EMDR - Silmänliiketerapia

Eye Movement Desensitization and Reprocessing

Silmänliiketerapia (Eye Movement Desensitization and Reprocessing, EMDR) on suhteellisen uusi hoitomuoto, jota on tieteellisesti arvioitu lähinnä traumapotilailla. Hoitomuodon kehittäjä, amerikkalainen Francine Shapiro keksi menetelmän sattumanvaraisesti huomatessaan, että epämiellyttävien muistikuvien aiheuttama ahdistus väheni hänen samanaikaisesti liikuttaessaan silmiään nopeasti edestakaisin. Jos olet kiinnostunut tästä terapiamuodosta, keskustele tilanteestasi EMDR-koulutuksen saaneen ja menetelmää menestyksekkäästi käyttäneen terapeutin kanssa. Lisäinformaatiota EMDR-terapiasta ja -terapeuteista Suomessa saa Suomen EMDR-
yhdistyksestä sekä Traumaterapiakeskuksesta.

EMDR käytetään yleisesti aikuisilla traumapotilailla, kuten sotaveteraaneilla, seksuaalisen hyväksikäytön ja/tai raiskauksen kokeneilla sekä vakavista onnettomuuksista selviytyneillä. Sitä on myös kokeiltu traumatisoitujen lasten sekä vakavasta ahdistuneisuushäiriöstä tai masennuksesta kärsivien aikuisten hoidossa.

Silmänliiketerapiassa terapeutti ohjaa potilasta tarkasti, turvallisuuden tunteen säilyttäen,
muistelemaan ahdistavaa menneisyyden tapahtumaa ("desensitisation" eli poisherkistäminen) sekä pohtimaan uudestaan itse tilannetta sekä siihen liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia ja ajatuksia ("reprocessing" eli uudelleen työstäminen). Samanaikaisesti potilas liikuttaa silmiään edestakaisin ("sakkadinen liike") esimerkiksi seuraamalla terapeutin kättä.

Auttaako silmänliiketerapia?

Silmänliiketerapian hyödyt

EMDR-terapian toimivuudesta on näyttöä melko useassa tieteellisessä tutkimuksessa. 1-12 istunnon jälkeen moni nuori ja aikuinen ovat raportoineet erilaisia etuja. Tutkimuksiin osallistujilla oli taustallaan esimerkiksi henkeä uhannut onnettomuus, sota (lähinnä veteraanit), raiskaus, ryöstö tai muu väkivaltainen päällekarkaus, perheväkivalta ja/tai lapsuuden kaltoinkohtelu; mukana oli myös joitakin ahdistuneisuudesta ja masennuksesta kärsiviä. Itsearvioinnissa osallistujat raportoivat muun muassa seuraavia etuja:


Positiivisista hoitotuloksista on tehty joitakin seurantatutkimuksia, joiden mukaan hyödyt ovat pysyneet koko seurantajakson (kuukausista vuosiin) ajan.

EMDR:n saama kritiikki

EMDR ei kuitenkaan ole "varma parannuskeino" eikä aina edes tehokas; kaikkein positiivisimmis-
sakin tuloksissa 25-33% osanottajista ei ole kokenut hyötyneensä hoidosta. Silmänliiketerapian pysyvin hyöty on traumaattisten muistojen häiritsevyyden väheneminen sekä kyky selviytyä niiden aiheuttamista tunteista. EMDR vähentää harvoin traumanjälkeiseen stressihäiriöön liittyvän kohonneen vireystilan aiheuttamia oireita, joskin jotkut ovat kokeneet sen lievittäneen myös näitä ongelmia.

EMDR ei myöskään ole aina paras tapa hoitaa traumanjälkeisen stressihäiriöön liittyviä ongelmia. Eräs yhdysvaltalainen, vietnamista palanneita sotilaita käsitellyt tutkimus totesi EMDR-terapian olevan yhtä tehokas tai vähemmän tehokas kuin muut yleisesti käytetyt terapiamenetelmät. Toinen, hämähäkkejä pelkääviä lapsia tutkinut ryhmä totesi EMDR-terapian olevan tehottomampi kuin ns. "in-vivo -altistus", jossa lapset vähitellen koskettivat tehtyjä ja oikeita hämähäkkejä.

Silmänliiketerapiassa pelottavia ja ahdistavia muistoja kohdataan vähitellen mutta intensiivisesti. Jotkut potilaista kokevat silmänliikemomentin vähentävät nopeasti kauhun ja epätoivon tunteita traumaa läpikäytäessä. Moni tutkimus on kuitenkin osoittanut, että suora altistaminen kohtaamalla muistoja tarkasti mutta turvallisesti ilman silmänliikkeitä on aivan yhtä tehokas kuin silmänliiketerapia. Nämä aikuisilla ahdistuneisuus- paniikkihäiriö- ja traumapotilailla tehdyt selvitykset kyseenalaistavatkin silmänliikkeiden tärkeyden hyvien hoitotulosten saavuttamisessa.

Lopuksi

EMDR-menetelmää arvioitaessa ja käyttöä harkittaessa on hyvä muistaa, että traumaperäiset häiriöt ovat monimutkaisia, eikä mikään yksittäinen toimenpide niitä useinkaan "paranna". Paras hoitosuunnitelma pohjaa perusteelliseen arvioon ja sisältää yleensä useita hoitomenetelmiä, kuten yksilöpsykoterapiaa, ryhmä- ja perheterapiaa, päihdevieroitusta, lääkitystä ja yleistä terveydenhoitoa. Silmänliiketerapia, kuten mikä tahansa muukin terapia, on hyvä suorittaa seuraavien ohjeiden pohjalta:

  1. Painotus itsekunnioituksen ja - tuntemuksen hankkimisessa
  2. Päämääränä auttaa selviytyjää tuntemaan itsensä paremmin ja realistisemmin
  3. Autetaan selviytyjää saamaan järjestystä hämmentäviin ja ahdistaviin kokemuksiinsa
  4. Autetaan selviytyjää löytämään uutta toivoa ja optimismia
  5. Kokemuksen läpikäyminen tarkasti välttämättä vaikeimpiakaan yksityiskohtia
  6. Pohjana selviytyjän halu parantua; ei kunnon- tai voimannäyte
  7. Ohjaajana aktiivinen ja mukanaoleva terapeutti
  8. Terapeutti ei painosta, vaadi, manipuloi tai kritisoi selviytyjää
  9. Selviytyjän henkiset ja ruumiilliset tuntemukset huomioidaan
  10. Tahdilla ja intensiteetillä, joka tukee eikä ylikuormita potilasta



Lähteet:


  1. EMDR


Lisätietoa:

  1. Suomen EMDR-yhdistys


  2. Saarinen, P: EMDR psyykkisten traumojen hoidossa


  3. Reinola, O. 1997: Vapaaksi Traumasta - EMDR-silmänliikehoito. Kotilääkäri 11/1997. Lue artikkeli