Suorin tie Itämereltä Pohjanmerelle käy Kielin kanavan läpi. Kanava alkaa Kielin lahdelta Kielin kaupungin pohjoispuolelta Holtenausta. Kauppalaivojen ohella myös veneliikenne voi käyttää kanavaa.

Kanava on kaikille kauppalaivoille meriteiden sääntöjen tuntema ahdas kulkuväylä ja vielä sen ahtaimmasta päästä. Kun kauppalaivojen lisäksi vielä veneliikenne pyörii siinä mukana, on luonnollista, että kanavaliikenteellä on omat yksityiskohtaiset kulkusääntönsä.

Kanavaliikenteen säännöt jakavat pääpiirteissään alukset eri kokoluokkiin siten, että suurimmissa aluksissa on luotsi ja pienemmissä ei; edellisten lisäksi veneet ovat oma liikenneryhmänsä. Suurilla aluksilla on erilaisia ohjeita jo siitä syystä, että esimerkiksi vastaan tulevan liikenteen kohtaaminen eri kohdin kanavaa (normaalia kapeammat tai mutkaisemmat osuudet) vaatii liikenteen säätelyä.

Lännessä kanava liittyy Elbeen noin 35 merimailin päässä Pohjanmerestä, kun matkassa otetaan mukaan myös Elben suisto. Elbe on laivaliikenteen kannalta myös ahdasta kulkuväylää, vaikka se kanavan liittymiskohdalla alimman alaveden aikanakin on vielä mailin levyinen. Elben ohella myös Pohjanmeri on sen eteläosaan painottuvan liikenteen johdosta ahdasta. Elbeä ja Pohjanmerta kuormittavat kanavalle suuntautuvan liikenteen lisäksi Hampuriin suuntautuva liikenne.

Elben suiston luonnetta kuvaa hyvin se, miten vuoroveden korkeus vaikuttaa Elbeen. Kun veden pinta laskee tulvavuoksen yläveden korkeudesta alaveden korkeuteen, Elben leveys kapenee Cuxhavenin kohdalla noin seitsemästä mailista mailiin ja samalla rantaviiva siirtyy merelle päin yli kymmenen mailia. Elben uoma, jossa veden syvyys riittää laivaliikenteelle alavedenkin aikana, kulkee tällä tarkasteltavalla osuudella lähellä Elben lounaisrantaa.

Holtenaussa on viimeinen venesatama ennen poistumista Itämeren puoleisilta vesialueilta Kielin kanavaan.

Sataman tuntumassa on mahdollisuus tankata polttoainetta proomusta. Tankkausproomujen käyttö on verraten yleistä esimerkiksi Keski-Euroopan kanavilla, koska niiden on mahdollista liikkua tarvittaessa myös tankattavan aluksen luo. Täten on varauduttava myös siihen, ettei proomu ole paikoillaan, vaan on tankkausmatkalla tai on itse hakemassa polttoainetta. Polttoaine on maksettava käteisellä, sillä mitkään luottokortit eivät käy (tämäkin on verraten yleistä Keski-Euroopassa).

Sataman tuntumassa on myös huolintaliike (Hermann Tiessen), josta voi täydentää varastojaan. Tiesseniltä voi hakea tilauslistan veneessä täytettäväksi ja palauttaa lista sitten liikkeeseen.Tarvikkeiden hinnoissa ei ole arvonlisäveron hintaa, vaan se on kunkin artikkeliryhmän alkuun erikseen merkitty. Tarvikkeiden lopullinen hintataso on hieman korkeampi kuin saksalaisten markettien hintataso muiden tuotteiden paitsi alkoholipitoisten juomien ja tupakan osalta. Näihin ei ole käsittääkseni laskettu mukaan alkoholi- eikä tupakkaveroa, edellyttäen, että matka suuntautuu EU:n ulkopuolelle. Tämän vuoksi ei tavaroitakaan saa kuin vasta lähtöhetkellä. Erikseen ostettuna ovat juomat ja tupakat korkeampihintaisia tarkoitettuna käytettäväksi Saksassa.

Venesatamassa on pesutilat ja vessat. Makeaa vettä ja sääennusteet on myös saatavilla. Avain pesutiloihin pitää hakea varsinaisen sulkualueen porttivahdilta 10 DMK:n panttia vastaan. Kohtuullinen satamamaksu käydään keräämässä veneiltä illan suussa. Mikäli vasta illansuussa saavutaan satamaan, saa varautua, että satama on verraten täysi lomakauden aikana.

Tekstissä rahayksiköt ovat ajalta ennen euroa.

Tässä artikkelissa olemme kiinnostuneita erikoisesti veneliikenteeseen liittyvistä kulkusäännöistä, jotka ovat luonnollisesti kanavaliikenteen ja siihen liittyvän Pohjanmeren syöttöliikenteen säännöistä yksinkertaisimmat.

Kanavamatkaa varten on huviveneiden varattava riittävästi polttoainetta jo kanavan päissä, koska matkan varrella ei juuri ole tankkausmahdollisuuksia. Kanavaliikenteessä purjehtiminen on kiellettyä. Moottorin apuna saa pitää purjeita, jolloin on näytettävä meriteiden sääntöjen mukaisesti mustaa kartiota.

Kielin kanavan kummassakin päässä on kaksi uusinta isoa ja kaksi vanhempaa pientä sulkua. Veden korkeusero kanavan ja Kielinlahden välillä riippuu Kielinlahden vedenkorkeuden vaihtelusta, joka verrattuna kanavan vedenkorkeuteen on noin +2,8 ja -1,7 m. Elben puolella tulvavuoksen aikaan Elben ja kanavan välinen korkeusero on noin +1,5 m, kun myrskyjen vaikutusta ei otetaan huomioon.

Kaupallisen liikenteen vilkkauden ja alusten koon mukaan on yleistä, että suuret sulut on kaupallisen liikenteen käytössä ja pieniä sulkuja käytetään tarpeen mukaan veneliikenteelle, paikallisille hinaajille ja muulle huoltoliikenteelle. Milloin liikenne ei ole vilkasta joutuvat veneilijät käyttämään sulkuja yhdessä kaupallisen liikenteen kanssa.

Tarkastellaan liikennettä idästä länteen. Vastakkaiseen suuntaan tapahtuvan veneliikenteen kulussa ei ole muuta eroa kun se, minkä tuo kanavan eri päissä olevien venesatamien sijainti ja kanavamaksun perintä. Itäpäässä satama on sulusta merelle päin Holtenaussa ja lännessä sulun sisäpuolella Brunsbuettelissä.

Ensimmäinen tärkeä veneliikennettä koskeva ohje on, että sulkuun saa mennä ainoastaan kun valkea liikennevalo palaa.

Sulun molemmilla reunoilla on kelluvat laiturit, joihin veneet kiinnitetään. Matalien laitureiden vuoksi lepuuttajat on syytä asettaa valmiiksi aivan vedenpintaan.

Kanavamaksu käydään maksamassa mennen tullen vain Holtenaun puoleisessa päässä sulkujen välissä olevassa kioskissa, joka on liikenteenjohtotornin alakerrassa. Maksukuitti käydään näyttämässä sitten liikenteenjohtotornissa. Jos vain on mahdollista, on jo sulkuun tultaessa kiinnittäydyttävä liikenteenjohtotornin puoleiselle reunalle, jotta tämä maksuliikenne olisi helpointa toteuttaa.

Mikäli veneet sulutetaan yhdessä kaupallisen liikenteen kanssa, otetaan veneet sulkuun aina viimeisenä.

Veneliikenne ei tarvitse luotsia, mutta veneet saavat liikkua kanavassa vain valoisaan aikaan. Kanavassa on kaikilla aluksilla sama nopeusrajoitus 15 km/h. Kanava on noin 100 km pitkä, joten kanavamatka vie aikaa käytännössä koko päivän. Tämän vuoksi veneliikenteen lähtöajat keskittyvät yleensä aamupäivään.

Veneiden pitää pysyä kanavan oikeassa reunassa, jotta ne eivät häiritse kaupallista liikennettä.

Kanavaliikenteen liikennevaloja pitää seurata. Valopylväitä on sopivin välimatkoin siten, että valopylväs edessäpäin on yleensä aina näkyvissä. Valopylväissä on kolme valoa tai valoriviä päällekkäin.Yksi tai kaksi punaista valoa (valoriviä) päällekkäin vaatii eri kokoluokan laivoja pysähtymään; esimerkiksi syystä, että vastaantulevaa alusta on odotettava sivuutusta varten määrätyssä kanavan kohdassa tai että kanavan laidalla olevassa satamassa alus kääntyy tai kiinnittyy rantaan. Kun kaikki kolme päällekkäistä valoa palavat, on myös veneliikenteen pysähdyttävä.

Tullaamattomat veneet saavat yöpyä kanava-alueella vain kanavan kummassakin päässä olevassa venesatamassa ja Kielin kanavasta erkanevan Gieselau-kanavan sululla. Tullaamattomien alusten on näytettävä signaalilippusarjaan kuuluvaa kolmatta korvausviiriä. Tätä kolmannen korvausviirin käyttöä veneliikenne ei yleisesti tunne tai sitä ei enään EU:n laajenemisen myötä pidetä tärkeänä.

Kanavan Brunsbüttelin puoleisessa päässä on venesatama sulun vieressä kanavan puolella. Satamassa on polttoainetta lukuunottamatta kaikki palvelut saatavana; satamakapteenin toimistokin on aivan satama-alueella. Satamamaksu on noin puolet halvempi kuin Cuxhavenissa Elben rannalla. Marketit ovat kaupungilla kävelymatkan päässä.

Satama täyttyy sesonkiaikana yleensä jo iltapäivällä. Veneen saa tarvittaessa kiinnittää myös kanavan vastakkaiselle rannalle. Sielläkin peritään satamamaksu, vaikka palvelut ovat kaukana.

Polttoaineen tankkauslaituri on satamanpuoleisella rannalla muutaman sadan metrin päässä. Tankkaajan saa laiturille käyttämällä laiturilla olevaa yhteysvälinettä, joka muistini mukaan on soittokello. Polttoaine pitää maksaa käteisrahalla.

Kielin kanavasta siirtyminen Elbelle käy sulun kautta. Sulkuun voi mennä mennen tullen myös pimeään aikaan, koska venesatama on aivan kanavan päässä sulun vieressä.

Vuoroveden korkeusero Elbellä on normaalisti tulvavuoksen aikaan 3,5 - 4,0 metriä, mutta kovan länsituulen saattelemana esimerkiksi Hampurissa saattaa yläveden korkeus nousta useita metrejä normaalia korkeammalle. Kuten aiemmin mainittiin, nousuvesi laajentaa Elben suiston vesialueen moninkertaiseksi.

Elben virtaus ei sinänsä ole kovin vuolas, jollei siihen sekottuisi vuorovesivirtaa. Vuoroveden johdosta on syytä sovittaa kulkuaika virran mukaan. Oikein ajoitettuna voi koko matkan kanavalta avomerelle - tai päinvastoin - taittaa vuoroveden avustamana, joka tekee useita solmuja nopeuteen. Laskuveden aikana on esimerkiksi virran nopeus Cuxhavenin kohdalla noin 5 solmua. Nyrkkisääntönä on pidetty ohjetta, että kun kanavan jättää Brunsbüttelin yläveden aikaan, saa vuorovesivirrasta apua koko Elben matkan avomerelle asti.

Laivaliikenne Elbellä on vilkas ja sen suunta jaksottuu selvästi vuorovesivirran mukaan.

Elbe ja sen suisto on poijutettu kauas avomerelle majakkalaiva =Elbe 1':lle asti. Nimellissuuntaan kuljettaessa (Elbeä ylös) oikealla reunalla on vihreä ja vasemmalla punainen poijurivi. Poijut on numeroitu. Poijujen ulkopuolella on vielä viittoja, jotka ovat paikoitellen aivan poijujen tuntumassa.

Veneliikenteelle suositellaan kulkua juuri oikeanpuoleisen poijurivin sisäpuolella, aivan oikeassa reunassa. Elbellä liikuttaessa on lisäksi viisainta soveltaa reittijakojärjestelmän ohjeita eli, kun on tarpeen ylittää Elbe, ylitetään se kohtisuoraan. Liikenteen vilkkauden mukaan on tuulen ollessa heikko ylityksen aikana syytä pitää moottori käynnissä antamassa tarvittaessa apua väistöliikkeisiin.

Elbe 1:n kohdalla alkaa itään päin suuntautuva vuorovesivirta (vuoksi) Helgolandin yläveden aikaan -5 h ja länteen päin suuntautuva virta (luode) Helgolandin yläveden aikaan +1 h.

Elbe 1:ltä alkaa länteenpäin reittijakojärjestelmän liikennekaistat, joita on kahdet. Ulompana merellä on kaistat läpikulkuliikenteen syvällä uiville aluksille, toisin sanoen lähinnä tankkereille. Rannempana on sitten kaikille muille kauppa-aluksille tarkoitetut kaistat. Rannempien kaistojen rannanpuolella on liikennejakovyöhyke, joka erottaa liikennekaistat rannikkoliikennevyöhykeestä. Tätä rannikkoliikennevyöhykettä saa veneliikenne käyttää. Elbe 1:n länsipuolella on poikittaiset liikennekaistat, jotka poikittaisliikenteen ohella yhdistävät edellä mainitut kaistat Elbelle suuntautuvaksi liikenteeksi.

Ajoittain erittäin vilkkaan liikenteen johdosta pitää veneilijöiden noudattaa tarkkaan meriteiden sääntöjä, jotka koskevat reittijakojärjestelmän liikennekaistoja. Mikäli veneilijä saapuu esimerkiksi Helgolandista ja sen suunta on kohti Hollantia, on sen ylitettävä liikennekaistat kohtisuoraan ja varottava häiritsemästä kaistoilla liikennöiviä aluksia. Liikenteen valvontaa Pohjanmerellä kuin myös Englannin kanavassa on tehostettu.

Syyskesällä 1997 oli Suomen lehdissä artikkeli, joka kertoi erään suomalaisveneen purjehduksesta Helgolandiin. Vene oli parin solmun nopeudella vinosti ylittänyt liikennekaistat. Helgolandiin saavuttuaan veneen päällikkö oli joutunut vastaamaan töppöilystään.

Rannikkoliikennevyöhyke on verraten kapea ja myöskin se on liikenteeltään vilkas. Vilkkautta lisää huomattavasti troolarit ja muut kalastusalukset. Jos veneellä joudutaan luovimaan, pitää liikenteen seuraamisen lisäksi varoa rannikon hiekkasärkkiä.

Pohjanmerellä on kaiken liikenteen lisäksi lukuisia öljynporaustorneja. Merikarttaan (esimerkiksi amiraliteetin karttalehti 2182A, oikaistu 1985) merkittyjen ohjeiden mukaan öljynporaukseen liittyvät laitteet on kierrettävä vähintään 500 metrin etäisyydeltä.