PURJEHDUS GIBRALTARIN LÄPI 28.08.98
päivitetty 26.10.02

Olen kuullut, että joku on purjehtinut Gibraltarin salmen läpi aivan sitä tahtia kuin on paikalle ehtinyt.

Kyllä se niinkin käy, eikä purjehduksella vaaranneta edes turvallisuutta. Mutta purjehduksen voi tehdä myös helpommalla ja joutuisammallakin (= halvemmalla) tavalla.

Gibraltarin salmen läpi käy vuorovesivirta, joka muuttaa 'kuuvuorokauden' mukaan vajaan vuorokauden aikana suuntaansa neljä kertaa. Lisäksi salmen pintavedessä on pysyvä itäinen virtakomponentti. Tämä virtakomponentti johtuu siitä, että kun veden haihtuminen Välimerestä on suuri, veden suolapitoisuus ja sen myötä ominaispaino kasvavat. Painava vesi purkautuu pohjaa pitkin Gibraltarin salmen läpi Atlantiin ja kevyempää vettä virtaa pintaa pitkin tilalle. Ilman tätä kiertokulkua voisi Välimeren suolaisuus olla paljon suurempi. Tätä virtausta helpottaa se, että salmi on erittäin syvä. (Jos salmi olisi matala, olisi luultavasti jo salmen ali rakennettu tunneli.) - Virtakartat kuvaavat tunnin välein vallitsevan pintaveden virran, joka sisältää kummankin edellä mainitun virran (vuoroveden ja itäisen virtakomponentin) yhteisvaikutuksen.

Salmen kapeimmassa kohdassa vuorovesivirta on melkoisen voimakas, joka myös pohjoisrannan puolella on paikoitellen erittäin pyörteinen. Kovempia vuorovesivirran aiheuttamia pyörteitä kuin Gibraltarin salmessa olen tavannut ainoastaan Englannin kanaalissa Alderneyn saaren luoteisrannalla. En ole etelärannan puolelta salmen läpi purjehtinut, joten siellä olevista pyörteistä ei minulla ole henkilökohtaisia kokemuksia.

Purjehtiminen salmen läpi itään päin tapahtuu jokseenkin tyydyttävällä tavalla, kun veneen sivuuttaessa salmen kapeimman kohdan myötävirran voimakkuus on alkanut maksimistaan heiketä. Vastaavasti länteen päin matkaa tehtäessä läntinen virtaus alkaisi juuri kasvaa, kun vene sivuuttaa salmen kapeimman kohdan. Näin siksi, että vuorovesivirran vaikutus kokemukseni mukaan vaimenee nopeammin salmen itäpuolella kuin länsipuolella.

Lännestä itään tai idästä länteen purjehdussuunnilla ei ole juuri eroa. Tärkeätä purjehduksessa on vain sovittaa kulku siten, että ollaan salmen kapeimmassa kohdassa myötäisen virran aikana.

Atlantin puolella on hyvä satamapaikka esimerkiksi Vilamoura, joka sijaitsee jonkin matkaa Farosta länteen. Sieltä Gibraltarin salmen kapeimpaan kohtaan on matkaa noin 140 mpk, siis hyvällä purjehdustuulellakin yli vuorokauden matka. Lähempänä salmea on Gadiz, joka on alueen satamista oppaiden mukaan ainoa, minkä suojaan on mahdollisuus purjehtia tuulella kuin tuulella. Sieltäkin salmen kapeimpaan kohtaan on matkaa vielä noin 55 mpk.

Atlantin puolelta lähestyttäessä salmea veneen navigaattorilla onkin mielenkiintoinen tehtävä, kuinka hyvin hän osaa ajoittaa salmen kapeimman kohdan sivuutuksen vuorovesivirtojen mukaan.

Välimeren puolella onkin satamapaikkoja edellisiä lähempänä esimerkisi Gibraltarissa, josta salmeen on matkaa vain kymmenkunta mailia. Gibraltari sinänsä ei ole kuitenkaan mikään ihanteellinen paikka veneilijöille, koska se on verovapaudestaan huolimatta melkoisen kallistasoinen paikka, eivätkä maisematkaan (= katukuvat) satamaa lukuunottamatta ole silmää hiveleviä. Espanjan rannikolla on lukuisia satamapaikkoja heti Gibraltarin jälkeen. Satamia Espanjan rannikolla, joissa olen itse käynyt, on Gibraltarin lisäksi La Duquesa, Fuengirola ja Benalmádena sekä kauempana Torrevieja.

Gibraltarin salmen alueella ja siitä välimerelle päin vaikuttavat omat tuulensa. Eräs niistä on vuorien yli puhaltava Tramonta. Tämä tuuli nousee kirkkaaltakin taivaalta ja saattaa yltyä nopeasti voimakkaaksi myrskyksi. Tuulen johdosta veneen miehistön valppautta kysytään, kuinka nopeasti purjeet saadaan tarvittaessa reivattua. Tuuli saattaa myös hellittää yhtä nopeasti kuin on alkanutkin. Toinen tuuli on idästä puhaltava Levante.