Jalkapallokausi 2007: Kurssi kohti Kakkosta!

Pitkä talvisesonki on takana ja uusi jalkapallokausi jälleen alkamassa.HIFK:n viime vuonnakin hyvin pärjännyt miehistö on kokenut melkoisen myllerryksen talven aikana. Jalkeilla on kuitenkin sen verran nimekäs ja vahva yhdistelmä, että nousu Kakkoseen on tällä kaudella punapaitojen ehdottomana tavoitteena. IFK onkin omassa Kolmosen lohkossaan selvä ennakkosuosikki ja tähtirintojen otteet tulevana kesänä ovat varmasti tavallistakin suuremman mielenkiinnon kohteena.

Valmennus uusiksi

IFK sijoittui viime kaudella lohkossaan toiseksi häviten neljä pistettä Puistolan Urheilijoille, joka näin otti paikan nousukarsinnoissa ja sittemmin Kakkosessa. Perusasiat olivat siis punapaidoilla kunnossa ja näilläkin sivuilla esitettiin toive toiminnan jatkumisesta entisellä pohjalla. Aivan näin ei kuitenkaan käynyt, sillä tulopuolelle kirjattiin uusi valmennustroikka ja kaikkiaan 17 uutta pelaajaa. Jos laskuihin otetaan vain ne kaudet jolloin sarjataso ei ole vaihtunut edellisestä vuodesta, lienee kyseessä suurin myllerrys IFK:n satavuotisen jalkapallohistorian aikana.

Kolme vuotta IFK:ta hyvällä menestyksellä luotsannut Tom Jokinen siirtyi
joukkueenjohtajaksi, ja punapaitojen valmennusvastuun otti Tapio Tamminen,
tuttu pelaajakasvo ykkös- ja kakkosdivisioonan otteluista monen vuoden ajalta. Valmentajana Tamminen, 38, ei ole aivan yhtä pitkää uraa luonnollisesti vielä ehtinyt tekemään. Kausina 2004 ja 2005 Tamminen valmensi Gnistania Kakkosessa kelpo tuloksin; Ogelin keltapaidat sijoittuivat molempina vuosina sarjan kärkipäähän. Oulunkylän suunnasta saapuivat myös kakkoskoutsi Antti Kotiranta ja maalivahtivalmentaja Ari Pyhälä. Kumpikin ehti pelaajaurallaan edustaa myös IFK:ta, toisin kuin Tamminen.

Vaikka päävalmentaja on IFK:ssa nyt ensi kertaa, on suuri osa joukkueesta
hänelle hyvinkin tuttu. Tammisen viimeksi valmentamasta joukkueesta (Gnistan
2005) on nimittäin ensi kauden IFK:ssa peräti kymmenen pelaajaa. Kun vielä
valmennusryhmäkin on aiemminkin työskennellyt yhdessä, ei IFK:n kokema
muutos enää niin rajulta tunnukaan. Nähtäväksi jää kuinka Gnistanissa hyväksi havaitut keinot tehoavat IFK:ssa, mutta ainakaan pelaajamateriaaliin ei tähtirintojen menestyshaaveiden pitäisi kaatua. Joukkueessa on paljon pelaajia jotka ovat esiintyneet edukseen Kakkosen ja Ykkösenkin tasolla.

Paluumuuttajia ja kiertolaisia

Alasarjojen pelaajaruletti toimii pääkaupunkiseudulla entiseen malliin. Mikäli seura on yleisesti hyvin hoidettu, valmennus pätevää ja pelikaverit tasokkaita, on joukkueeseen helpompi hankkia vahvistuksia. Tämän hetken IFK:ssa on toki jokunen pelaaja, joka ei ole uransa aikana seuraa juuri vaihtanut - esimerkiksi "iki-Gnistanina" pidetty 32-vuotias Tommi Kaartinen - mutta useimmat punapaitojen uusista miehistä ovat pelaajina viettäneet kiertolaisen elämää. Kuten muistetaan, on IFK joskus aiemmin ollut pikemminkin luovuttavana osapuolena pelaajien suhteen, mutta nyt virta on taas kääntynyt IFK:n suuntaan. Ja uusien pelaajien joukkoon mahtuu toki myös vanhoja tuttuja punapaidasta.

Ykkösen aikojen IFK:sta punaisen tähtipaidan pukevat jälleen ylleen Lasse Litmanen, Riku Pyhälä, Mikko Halme ja Jyri Majalahti. Näistä kaksi viimeksi
mainittua pysyivät IFK:lle uskollisina katkeraan loppuun saakka kohtalon keväänä 2003, jolloin FC HIFK:n konkurssi teki lopun silloisesta edustusjoukkueesta. Paluumuuttajaksi voidaan laskea myös 22-vuotias Jukka
Halme. Hän pelasi vielä kaudella 2000 IFK:n C-junioreissa, kunnes tähtirintojen juniorijoukkueet siirtyivät junioripäällikkö Mikko Lappalaisen mukana PK-35:n lipun alle.

Materiaalia joka pelipaikalle

Muutoksista lukumäärällisesti pienimmän on kokenut joukkueen maalivahtiosasto. Viime kauden luottomies Lauri Immonen siirtyi Porvooseen FC Futuran riveihin. Uusi mies on Ville Rapeli, joka Gnistan-taustoineen lienee ainakin alustavasti Tammisen ykkösvalinta tolppien väliin. Rapeli on veskarina tasokas mutta arvaamaton, tyyliltään täysin erilainen kuin viilipyttymäisen rauhallinen Immonen. Valinnanvaraa toki löytyy, sillä Jaani Hyytiäinen esitti hyviä otteita kevään harjoituspeleissä ja loukkaantumisista kärsinyt Ville Anttonen on myös edelleen mukana.

Puolustus meni lähes kokonaan uusiksi, sillä viime kauden miehistä jäi jäljelle vain Harri Poskiparta. Luottomiehiksi ovat tyrkyllä kokenut Tommi Kaartinen ja KäPa:n ex-kapteeni Matti Honkala. Mielenkiintoinen uusi tuttavuus on PK-35:stä saapunut Dani Kamras, jolta voi odottaa ilkkatynkkys-mäistä roolia hyökkäysten tukena. Hurttia maalaishuumoria kentälle ja koppiin tuovat Jiska Länsivuori ja Sami "Keksi" Kekonen. Kauden alla ryhmään liittyi vielä Halmeen veljesten futsal-joukkuekaveri Markus Tanner, joka aiemmin on edustanut mm. POHU:a ja Ponnistusta.

Myös IFK:n keskikenttäosasto on kokenut melkoisen muutoksen. Orkesteria
johtaa joukkueen kapteeni Jyri Majalahti, jonka yhteispeli Jesse Puhakan kanssa toivon mukaan sujuu vähintään yhtä hyvin kuin Gnistanissa. Halmeen
veljekset tekevät taatusti vastustajien elämän ikäväksi. IFK saa kentälle oman Litmasensa, kun Lasse jälleen esiintyy punapaidassa. Edellisen kauden ryhmästä jatkavat Olli Hätönen ja Otto "Ode" Jahn. Täysin uusia IFK-nimiä sen sijaan ovat Matti Ilander ja Timo Lumivaara, joista etenkin jälkimmäinen saattaa myös innostua latomaan maaleja oikein urakalla.

Yksi IFK:n viime kauden ongelmista hyökkäyspäässä oli, että 12 maalia tehneelle Krister Axille ei oikein löytynyt kunnon taisteluparia kärkeen. Nyt pitäisi löytyä, mutta valitettavasti "Der Bomber" itse on taas kerran kärsinyt polvivammasta ja miehen harjoituskausi on mennyt piloille. On siis suotavaa, että Juha "Höylä" Hämäläinen kykenee samanlaiseen tehokkuuteen kuin viime kaudella, jolloin hän 10 maalillaan oli Gnistanin paras maalintekijä Kakkosessa. Siinä ei vielä ole mitään erikoista, mutta siinä on että "Höylä" ehti pelata vain seitsemän ottelua! Mikko Järvisellä on talven aikana ollut sihdissä hiukan toivomisen varaa, mutta tällä entisellä FC Lahden liigapelaajalla on toki aikaa parantaa. Niko Tirronen ja Zsolt Langviser kamppailevat peliajasta viime kauden tapaan.

Näkymät alkavaan kauteen

Suurista muutoksista huolimatta IFK esitti jo harjoituskauden aikana hyviä otteita sekä pelillisesti että tuloksellisesti. Pelaajarinki lyötiin lukkoon vuodenvaihteessa ja sitä seuranneissa harjoitusotteluissa tähtirinnat marssivat käytännössä voitosta voittoon. Matkalla kaatui sekä Kolmosen että Kakkosen joukkueita. Helsingin piirisarjan (1B) IFK vei nimiinsä ylivoimaisesti; viidestä ottelusta viisi voittoa maalierolla 21-1. Punapaitoja ehti talvikauden aikana edustaa myös entinen Heerenveenin ja A-maajoukkueen pelaaja Hannu Haarala, jonka näkyvimmäksi IFK-esitykseksi jäi hattutemppu Futuran verkkoon. Tämä riitti liigajoukkueiden agenteille ja pian Haarala värvättiin FC Hongan riveihin.

IFK on joka tapauksessa kaikin puolin valmiina pian alkavaan sarjakauteen.
Tähtirinnat ovat suosiolla keränneet itselleen kaikki ennakkosuosikin paineet. Nousu Kakkoseen on ehdoton tavoite, eikä sitä saavuteta helpolla. Ensin on voitettava oma lohko ja sen jälkeen vielä selvitettävä syksyn nousukarsinnat. IFK tunnetusti aina sytyttää vastustajansa kunnon kamppailuun ja tästä kaudesta tuskin mitään poikkeusta tulee. Lukuisat Ykkösestä ja Kakkosesta punapaitaan hankitut pelaajat takaavat, että Kolmosen porukoiden näytönhalu juuri IFK:ta vastaan on vielä tavallistakin suurempi.

Mitä uhkakuvia sitten on olemassa? Ensiarvoisen tärkeää on että IFK saisi sarjaan hyvän alun. Tämä on ollut tähtirinnoille harvinaista herkkua, sillä tällä vuosituhannella IFK on ainoastaan kerran (2004) voittanut avausottelunsa sarjassa. Nyt mahdollisuudet hyvään starttiin ovat teoriassa hyvät sikäli, että sarjan todennäköiset kärkijoukkueet kohdataan vasta kesäkuussa. Samalla on kuitenkin muistettava että tasoerot ovat pienimmillään keväällä, kun piste-erojen repeäminen ei ole vaikuttamassa keskikastin joukkueiden motivaatiotasoon. Toinen riskitekijä on joukkueen terveydellinen tilanne. Todella monella IFK:n uusista pelaajista on varsin repaleinen kausi takanaan. Mainittakoon tässä vain PK-35:stä saapuneet Dani Kamras ja Lasse Litmanen, joiden pelit Ykkösessä jäivät loukkaantumisten takia harmillisen vähiin.

Suomen Cup

Sarjapeleissä menestyminen on luonnollisesti IFK:n kaikkein tärkein tavoite, mutta myöskään Suomen Cupia ei ole unohdettu. Seuran kotisivuilla todetaan
cup-suunnitelmista ytimekkäästi: "Ykkösjoukkueen tavoitteena on ainakin pikkufinaali". Kun muistetaan että Suomen Cupin pikkufinaalissa kohtaavat paras Kakkosen ja paras Kolmosen joukkue, on IFK:n tavoitteena siis mennä pitemmälle kuin yksikään muu saman sarjatason joukkue. Tähän tarvitaan omien hyvien peliesitysten lisäksi aina myös arpaonnea. IFK:n arpaonni on
koetuksella muutaman päivän kuluttua, kun arvotaan Cupin 4. kierros ja ylempien sarjojen joukkueet ovat mukana. Viime kaudella paras Kolmosen
joukkue eli joutsenolainen Kultsu FC selviytyi Cupissa 16 parhaan joukkoon.

Aikaisemmin Cupin pikkufinaalin paikka merkitsi Kolmosen joukkueelle joka
toinen vuosi myös paikkaa Euroopan kentillä. Maanosan parhaiden amatööriseurojen kesken pelattava UEFA Regions’ Cup pelataan seuraavan kerran kaudella 2008-09 joten Suomen edustaja pitäisi ratkaista tämän kauden näyttöjen perusteella. UEFA ei kuitenkaan enää hyväksy Suomen karsintajärjestelmää Regions’ Cupiin, joten ainakaan Suomen Cupista ei kyseiseen kilpailuun enää pääse. Tällä hetkellä ei myöskään ole tiedossa, millaisen järjestelyn UEFA hyväksyy Suomen osalta, joten IFK:n tie eurokentille on ainakin tältä osin toistaiseksi hämärän peitossa.

Back to Bollis

Sarjaohjelman julkistaminen toi iloisen yllätyksen IFK:n kannattajille: Talin reissut ovat nyt historiaa ja alkavan kauden kotikenttänä toimii Pallokenttä 1. Vaikka kyseessä ei ole se ns. paraati-Bollis jossa IFK pelasi Ykköstä, on tämä Pallokentän alueen eteläisin kenttä epäilemättä parhaimpia pelipaikkoja mitä Kolmosen tasolla voi vaatia. Katsomotilaa löytyy riittävästi ja mikäli vanhat merkit yhtään pitävät paikkansa, on kentän nurmi kesällä huippukunnossa. Tämä sopii taitavalle IFK-sikermälle varmasti erittäin hyvin. Nurmikautta odotellessa IFK joutuu lusimaan pari ensimmäistä kotiotteluaan Finnair Stadiumin muovimatolla. Toivon mukaan IFK kykenee nyt vihdoinkin ottamaan ensimmäisen voittonsa "Finskillä".

Matkustamiseen ei tarvitse kauden aikana ryytyä, sillä kakkoslohkon 12 joukkueesta peräti yhdeksän on Helsingistä. Ainoat varsinaiset vierasmatkat
suuntautuvat Tuusulaan, Järvenpäähän ja Riihimäelle. Erityisen helpolla matkustelun suhteen päästään alkukaudesta, sillä kesäkuun alkuun mennessä
IFK pelaa vain yhden ottelun muualla kuin Pallokentän maisemissa. Kyseinen
matsi on lauantaina 12. toukokuuta pelattava TuPS-HIFK, joka samalla toimii
Stadin Kingien 6-vuotisjuhlien alkunumerona. Järvenpään ottelu on vuorossa
heinäkuun alussa ja Riihimäen vierailu ohjelmassa syyskuun puolivälissä.

Jos kaikki menee oikein hyvin, pääsee IFK jatkamaan pelejään vielä lokakuussa nousukarsintojen merkeissä. Tämän enempää ei asioiden edelle
kannata mennä. Paljon on otteluita edessä ennen kun syksy koittaa ja sijoitukset ratkeavat. Sillä välin sopii toivoa että IFK:n paluu Pallokentälle houkuttelee entistäkin runsaammin katsojia kentän laidalle seuraamaan punapaitojen otteita. Sillä mikäpä voisi olla parempi tapa viettää aurinkoista kesäpäivää kuin lähteä katsomaan legendaaristen tähtirintojen esittämää viihdyttävää jalkapalloa Bolliksen huippukuntoisella luonnonnurmella!

Veikkaus sarjan loppujärjestykseksi:

Sijat 1-4: HIFK, Kiffen, JäPS, RIlves
Sijat 5-8: PPV, SAPA, TuPS, MaKu
Sijat 9-12: FC POHU, HerTo, PuiU/3, FC Degis