HELSINGIN YLIOPISTO - HELSINGFORS UNIVERSITET

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion: Valtiotieteellinen tiedekunta
Laitos - Institution: Yhteiskuntahistorian laitos
Tekijä - Författare: Rantanen, Miska
Työn nimi - Arbetets titel: Olen kommunisti - Laulukvartetti Agit-Prop, Love records ja 1970-luvun poliittinen laululiike
Oppiaine - Läroämne: Poliittinen historia
Työn laji - Arbetets art: Pro gradu
Aika - Datum: Syyskuu 1999
Sivumäärä - Sidoantal: 91 s. + 23 s.
Tiivistelmä - Referat:

Tutkielmassa tarkastellaan SKP:n vähemmistöön eli taistolaisiin tiiviisti kytkeytynyttä 1970-luvun poliittista laululiikettä. Aihetta lähestytään kuvaamalla tarkemmin kahta liikkeen keskeistä toimijaa: laulukvartetti Agit-Propia ja Love recordsia.
   Agit-Prop oli keskeisin poliittinen ohjelmaryhmä. Alunperin se oli tarkoitettu kertaluontoiseksi kokoonpanoksi Uudenmaan Sosialistisen Nuorisoliiton (USNL) edustajaksi Berliinin II poliittisen laulun festivaaleille vuonna 1971. Kvartetti jatkoi kuitenkin toimintaansa saatuaan innostuneen vastaanoton festivaaleilla ja kotimaassa. Osaavana ryhmänä se keräsi yleisöä myös vasemmistoleirin ulkopuolella ja toimi taistolaisliikkeen käyntikorttina.
   Agit-Propin ja pääosan muiden poliittisten ryhmien tuotannosta julkaisi levy-yhtiö Love records. Yhtiö oli perustettu jo 1966, mutta sen toiminta lähti kunnolla liikkeelle vasta vuoden 1970 jälkeen. Vuosina 1970-72 yli puolet Loven julkaisuista oli poliittista laulua. Samaan ajanjaksoon ajoittuu myös kiivain taistolaisliikkeen nousukausi. Vuodesta 1973 lähtien Loven painopiste siirtyi rockiin. Yhtiö meni konkurssiin vuonna 1979.
   Tutkielmassa käydään läpi myös poliittisen lauluun syntyyn johtanutta kehitystä 1960-luvun alusta saakka. Tässä prosessissa keskeisiä tekijöitä ovat Suomen Musiikkinuoriso -yhdistys, folk-liike ja pääosin Ylioppilasteatterin piirissä syntynyt kirjallinen laulu.
   Poliittinen laulu oli tärkeä osa taistolaisliikettä. Ilman laululiikettä taistolaisuus ei olisi levinnyt yhtä laajalle ja tehokkaasti vasemmistolaistuneen nuorison keskuuteen. Laululiike ei ollut kuitenkaan pelkkä SKP:n vähemmistön käsikassara vaan se toimi suhteellisen itsenäisesti.
   Laululiike alkoi menettää teräänsä vuoden 1975 jälkeen. Syynä oli laululiikkeen ensimmäisen aallon keskeisten tekijöiden siirtyminen muihin töihin. Työn loppuluvussa pohditaan laululiikkeen nopean katoamisen syitä vuosina 1978-79. Alussa poliittisen nuorisoliikkeen tunnusmerkit täyttävä laululiike sai vuosien varrella yhä enemmän nuorisomuodin piirteitä, mikä selittää myös 1970-luvun lopun elmu-liikkeen nopean liikkeellelähdön.
   Koska taistolaisuudesta tai laululiikkeestä ei ole vielä olemassa kattavia perusteoksia, työ perustuu pitkälle haastatteluihin. Tärkeimmät infomantit ovat olleet Agit-Prop -kvartetin jäsenet Sinikka Sokka, Monna Kamu, Martti Launis ja Pekka Aarnio sekä Love recordsin perustajajäsenet Atte Blom ja Henrik Otto Donner. Muita lähteitä ovat olleet mm. Love recordsia koskevat asiakirjat, aikalaiskirjallisuus sekä poliittisen laulun levytetty tuotanto.
   Tutkielman liitteinä ovat kirjoittajan laatimat Agit-Propin diskografia (liite 1), Love recordsin poliittinen tuotanto (liite 2) sekä luettelo Agit-Propin konserteista 1970-80 (liite 3).

Avainsanat – Nyckelord: taistolaisuus, laululiike, poliittinen laulu, Agit-Prop, 1970-luku, Love records
Säilytyspaikka – Förvaringställe: Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto

Tästä takaisin