä käsin tehden täyden kierroksen akselinsa ympäri. Kameran mukana tulee kaikki kiinnitystarvikkeet paitsi ruuvitulpat, jotka pitää hankkia sen mukaan, minkälaiselle pinnalle laite kiinnitetään. Betoniseen kattoon tarvitaan neljä kiviseinätulppaa. Tähän asennukseen käytin Clas Ohlsonin valkoista 6 x 36 mm yleistulppaa (tuotenumero 21-2627). Kolme tulppaa tarvitaan kameran aluslevyn kiinnittämiseen ja yksi tulppa tarvitaan turvavaijerin ruuville. Turvavaijeri kiinnitetään aluslevyn ulkopuolelle siltä varalta, että aluslevy jostain syystä irtoaa kiinnityksestään. Tällöin kamera jää roikkumaan turvavaijerin varaan. Asentamista varten on hyvä olla käsillä seuraavat työkalut:

Panasonic-verkkovalvontakameraKameran kiinnittäminen kattoon on melko suoraviivainen tehtävä. Aluslevyä apuna käyttäen merkitään reikien paikat ja porataan kolme reikää. Turvavaijeria varten porataan vielä yksi reikä hieman etäämmälle. Aluslevy kiinnitetään ruuveilla kattoon. Tämän jälkeen kameraan liitetään Ethernet-verkkokaapeli ja tarvittaessa ulkoisen virtalähteen johto. Kamera kiinnitetään aluslevyyn ja lopuksi se peitetään mukana tulevalla kotelolla. Johdot voi halutessaan koteloida kaapelikanavilla, jollaisiksi sopivat esimerkiksi Clash Ohlsonin itsekiinnittyvät 8 x 7 mm valkoiset kaapelikanavat (tuotenumero 36-1341).

Kameran konfigurointi

Laitteiden fyysisen asennuksen jälkeen on vuorossa kameran konfigurointi. Tässä vaiheessa kameran asetukset säädetään siten, että valvontakuvaa voi seurata etäältä verkon yli. Konfigurointi on niin ikään helppoa, sillä kameran mukana tuleva asennusohjelmisto opastaa säätämisessä. Jotta kameran kuvaa voi seurata Internet-yhteyden takana olevalla tietokoneella, pitää kameralle määritellä IP-osoite. Jos kameran verkkokaapelin liittää suoraan nettiliitäntään, saa se siitä osoitteen, jonka palveluntarjoajan DHCP-palvelin yleensä muodostaa. Mikäli liittymää käyttää kameran lisäksi jokin muu laite, kuten kotitietokone, on osoite jaettava näiden kahden laitteen kesken. Helpoiten liittymän voi jakaa kytkemällä nettiyhteyden ja laitteiden väliin kytkimen tai reitittimen. Welhon laajakaistaa käytettäessä suoritetaan kameran konfigurointi seuraavin vaihein:

  1. Liitä kameran verkkokaapeli kytkimeen ja käynnistä kamera kytkemällä siihen virta.
  2. Käynnistä asennusohjelma laittamalla kameran mukana seuraava CD-levy tietokoneeseen.
  3. Etsi verkkoon kytkettyjä kameroita (Search for Cameras). Ohjelma listaa hetken kuluttua löytämänsä verkkovalvontakameran, joka kaiken järjen mukaan pitäisi olla asentamasi kamera.
  4. Paina Verkkoasetukset (Network Settings) -painonappia.
  5. Valitse DHCP, anna palvelimen nimeksi (Host Name) welho.com ja tallenna. Kamera saa nyt uuden IP-osoitteen Welhon DHCP-palvelimelta.
  6. Käynnistä selain ja kirjoita osoitteeksi kameran saama IP-osoite. Jos osoite on esimerkiksi 127.1.2.3, kirjoita osoitteeksi http://127.1.2.3 ja seuraa selaimeen tulevia ohjeita.
  7. Aivan ensimmäiseksi kamera pyytää pääkäyttäjän käyttäjätunnusta ja salasanaa. Tämä on erittäin tärkeä vaihe, sillä sisäänkirjauksella estetään kameran asiaton käyttö Internetissä. Keksi pääkäyttäjälle vaikeasti arvattava käyttäjätunnus ja salasana. Huomaa, että kamera on kytketty Internettiin ja kuka tahansa voi ryhtyä katselemaan sen välittämää kuvaa tai jopa ohjata kameraa ja sen asetuksia, mikäli saa selville käyttäjätunnuksen ja salasanan. Väärinkäytöksen jälkeen voit joutua nollaamaan kameran tehdasasetuksiin ja konfiguroimaan kameran uudelleen.
  8. Ennen kuin voit jatkaa kameran käyttämistä tästä eteenpäin, on käyttäjätunnus ja salasana annettava vielä kertaalleen.
  9. Selaimeen ilmestyy onnistuneen sisäänkirjauksen jälkeen kameran ohjauspaneeli, josta voi ohjata kameran kuvakulmia, zoomata, säätää asetuksia, tallentaa yksittäisiä kuvia sekä videota. Elävän kuvan katsomista varten selaimeen on asennettava ActiveX-liitännäinen, jonka puuttumisesta selain saattaa antaa varoituksen ja ehdottaa sen asentamista.

Kameran peruskonfigurointi on nyt suoritettu ja sen valvontakuvaa voi ryhtyä seuraamaan selaimella lähes millä tahansa nettiselailuun kykenevällä laitteella missä päin maailmaa tahansa. Konfigurointia kannattaa kuitenkin vielä hieman hioa, sillä kameran IP-osoitetta ei ole aina helppo muistaa ja mikä ikävintä, se saattaa vaihdella sen mukaan, miten laajakaistaa tarjoava DHCP-palvelin osoitteita kulloinkin jakelee.

Nettivalvontakameran asennuksen ja konfiguroinnin jälkeen alkaa varsinainen kameran käyttö. Kameran valvontakuvaa voi seurata Internet-yhteyden välityksellä käytännöllisesti katsoen missä päin maailmaa tahansa. Jotta kameran kuviin pääsee käsiksi, tarvitaan selain sekä yksilöllinen osoite kameraan. Pääsääntöisesti nettikamera löydetään Internetin miljoonien laitteiden joukosta kameran omalla IP-osoitteella. Osoite on kuitenkin hankala muistaa ja se voi vaihtua riippuen siitä, onko osoite saatu dynaamisesti osoitteita jakelevalta DHCP-palvelimelta.

Panasonicin valvontakameroille voidaan onneksi määritellä pysyvä osoite. Panasonic tarjoaa ilmaisen viewnetcam.com-palvelun, jolla luodaan helposti muistettava osoite kameralle. Palvelun perusidea on muuntaa pitkä numeerinen IP-osoite helposti muistettavaksi tekstuaaliseksi osoitteeksi tai oikeammin nimeksi. Kamera puolestaan liitetään palveluun, jolloin laite lähettää säännöllisin väliajoin IP-osoitteensa nimipalveluun. Näin varmistetaan, että kameraan yhdistetty yksilöllinen nimi osoittaa jatkuvasti oikeaan IP-osoitteeseen, vaikka se välillä vaihtuisikin. Palvelu edellyttää rekisteröitymistä ennen käyttöönottoa, mutta toistaiseksi palvelu on maksuton. Kameran rekisteröinti onnistuu helposti, sillä hallintaohjelmistossa on erillinen toiminto rekisteröitymistä varten.

Kameran rekisteröinti viewnetcam.com-palveluun

  1. Ota nettiyhteys kameraan selaimellasi.
  2. Valitse hallintaohjelmiston valikosta Internet-välilehti.
  3. Valitse Register with Viewnetcam.com -vaihtoehto.
  4. Paina Save-painiketta.
  5. Seuraa kuvaruudulle tulevia ohjeita ja kamera rekisteröidään palveluun.

Kameralle keksitään yksilöllinen nimi, esimerkiksi "kotikamera". Jatkossa kamera löytyy annetulla nimellä, esimerkiksi tässä tapauksessa osoitteesta http://kotikamera.viewnetcam.com eikä IP-osoitetta enää tarvitse muistaa. Tehtaan tarjoaman palvelun lisäksi on tarjolla myös kotimainen palvelu, joka on osoitteessa verkkokamera.fi. Myös tämä palvelu edellyttää rekisteröintiä. Suomessa myytyjen Panasonicin verkkovalvontakameroiden mukana tulee rekisteröitymistä varten tuotekoodi, jolla palvelun saa toistaiseksi vielä maksutta.

Valvontakuvien lähettäminen sähköpostiin

Verkkovalvontakameran toinen erinomainen ominaisuus on sen kyky lähettää valvontakuvia määritettyyn sähköpostiosoitteeseen. Lähetyksen voi ajastaa jatkuvaksi, jolloin kamera ottaa valvottavasta tilasta kuvia säännöllisin väliajoin ja lähettää ne vastaanottajalle. Kuvat voi myös tallentaa haluamaansa verkko-osoitteeseen FTP-siirtona. Ajastuksen lisäksi kamera voidaan konfiguroida lähettämään kuvia tai videota silloin, kun se havaitsee liikettä tilassa tai kun kameraan kytketty anturi antaa signaalin. Myös sähköpostin konfigurointi on helppoa kameran omalla hallintaohjelmistolla. Kuvien lähettäminen edellyttää kahta toimenpidettä. Ensin on määriteltävä ajastus tai liikkeentunnistus. Tämän jälkeen määritellään sähköpostiin liittyvät asetukset.

  1. Ota nettiyhteys kameraan selaimellasi.
  2. Valitse hallintaohjelmiston valikosta Asetukset (Setup) -välilehti.
  3. Valitse valikosta Laukaisin (Trigger) -vaihtoehto.
  4. Valitse ensimmäinen rivi eli numero 1.
  5. Aseta laukaisimen tyypiksi Liikkeentunnistus (Motion Detection).
  6. Paina Next-painiketta.
  7. Määrittele avautuvalla sivulla seuraavaksi, milloin liikkeentunnistin on käytössä. Tällä sivulla voit konfiguroida liikkeentunnistuksen joka päivälle ja tietylle aikavälille. Jos et halua tunnistusta esimerkiksi viikonloppuisin, voit rastittaa vain arkipäivät. Mikäli haluat tunnistuksen toimivan vain kello 9 - 17, voit valita aikavälin asettamalla haluamasi kellonajat. Samalla sivulla määritellään myös kuvan laatu sekä kuvien puskurointi. Voit säätää kameran kuvaamaan tietyn määrän kuvia, kun se on havainnut liikettä. Näin et jää vain yhden kuvan varaan vaan voit kuvata liikkeen aiheuttajaa haluamasi ajanjakson verran.
  8. Valitse lopuksi Sähköposti (E-mail) -vaihtoehto. Jos et halua sähköpostiin ilmoitusta liikkeentunnistuksesta, voit valita Send Notification When Triggered -vaihehdoksi Disable.
  9. Siirry eteenpäin painamalla Next-painiketta.
  10. Määrittele avautuvalla sivulla seuraavaksi sähköpostiasetukset. Kirjoita sähköpostipalvelimesi SMTP-osoite kohtaan SMTP Server IP Address or Host Name. Jos käytät esimerkiksi Welhon laajakaistaa, kirjoita osoitteeksi smtp.welho.com ja jätä portti numeroksi 25.
  11. Kirjoita sähköpostiosoitteesi Destination E-mail Address 1 -kenttään ja tarvittaessa myös Reply E-mail Address -kenttään.
  12. Kirjoita viestin otsikko (Subject), joka näkyy, kun saat viestin kameralta.
  13. Kirjoita lyhyt viesti (Text).
  14. Sähköpostin lähetys on autentikoitava, joten valitse autentikointimenetelmä palveluntarjoajasi sähköpostipalvelun mukaan. Esimerkiksi Welho käyttää POP before SMTP authentication -autentikointia ja palvelimen osoite on pop3.welho.com ja portti on 110.
  15. Kirjoita autentikointia varten sähköpostitilisi käyttäjätunnus ja salasana. Voit halutessasi salata kameran Internet-liikenteen vaihtamalla yhteyden HTTPS-protokollaksi.
  16. Paina lopuksi Save-painiketta, jolloin asetukset tallentuvat kameran muistiin ja astuvat samalla voimaan.

Panasonicin verkkovalvontakamerassa on suuri joukko hyödyllisiä asetuksia ja toimintoja, joihin kannattaa tutustua.

Monipuoliset verkkovalvontakamerat pystyvät nykyään monenlaisiin suorituksiin. Ne kykenevät lähettämään valvontakuvia ja videota säännöllisin väliajoin tai kun ne havaitsevat liikettä valvottavassa tilassa. Staattisten kuvien lisäksi kameraa voi valvoa perinteisellä tavalla istumalla näytön äärellä ja katsomalla kameran välittämää kuvaa reaaliaikaisesti. Artikkelisarjassani olen esitellyt Panasonicin verkkovalvontakameran, jonka kuvaa voi seurata myös kännykällä. Laitteen mukana seuraa monipuolinen hallintaohjelmisto, johon pääsee käsiksi selaimella.

Hyvin varustetuissa kännyköissä on nykyään nettiselailuun sopivat selaimet. Näin ollen myös valvontakameran kuvaa voi seurata matkapuhelimellaan näppäilemällä kameran nettiosoitteen selaimeen. Aiemmin kerroin, miten Panasonicin valvontakameralle määritellään kiinteä osoite. Lisäämällä tämän osoitteen perään "/mobile" lähettää kamera kännykälle sopivan käyttöliittymän, joka on kevyempi kuin mikrotietokoneen selaimella katsottuna. Esimerkissäni käyttämä osoite on kokonaisuudessaan muodossa http://kotikamera.viewnetcam.com/mobile ja käytettävissä toki myös tavallisella selaimella.

Hallintaohjelmistoa on helppo käyttää kännykällä. Monet toiminnot on ohjelmoitu numeronäppäimien taakse. Kuvan resoluution vaihtaminen käy 0-näppäimen painalluksella, jolloin kuvan koko vaihtuu 192 x 144 pikselistä 320 x 240 pikselin kokoiseksi ja päinvastoin. Kameran kuvakulmaa vaihdetaan painelemalla numeronäppäimiä, jotka loogisen sijoittelunsa johdosta kertovat, mihin suuntaan kameraa liikutetaan. Painamalla numeroa 2, kameran linssi nousee askeleen verran ylöspäin ja vastaavasti laskee numerolla 8. Linssiä siirrellään vasemmalle näppäimellä 4 ja oikealle näppäimellä 6. Valvontakuva päivitetään keskimmäisellä 5-näppäimellä. Tähtinäppäimellä zoomataan lähemmäksi kohdetta ja ruutunäppäimellä kauemmaksi. Muut näppäimet voi ohjelmoida esiasetettuihin kuvakulmiin, joilla kameran saa kohdistettua nopeasti toisaalle. Mobiilikäyttöliittymästä käsin ei voi määritellä kameran asetuksia.

Valvontakameran asentaminen kotioloihin on siis helppoa ja lopulta melko vaivatonta. Kamerasta on hyötyä myös muutenkin kuin vain mahdolliste ongelmien valvominen. Sillä on kätevää seurata aika ajoin vanhuksia ja vaikkapa kotiin jääneitä lapsia. Panasonicin mallissa on myös mikrofoni, jolla voi kuunnella, mitä kuvattavassa tilassa tapahtuu. Kameraan on liitettävissä kaiutin, joten sillä sujuu myös kaksisuuntainen kommunikointi, mikäli katsojalla on mikrofoni. Monipuolinen verkkokamera on hyödyllinen ja jo sen olemassaolo sekä tieto kameravalvonnasta saa usein ympäristön rauhoittumaan. Kannattaa myös kysyä omalta vakuutusyhtiöltä, onko vakuutusmaksuista mahdollista saada alennusta, kun koti on kameravalvonnassa. Toivottavasti isoveljen valvonta yleistyy, jolloin kenties ongelmiakin voi ehkäistä ennalta.

Linkkejä tässä aihepiirissä