![]() |
||
Jalkapallokausi päättyi cup-tappioon
Jo ottelun alkuvaiheissa oli nähtävissä punapaidoilla olevan vastassaan Nelosen perusjoukkueita selkeästi tasokkaampi yhdistelmä. Kokenut WIFK pelasi järjellä ja maltilla, ja HIFK:n pelillisestä hallinnasta huolimatta vaaralliset maalintekopaikat olivat melko vähissä. Kaakkoissuomalaiset hyökkäsivät harvakseen mutta terävästi, ja kotikatsomo koki lieviä kauhun hetkiä jakson puolivälissä pallon käytyä jo HIFK:n maalikehikossa. Pari kertaa HIFK sai vastustajansa puolustuksen aukeamaan. Reilun puolen tunnin pelin jälkeen Joni Määttänen pääsi yksin läpi, mutta ei kyennyt yllättämään WIFK:n maalia vartioinutta Timo Tarhilaa. Paremmin onnistui hiukan ennen taukoa Krister Ax, jonka Ilkka Tynkkynen löysi hienolla syötöllään. Vastustajien ahdistelusta huolimatta Ax tuikkasi HIFK:n johtoon ja hyvin kannustanut kotiyleisö repesi riemusta. Tauolle siis johtoasemassa 1-0 ja kaikki näytti hyvältä. WIFK oli kuitenkin saapunut Finnair Stadiumille hyvällä asenteella eivätkä vanhat kehäketut vähästä hämmästyneet. Niinpä lappeenrantalaiset nousivat toisella jaksolla tappioasemasta johtoon Hannu Valtosen johdolla. Vain muutaman minuutin pelin jälkeen Markku Kesälahti pääsi kuin varkain tasoittamaan ottelun Valtosen vapaapotkusta, ja vajaan tunnin kohdalla Valtonen itse vei sinivalkopaitaiset vierailijat ratkaisevaan johtoon. HIFK ei suinkaan kahdesta jääkylmästä suihkusta lannistunut, mutta punapaitojen takaa-ajo jäi tuloksettomaksi. WIFK puolusti tarkasti ja kurinalaisesti eikä HIFK kyennyt sinivalkoista muuria murtamaan. Myös lappeenrantalaisten fyysinen kunto kesti jopa yllättävän hyvin, eikä ainakaan pelaajien liikkeestä huomannut että lähes koko WIFK:n joukkue koostui jo päälle nelikymppisistä kavereista. Ottelun barbaarimaisesta alkamisajankohdasta (lauantai-aamu klo 11.00!) huolimatta HIFK:n kannattajat olivat monilukuisina ja äänekkäinä paikalla. Ja meteli vain parani loppua kohden, mutta tällä kertaa HIFK ei edes Stadin Kingien piiskaamana onnistunut tavoittamaan vastustajaansa. Tähtirintojen viimeinen tilaisuus koitti aivan loppuhetkillä, kun Ilkka Tynkkynen pääsi lataamaan vapaapotkun 25 metristä. Ilen komea vapari meni kuitenkin hiukan ohi maalin eikä jatkoaikaa näin tarvittu. Fair Play - finaalin voittoa, komeaa cup-kannua ja 1000 euron shekkiä juhli siis tällä kertaa WIFK. HIFK ei saanut kaudelleen loppuhuipennusta, mutta olihan tärkein tavoite eli nousu Kolmoseen jo aiemmin toteutunut. Ensi kaudella HIFK:n jalkapallon suunta on toivon mukaan edelleen ylöspäin, ja varmasti myös Suomen Cupissa lähdetään tämän kesän urotekojen innoittamana tavoittelemaan entistä parempaa menestystä.
|