Suppea esitys purjehdusmahdollisuudesta
PITKIN BALTIANMAIDEN RANNIKKOA 23.12.98
päivitetty 19.09.07 lähinnä Viron kohdalta, jonka hinnat eivät ole juuri muuttuneet viime vuodesta

ALUEELLINEN RAJAUS

Seuraava teksti käsittelee purjehdusalueita ja satamia, joista minulla on henkilökohtaisia kokemuksia. Jo yksittäisistä kokemuksista kuvastuu alueen luonne, jolloin saa hyvän yleiskuvan koko alueesta. Satamaksut ja valuuttojen vaihtokurssit ovat vuoden 1998 hintatasoa. Muutkin tiedot on peräisin pääasiassa samalta vuodelta, paitsi että Viron hinnat ja tiedot ovat vuodelta 2006.

KARTAT

Suomen rannikon merikarttojen lisäksi tarvitaan Baltian purjehdukselle vähintään Pohjois- ja Etelä-Itämeren kartat. Viron rannikolta, joka on matalaa ja saaristoista, voi uusien virolaisten karttojen lisäksi olla vielä Neuvostoliitonkin aikaisia merikarttoja. Molemmat kartat ovat käyttökelpoisia ja jompia kumpia purjehduksella tarvitaan. Satamia varten tarvitaan lisäksi oppaat.

Riianlahden eteläpuolelta, vaikka ranta saattaa olla matalaakin, ei juuri Itämerenkarttojen lisäksi muita karttoja tarvita.

SATAMAKIRJAT

Baltian maiden alueelta on yksi melko uusi satamakirja, jota kaupittelee mm Troil Marin OY Helsingissä. Tämä satamakirja lähestymisohjeineen korvaa järkevästi käytettynä Latvian, Liettuan ja Puolan suurimittakaavaiset lähialueiden merikartat. Erillisen Viron satamaoppaan saa ostettua Piritan veneliikkeestä.

MUODOLLISUUDET

Passi- ja tullitarkastukset tapahtuvat yleisesti kaikissa suuremmissa satamissa, vaikka liikutaankin saman valtakunnan alueella. Varsinkin maan rajojen ylitystä varten onkin ensin ja viimeiseksi poikettava tällaiseen satamaan tullausta varten.

Viisumeita ei Baltian alueella tarvita enään kuin Venäjälle poikettaessa. Tällöin pitää ottaa huomioon, että Liettuan eteläpuolella Kaliningradin alue kuuluu Venäjälle. Jollei Venäjän viisumia ole, on alue kierrettävä aluevesirajan (12 mailia) ulkopuolitse.

Lomake passi- ja tullitarkastuksia varten, josta ilmenee veneen tiedot ja miehistö, on parasta laatia jo ennen lähtöä, jottei tullissa mene sen täyttämiseen aikaa. Lomakkeesta on olemassa erilaisia valmiita muotoja, josta voi ottaa kopioita joko printtaamalla tai kopiokoneella. Tässä on erillisenä tiedostona tarjolla yksi Word Perfectillä tehty lomake ja myös Wordillä tehty lomake. WP:llä tehty lomake avautuu helpommin kuin Wordin lomake. Lomakkeen voit alustavasti täyttää vastaavalla tekstinkäsittelyohjelmalla (alkurivit voit täyttää pyyhkimällä ensin alaviiva pois ja taulukkoon voit sen jälkeen kirjoittaa miehistön jäsenten tiedot). Lomakkeen voit tulostaa myös täytettäväksi käsin. Mainittavaa on, että jos esimerkiksi paluumatkaa varten tapahtuu veneessä henkilömuutoksia, on ne tehtävä lomakkeen takasivulle.

Mukana seuraavista eläimistä, esimerkiksi koirista on oltava ajan tasalla olevat rokotustodistukset.

LÄHTÖ SUOMESTA VIROON

Lähtö Suomesta pitää tapahtua passi- ja tullausaseman kautta tullitietä pitkin ulos merelle.

Näitä tullausasemia ovat yleensä paikalliset merivartiostot.

Passi- ja tullausasemalla Suomessa lähdettäessä tulee esittää edellä kuvattu täytetty lomake tai vastaava kolmena kappaleena. Yksi lomakkeista jää asemalle, yhden kopion ottaa Viron tullausasema ja yksi kopio jää veneeseen, joka on tarkoitettu lähtiessä näytettäväksi Viron tarkastusasemalle ja luovutettavaksi Suomen tullausasemalle veneen palatessa takaisin Suomeen. Mahdolliset muutokset veneen henkilökunnassa on ennen lähtöä merkittävä lomakkeen kääntöpuolelle.

Jos matka jatkuu kauemmaksi, kuin yhteen Baltian satamaan, on osittain täytetystä lomakkeesta ilman satama- ja päiväysmerkintöjä syytä ottaa useita kopioita, koska niitä tarvitaan vähän joka paikassa.

Yleisesti Viroon päin mentäessä matka suuntautuu ensin Tallinnan itäpuolella olevaan Piritaan, jossa aikoinaan olivat olympialaiset.

Piritan satamaksu veneeltä on 275 kr (-06). Käynti saunassa tai suihkussa oli muistaakseni 40 kr, joka piti maksaa saunaan tai suihkuun mentäessä paikan päällä. Satama-alueella olevasta marketista saa välttämättömät ruokatarvikkeet, jolloin maksut voi suorittaa myös euroissa. Piritan läpi kulkevan tien mantereen puolella (Piritan hotellin kohdalla) on iso marketti nimeltään Server, joten esimerkiksi Tallinnassa ei ole tarpeen käydä ruokatavaraostoksilla. Satamasta pääsee Tallinnaan kymmenen kruunun hintaan bussilla. Bussimaksu pitää maksaa etukäteen. Bussilipun meno- ja paluumatkaa varten voi käydä ostamassa Piritalla olevasta hotellista.

Piritan vierasvenesatama
Kuva on otettu satamarakennuksen toisen
kerroksen ravintolan parvekkeelta

PIRITASTA KOHTI LATVIAA

Piritasta on muutaman tunnin purjehdusmatka päässä Naissaar, joka muutama vuosi sitten aukaistiin myös turistien vierailtavaksi. Saaren kaakoisrannalla on Neuvostoliiton aikainen satama aallonmurtajineen. Käydessäni hiljakkoin saarella totesin, että keskellä päivää saapuessamme oli satama lähes täysi. Se oli täysi päiväturisteista, joita kuljettamassa oli monen tasoista chartervenettä. Veneet tulivat ennen puolta päivää ja muutaman tunnin kuluttua ne veivät matkustajansa takaisin mantereen satamiin. Yöpyviä veneitä oli melko vähän, koska satamassa ei ollut paljoakaan palveluita. Satamamaksu oli 200 kr/vrk.

Naissaarin vaatimaton satama

Noin puolessa välissä Piritaa ja Lehtmaa on merkille pantava satama Lohusalussa. Lohusalu on Viron mantereen luoteisosassa ja siellä tulli- ja passimuodollisuudet hoidetaan satamassa olevassa Viron merivartioston veneessä. Vaikka Lohusalussa peritään verraten korkea satamamaksu 350 kr, niin sille saa vastiketta myös sen mukaan. Siellä on käytännöllisesti katsoen kaikki uutta: sauna, saniteettitilat, ravintola ja satamakapteenin toimisto. Ainoa tulevaisuuteen vaikuttava seikka on tällä hetkellä venepaikkojen rajoitettu määrä satamassa.

Lohusalun satama
Kuvassa oikealla heti aallonmurtajan takana on passintarkastajien vene,
samoin oikealla purjeveneiden takana näkyy satamatoimiston iso ikkuna,
vasemmalla taas on ravintola
edellisten välissä tumman ruskea rakennus sisältää saniteettitilat

Viron länsipuolella on kaksi suurta saarta Hiiumaa ja Saaremaa, joista jälkimmäinen on eteläisempi (muistisääntö S = South). Mahdollisuus on purjehtia saarten itä- tai länsipuolitse. Itäpuolitse purjehtiminen edellyttää Pohjois-Itämeren karttaa tarkempia merikarttoja.

Olin gastina veneessä, jolla kierrettiin saaret länsipuolitse. Piritasta suunnattiin purjehdus kohti länttä. Lohusalu ohitettiin kiireisen aikataulun vuoksi. Lohusalussa ei tietääkseni ole kovin monta vierasvenepaikkaa (kuten ei monessa muussakaan Viron vierasvenesatamassa).

Hiiumaalla poikettiin Lehtmaan, jonne ei pitäisi missään nimessä mennä etelä/kaakkoistuulella (ainakaan lasikuituveneellä, eikä milloinkaan suuren koiran kanssa). Kävimme siellä kovalla etelätuulella, onneksi rautaveneellä, ja mukana oli 55 kiloa painava koira.

Lehtmassa on itään aukeavalla rannalla noin länsi-itäsuunnasssa yli sadan metrin mittainen maapohjainen aallonmurtaja/laivalaituri, joka on peruja Neuvostoliiton ajoilta. Satama on laiturin eteläpuolella. Vierasveneitä varten on laivalaiturin kyljessä, sen rannanpuoleisessa osassa, pari pontoonilaituria ja kymmenkunta peräpoijua. Ponttoonien reunaan on naulattu (ruosteinen) rautalista. Poijut ovat niin lähellä ponttooneita, ettei niistä ole apua suurille veneille. Pontoonien ja laiturin korkeusero on noin kaksi metriä ja nousua varten on kiinteät vajaamittaiset rautaportaat (suuren koiran nostaminen ponttoonilta laiturille teettää töitä).

Sataman läheisyydessä on satamakirjan mukaan kauppa, mutta emme ehtineet sen laatua tarkistamaan, koska aamulla kiihtyvä etelätuuli pakoitti kiireesti irroittautumaan laiturista.

Seuraava satama oli Saaremaalla Veeressä, jonka aallonmurtaja/laivalaituri perusasetelmaltaan on samanlainen kuin Lehtmassa, mutta vierasveneitä varten on laivalaituriin liitetty pohjois-eteläsuunnassa ponttoonipistolaituri. Laituri ei suunnan johdosta ole etelätuulella niin hankala kuin Lehtman laituri. Satamassa on baari, joka on näennäisesti auki niin pitkään kuin asiakkaita riittää.

Veeressä perittiin 100 kr (-98) satamamaksu. Se on myös virallinen tullaussatama, josta saattoi lähteä edelleen Latviaan.

LATVIA

Kun Viron suuret saaret on kierretty ulkokautta, ei ole tarpeen mennä Riianlahdelle, vaan voi poiketa suoraan Latvian yhteen merkittävimmistä kaupallisista satamista, Ventspilsiin.

Ventspilsin vierasvenesatama löytyy suuren satama-alueen kaakkoisimmasta satama-altaasta. Tullausasema on heti samaisen altaan suulla. Vierasvenesatamassa on asianmukainen puulaituri veneitä varten, jonka kohdalla rakennuksessa on vierasveneilyä hoitava toimisto ja asianmukaiset suihku ja WC-tilat.

Vierasvenesatama on kaupungin laitaosissa ja satama-alueen portillekin on matkaa noin puoli kilometriä. Kaupungin puolella on heti portin jälkeen noin sadan metrin sisällä muutama vaatimaton ruokakauppa.

Venekohtaisen satamamaksun voi maksaa paitsi Latvian lateina, niin myös euroina(?) tai dollareina (14 US$).

Jatkettaessa purjehdusta etelään päin on tullattava ulos Latviasta, joka tapahtuu kätevästi Liepajassa.

Liepajassa on satamakirjan mukaan vielä venäläinen laivastotukikohta. Yhtään venäläistä sotalaivaa ei ollut alueella liikkuessamme aallonmurtajan sisäpuolella näkyvissä. Satama-alue on tosin aika suuri ja vierasvenesamaan pääsemiseksi on seurattava aallonmurtajan sisäpuolella sen eteläisimmässä laidassa olevaa aukkoa, joka on samalla kaupungin läpi virtaavan joen uoma.

Venesatama on joen uomassa ensimmäisen sillan juuressa joen etelärannalla. Kiinnittymislaituri on asianmukainen. Venesatama on aivan kaupungin keskellä, joten ulkopuolisia ihmisiä liikkuu lähettyvillä turhan paljon pitkine kynsineen.

Tullausasema on noin kilometrin päässä tulosuunnassa ennen venesatamaa. Muita venesataman palveluja ei juuri ole, mutta ei kukaan kerännyt myöskään satamamaksuja.

Liepajassa voidaan tehdä myös lähtöselvitys maasta.

LIETTUA

Liettuassa on Liepajan suuruusluokkaa oleva satama-alue Klaipeida. Kuten kartasta todetaan, satama on Kurisches Haffia merestä eroittavan "särkän" ja mantereen välisessä salmessa. Satamaan tultaessa pitää lokin mukaan ajaa satamakirjassa mainittu matka, muistini mukaan 1,6 mailia, jottei aja tullausaseman ohi. Muutoin on vaikea löytää tullauspaikka ja vierasvenesatama. Tullauspaikalla ei ole viranomaisten miehitystä, vaan siellä joudutaan odottamaan viranomaisten saapumista autolla. Viranomaiset saa paikalle radiolla kutsuttuna.

Salmen särkän puolella on noin puoli mailia eteenpäin tullausasemasta venesataman satama-allas, jossa läheisessä hotellirakennuksessa on periaatteessa kaikki satamapalvelut satamamaksua vastaan. Ennen euroihin siirtymistä maksu oli vuonna 1998 21 DEM.

Lauttasatama on noin kilometrin päässä tulosuunnassa venesatamasta, josta pääsee salmen yli kohtuullista korvausta vastaan kaupunkiin.

PUOLA

Klaipeidasta voidaan ohittaa Venäjälle kuuluva merialue yli 12 mailin etäisyydeltä purjehtimalla likipitäen suoraan Puolaan kuuluvaan kalastussatamaan, Wladyslawowoon. Siellä on vierasveneitä varten varattu laituriosa sataman perukassa tankkauslaiturin pohjoispuolella.

Satamamaksu on 6 US$ tai 20 slotya. Satamakapteenin toimisto ja suihku/vessatilat ovet erillään noin sadan metrin alueella. Vessan/suihkun avain on aina erikseen haettava satamakapteenin toimistosta. Kaupunki on aivan sataman vieressä.

Wladyslawowosta länteen on huomattava satama Kolobrzeg. Reittivälin Wladyslawowo-Kolobrzeg purjehdus ei sinänsä ole muutoin erikoinen kuin, että se on aktiivista kalastusaluetta. Kalastukseen käytetään verkkoja, joiden joukossa on myös pintaverkkoja. Klaipeidassa olisi syytä käydä toimistossa urkkimassa, mitkä kalastusalueet reitillä ovat käytössä purjehduspäivänä. Verkot on vedetty useiden satojen metrien pituisiksi pyydyksiksi, joita alueella on runsaasti. Pyydysten alku ja loppu on valopoijuin merkitty. Valopoijujen mukaan on yöaikaan käytännössä erittäin vaikea todeta verkkojen suunnat, joten reitti on pyrittävä purjehtimaan valoisaan aikaan tai kokonaan kiertämään kalastusalueet.

Satamaan ajossa Kolobrzegiin voi tulla ongelmia kovilla pohjoisenpuoleisilla tuulilla. Ilman ulompien aallonmurtajien suojaa joen suuaukko, josta päästään sisään satamaan, on pohjoisilla tuulilla erittäin aallokkoinen ja pyörteinen. Satamassa näytti kyllä olevan kohtalaisen kokoisia laivastonkin aluksia, jotka ehkä olivat tulleet heikomman tuulen aikana kuin mitä itse tulimme.

Venesatama, joka on aivan sataman perukassa, täyttää länsimaalaisittainkin vierasvenesataman vaatimukset: Satama-alueella on satamatoimisto, johon voi maksaa satamamaksun (muistaakseni) 10 DEM vuonna 1998. Toimistosta saa myös avaimen vessaan. Suihkuun pääsee maksamalla 5 slotya (Stettinin rautatieaseman kioskin vaihtokurssi 10 DEM = 16 slotya). Satama-alueella on oma ravintola/snackbaari ja kaupunki marketteineen aivan kävelymatkan päässä.