Digitaalinen painaminen
Tämä nettioppimateriaali on tarkoitettu toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville opiskelijoilleni. Oppimisalusta Fronter on käytettävissä opiskelijoillani https://fronter.com/helsinki/ josta löytyy lisämateriaalia digitaaliseen painamiseen liittyviin aiheisiin. Sisällekirjaantuminen tapahtuu koulun sähköpostitunnuksilla ja salasanoilla.
Eräs uusimmista painomenetelmistä on digitaalinen painaminen, jolla tarkoitetaan sitä, että painoaihe saadaan tulostettua paperille pääsääntöisesti valokopiokoneen tapaisella elegtrofotomenetelmällä. Digitaalisissa painokoneissa paino-originaali tulostetaan samalla tavalla tiedostosta kuin millä tahansa tietokonetulostimella, mutta tulostustarkkuus ja tulostettavan arkin koko on suurempi kuin kotitulostimilla. Digitaalisissa painokoneissa yleisesti käytetty painomenetelmä on elektrofotografia. Se on keksitty jo 1930-luvulla, mutta tietotekniikan ja lasertekniikan kehitys, sekä näiden tekniikoiden yhdistäminen on mahdollistanut digitaalisen painamisen nykymuodossaan. Digitaalisessa painamisessa on ryhdytty viimeaikoina soveltamaan, käyttämään ja kehittämään mustesuihkutekniikkaa.
E- kirja on tullut markkinoille, (vaikka siinä ei olekkaan kyse digipainamisesta), lukulaitteiden myötä joita on mm. Sony E-Book Reader Touch, Applen iPad, Samsungin Galaxy jne. Digikirjojen lataamiseen netistä voidaan käyttää Adobe Digital Editions –ohjelmaa http://www.adobe.com/fi/products/digitaleditions/. E-kirjoja on aiemminkin voinut ladata tietokoneelle luettavaksi www.gutenberg.org sivustolta, jossa löytyy vanhoja myös suomalaisia kirjoja joiden tekijänoikeudet ovat menneet vanhoiksi.
Tällä hetkellä yleisin digitaalisissa painokoneissa käytetty tulostusmenetelmä on elektrofotografia, jossa pigmenttihiukkasia liikutellaan elektrostaattisten jännitteiden avulla. Elektrofotografiassa fotojohderumpu saadaan varattua sähkövarauksella, joka purkautuu valon vaikutuksesta esim. laservalotuksella, jolloin fotorummun pinnalle muodostuu piilevä kuva sähkövarausten mukaisesti. Kuva saadaan näkyväksi kun tartutetaan värijauhe eli tooneri sähkövarauksen omaaviin kohtiin fotojohderummulla. Toonerina käytetään yksikomponetti-, kaksikomponentti- tai nestetooneria. Tooneri voidaan siirtää paperille siirtokoronan, siirtotelan tai siirtohihnan avulla. Fotojohteelle muodostunut toonerikuva siirretään paperille sähkökentän avulla. Väritulostuksessa tarvittavat neljä osavärikerrosta kootaan yhteen joko suoraan paperille, fotojohteelle päällekkäin tai erilliselle siirtohihnalle tai siirtorummulle. Lopuksi pulverimainen tooneri kiinnitetään paperin pintaan lämmön avulla kuumassa telanippi puristuksessa.
Uusi mahdollisuus, jota ei ennen digitaalisen painamisen aikakautta ollut mahdollista, on muuttuvan tiedon painaminen, eli yksilöidyt painotuotteet. Digitaalisilla painokoneilla on mahdollista painaa muuttuvaa tietoa. Muuttuvan tiedon painaminen digipainokoneella edellyttää personointiohjelmaa, joka mahdollistaa muuttuvan tiedon painamisen lukemalla tietokannoista tiedot ja kuvat määriteltyihin painotyön kenttiin.
Tehtävä
Tarkoituksena ei ole antaa valmista tietoa, vaan oppia myös annettujen ohjeiden avulla omatoimisesti etsimään ja omaksumaan tietoa, sekä soveltamaan sitä käytäntöön ja näihin harjoituksiin. Aina ei ole saatavilla henkilöä joka kertoo miten asiat tulee tehdä, vaan on osattava tutkija käyttöoppaita jne. ongelman ratkaisemiseksi. Ota selvää internet hakukoneiden (esim. www.google.fi) avulla minkälaisia digitaalista painotuotantoa harrastavia yrityksiä on olemassa. Mieti sopivia hakusanoja ja kokeile niitä. Tutustu digipainojen kotisivuihin ja katso löytyykö ohjeita ja ohjaimia painotöitä teettäville henkilöille esim. Adobe Acrobat Distillerin ohjelman asetuksia. Onko kotisivuilla yksilöllistä tarjouspyyntömahdollisuutta ja minkälaisia digitaalisia painotuotteita yritys on erikoistunut tekemään. Vertaile eri digipainojen kotisivuja ja laita ne paremmuusjärjestykseen ja perustele miksi toinen on parempi toistaan. Tee kirjallinen yhteenveto tekemästäsi selvityksestä ja valmistaudu esittämään se luokallesi tekemällä Power Point -esitys. Macciä käytettäessä shift + omppu + 3 saadaan kuvaruutukaappaus aikaiseksi ja shift + omppu + 4 ja hiirellä rajataan kuvaruudusta alue, joka tulee työpöydälle ja jota voi käyttää kuvituksena.
Kirjastotehtävä (koulun kirjasto)
Digipainon oppitunneille on jo aiemmin saatu ulkoasuntoteutuksen oppitunneilta tietoa ja perusvalmiuksia käyttää erilaisia julkaisu- ja kuvankäsittelyohjelmia. Siksi niitä ei erikseen käydä läpi, vaan jokainen palauttaa mieleensä ohjeet käsikirjoista esim. koulun kirjastossa tai muistiinpanoista. Selvitä koulun kirjaston digitaalipainamista käsittelevien kirjojen ja muun materiaalin avulla millä tavoin digitaaliset painokoneet toimivat ja tee siitä PowerPoint esitys, jonka esität muulle luokalle. Tee itsellesi oma 16 -sivuinen vihko digitaalisesta painamisesta. Sivun koko on A5. Kerää materiaali ja työstä siitä julkaisu, luo piirrokset ja ota selventävät valokuvat digikameralla. Käsittele valokuvat kuvankäsittelyohjelmalla ja taita työsi lopuksi julkaisuohjelmalla. Tulosta työsi PostScript tiedostoksi julkaisuohjelmasta Print-komennolla ja Acrobat Distellerillä "tislaa" julkaisuohjelman tiedostosta digipainoasetuksilla pdf-tiedosto painettavaksi. Lähetä työasemaltasi vihkotyösi digipainokoneen työaseman tulostusjonoon ja tee digipainokoneen työasemalla tarvittavat asetukset ja paina vihkot. Ohjeita valokuvaamisesta harjoitustöihin tästä linkistä...
Kaikki digipainojen asiakkaat eivät tee valmiita painokelpoisia pdf/X-tiedostoja tulostettavaksi tai ne ovat puutteellisia. Tämän vuoksi harjoitellaan painokelpoisten pdf/X-tiedostojen valmistusta digipainotunneilla. Samalla opiskellaan kuinka on mahdollista löytää virheet ja korjata ne puutteellisista pdf-tiedostoista.
Harjoitus digipainamisen portfolion tekemisestä
Harjoituksen tarkoituksena on oppia tekemään ja käynnistää portfolion valmistaminen omasta digipainamisen osaamisestaan eli tehdyistä harjoitustöistä, jotka ovat sivun vasemmalla puolella ja oikealla puolella on selvitys työn sisällöstä. Tarvittaessa selvityssivulle voi piirtää rakennepiirroksia esim. pakkaustuotteesta. Yleensä portfolio on kansio tai salkku, johon oppilas kerää tekemiään töitä ja suorituksia. Tällaista näytekansiota voidaan käyttää hyväksi oppimisen arvioinnissa ja oman osaamisen dokumentoinnissa, sekä esittää työpaikkaa hakiessaan. Porfolio voi olla myös vihkotyyppinen, joka sivukooltaan voi olla joko A4 tai A5. Laajuus määräytyy tehtyjen harjoitusten määrän mukaan. Jos portfolioon tulevia töitä on paljon jolloin sidonta tapa voi olla wiresidos. Kerää aineisto, käsittele kuvat kuvankäsittelyohjelmalla, piirrokset piirto-ohjelmalla ja lopuksi taita julkaisuohjelmalla, sekä tallenna pdf/X -muotoon tulostettavaksi. Jätä yksi kappale omalla nimelläsi varustettuna arvioitavaksi.
Typografia
Typografian olennaisia asioita on kirjasinleveyden ja kirjasinten keskinäinen etäisyys, eli ylipäätänsä miellyttävän ja samalla helposti luettavan kirjoituksen luominen. Kirjasinten leikkausten valinta pitäisi olla sellainen, että se soveltuu tekstin sisällön luonteeseen hyvin. Kirjainlajit voidaan jakaa kuuteen perusryhmään – goottilaiseen, medievaaliin, antiikvaan, moderniin, egyptienneen ja groteskiin ja nämä ryhmät kertovat kirjainmuotoilun historiallisen kehityksen yleispiirteitä. Kirjainten muotoja ja mittasuhteita ryhdyttiin 1700-luvun lopusta alkaen muunnella tarpeen mukaan kapeiksi ja korkeiksi, mutta myös leiksi ja lihaviksi. Samoihin aikoihin Pariisilaiset kilvet ja julisteet saivat vahvennettuja antiikkvakirjasin muotoja, joita ryhdyttiin kutsumaan egyptiennekirjasimiksi, koska Napoleon samoihin aikoihin teki sotaretken Egyptiin. Egyptienne on leipäkirjasimena rasittava lukea. Tämän vuoksi egyptiennekirjasimia käytetään mainos- ja otsikkokäytössä. Ensimmäisen yrityksen rasavahvuisen päätteetömän kirjainmuodon luomiseksi teki vuonna 1803 englantilainen Robert Thorne, jota myöhemmin ryhdyttiin kutsumaan groteskiksi kirjasintyypiksi. Vasta vuonna 1865 versaali groteksikirjasimien rinnalle tuli gemenat. Täytyy muistaa, että kirjaimet ovat viestintävälineitä sanoman välittämiseksi, joten luettavuus, painotuotteen eri ainesten selkeä ryhmittely ja tuotteen käsittelyn kätevyys ovat tärkeitä asioita. Ensisijalla on suunnittelun tarkoituksenmukaisuus, joten on pidettävä mielessä mihin viestitystehtävään painotuote on tarkoitettu.
Fontin valinta on keskeinen osa typografiaa. Yrityksillä on yleensä graafinen ohjeisto, käytettävät fontit. Muuten fontin valinnassa huomioidaan yrityksen toiminta tai yrityksen tuotteet. Esim. InDesign-ohjelman Type-valikon Font tarkoittaa kirjainlajia ja Character-ikkunasta määritellään fontin leikkaus, eli Regular, Bold, Italic. True Type-fontit ovat Microsoftin ja Applen yhteistyönä suunnittelemia, joita ei pitäisi käyttää julkaisuohjelmissa, vaan PostScript-fontteja. PostScript-fontit ovat Adoben kehittämiä vektorifontteja. Varsinaiset fontit otetaan vain tarvittaessa käyttöön, muuten ne ovat tallennettuina erilaisille muistivälineille. Jos julkaisu lähetetään painettavaksi, on käytetyt fontit toimitettava painotyön mukana painoon.
Kirjapainoalalle luotiin oma mittajärjestelmä huomioiden kirjasinten typografiatarpeet. Ensimmäinen yritys typografisten mittojen yhtenäistämiseksi tehtiin 1700-luvun alkupuolella. Tällöin ranskalainen Pierre Fournier ehdotti, että otettaisiin käyttöön perusmittayksikkö, jota hän kutsui pisteeksi. Firmin Didot, myös ranskalainen, kehitti Fournierin ajatuksia ja loi eurooppalaisen vakiomittajärjestelmän. Eurooppalaisen pisteen suuruus on 0,376 mm, ja kaksitoista pistettä muodostaa suuremman yksikön ciceron. 1800-luvulla alettiin kiinnittää huomiota kirjainmuotoilussa käytännön näkökohtien ohella niiden taiteellisiin arvoihin.
Hyvään typografiiaan kuuluu värikentät, -pohjat, -viivat ja -palkit ja niiden värivalinnat. Ryhtyessäsi toteuttamaan seuraavia harjoituksia, tutki sitä ennen huolellisesti erilaisten julkaisujen ulkoasua ja minkälaisista elementeistä, asetteluista ja fonteista julkaisut koostuu ja hyödynnä näin oppimaasi tehdessäsi omien tuotoksiesi ulkoasua.
Paperin arkkikoot on standartoitu vuonna 1942. Peruskokona on A0, jonka pinta-ala on 1 m2 ja sivujen suhde 1 : neliöjuuri 2; siitä saadaan puolituksilla koot A1, A2 jne., joista A4 on tavallinen konekirjoituspaperin koko. B- koko on yleisesti käytetty kirjoissa ja vihkotöissä ja C-sarjoja käytetään kirjekuorissa, sillä vastaaviin kirjekuorikokoihin mahtuu taittamaton A-sarjan arkki.Tehtävä typografiasta
Tee selvitys mitä typografia on 8 sivuisen vihkon muotoon, jonka koko on A5. Kerää aineistoa typografiasta netistä, kirjoista ja kirjastossa ym. Selvitä mm. mitä tarkoitetaan typografialla. Minkälaista on hyvä typografia. Mitä tulee tietää sivun erilaisten elementtien asettelusta, kirjasinten valinnasta erilaisille painotöille jne. Taita ja kuvita vihkosi ja tallenna pdf -muotoon tulostusta varten. Näiden typografiasta löytämiesi sääntöjen mukaan tee itsellesi nimikortti kooltaan 50 x 90 mm + leikkuuvarat (bleedit), jos väripinnat menevät puhtaaksileikkaukseen. Kokeile erilaisia kirjasinlajeja, kokoja ja asetteluvaihtoehtoja ja valitse mielestäsi paras, mutta perustele miksi valintasi oli oikea erilliseen työselostukseen. Tallenna nimikorttisi leikkuuvaroineen ja merkkeineen pdf/X 1a 2001-muotoon, jonka arkkiasemoit arkkiasemointiohjelmalla A4 kokoiselle arkille.
Seinäkalenterin suunnittelu ja toteutus
Seinäkalentereita on monenlaisia rakenteeltaan, kuten esim. vaaka A4 mikä on leveältä laidalta sidottu wirekammalla ja se avataan seinälle tulee yläpuolelle kuva ja kuukauden kalenteriosuus alapuolelle. Vastaavan voi tehdä myös vihkoversiona. Tutki saatavilla olevia kalentereita minkälaisista materiaaleista, sidontatavoista ja kuvituksesta rakentuvat. Ryhdy miettimään minkälainen oma kalenterisi on rakenteeltaan, sidostavaltaan kuvitukseltaan , sekä kalenteriosuudeltaan. Laadi työsuunnitelma jota lähdet noudattamaan. Valmista pdf-tiedoston, jonka tulostuskelpoisuuden tarkistat Acrobat Professionalin Prefligth toiminnolla, josta ohjeet ovat toisaalla. Kun mietit minkälaiselle paperille kalenterisi tulostetaan, pitäisi valinta perustella hyvin, eikä kannata käyttää turhan paksuja materiaaleja. Jätä valmis kalenterityö arvioitavaksi.
Adobe InDesign julkaisuohjelman käyttövihjeitä
Julkaisuohjelmilla kuten Adoben InDesign cs 3 taitetaan jo olemassa olevaa raakatekstiä tai kirjoitetaan tekstit tekstilaatikkoon. Kuvat ja piirrokset tuodaan sivulle jo valmiiksi suunnitellun sivuasetteluiden mukaisesti käyttäen sovittua typogarfiaa, eli kirjasinlajeja, -kokoja. Avaa InDesign -ohjelma ja määrittele tehtävä julkaisu File-valikon New-komennolla, onko kyseessä Document, Book (kirja), Library. Vihkotöissä (lehtityö) valitaan Document. Määrittele työsi sivun koko ja määrittele onko työssäsi vaaka- vai pystyasennossa oleva sivu. Tee määrittelelyt mastersivulle Page-ikkunavalikossa ja tämän jälkeen Layout valikosta Margins and Columns kohdan kautta palstojen määrä ja sivun markinaalit, myös bleedit, eli leikkuumerkkien yli menevä painoalue, joka lopuksi leikataan pois jälkikäsittelyssä. Sivunumeromarkeeraus tehdään mastersivulla tekemällä sivunumeron kohdalle tekstilaatikko ja Type-valikon Insert Special characters ja alavalikosta valitaan Auto page number. Tekstilaatikkoon tulee A-kirjain joka muuttuu varsinaisille taittosivuille siirryttäessä sivunumeroiksi.
Tavutus otetaan käyttöön valitsemalla tekstialue, johon kohdistetaan tavutus ja merkitse Kappale-paletin (Paragraph) > Tavutus-ruutuun (Hypenate). Tämän jälkeen valitaan Kirjasin-paletista tavutuksen perustana oleva tavutuskieli. Oletuskielen määritteleminen tapahtuu Tiedosto (File) > Asetukset (Preferences) > Sanasto (Dictionary) -valinalla avautuvaan tavutusikkunaan. Turvallisin tapa on tavuttaa teksti käsin, lisäämällä sanaan tavutusvihje. Tavutusvihje asetetaan pikavalikon Lisää erikoismerkki (Insert Special Character) > Tavutusvihje (Discretionary Hypen) -komennolla. Nämä tavutusmenetelmät voi yhdistää, kun ohjelma jostain syystä tavuttaa rivin väärin. Silloin voi merkitä tavutusvihjeen, joka ohittaa automaattisen tavutuksen asetukset.
Palstaan ladotun tekstin tasausten määritteleminen tapahtuu Kappale-paletin valikon Palstaan sovitus -komennolla (Justification) avautuvassa ikkunassa. Mitä enemmän suurin ja pienin arvo poikkeavat halutusta, sitä enemmän ohjelmalle annetaan liikkumavaraa tekstirivin sovittamisessa palstaan. Tasapainoisen ladelman aikaansaamiseksi kirjasinparien välistykseen ei tulisi puuttua. Yleensä tekstin sovitus hoidetaan sanavälejä muokkaamalla.
Logon saaminen läpinäkyväksi InDesign ohjelmalla tapahtuu Object -valikon Clipping Path valinnalla ja Options... komennon avulla. Määrittele Type: Detect Edgs ja tee tarvittavat säädöt.
Siirry varsinaisille sivuille klikkaamalla Page-ikkunavalikossa olevaa sivun kuvaketta. Sivut lisätään documenttiin Page ikkunavalikon nuolipainikkeen Insert Pages toiminnolla. Tekstin juoksuttaminen palstoihin tapahtuu, kun kursori on tekstilaatikossa vilkkumassa, niin File-valikon Place-komennolla valitset juoksutettavan tekstitiedoston. Samasta valikosta tuodaan kuvat ja piirrokset määriteltyihin kuvalaatikoihin. Tiedoston oikeellisuuden tarkistus ja korjaus tapahtuu File -valikon Preflight-komennolla. Tiedostosta voidaan tehdä pdf-tiedosto File valikon Export komennolla pdf/X:si.
Painotöissä joiden painojälki menee leikkaukseen, kuten esim. nimikorteissa tulee määritellä bleed, eli leikkausvara, sillä puhtaaksileikkauksessa muuten saattaa jäädä valkoisia painotuotteeseen kuulumattomia reunoja. Yleensä Bleed määritellään 3 mm suuruiseksi. Bleed-arvo määrittelee kuinka monta mm painojälki tulostuu leikkuumerkkien ulkopuolelle, jos Bleed-arvo on 0, ainoastaan sivujen reunojen sisäpuoliset alueet tulostuvat.
Huom! Arkkiasemointi- ja painatusongelmia syntyy, jos laitetaan yhtenäisiä palkkeja, kuvia ym. elementtejä aukeaman yli. Aukeaman yli menevät elementit tulee leikata isosta elementistä kahteen osaan kullekkin sivulle erikseen sopiviksi.
Kun PDF-tiedoto tehdään InDesing -julkaisuohjelman File-valikon Export-komennolla, niin painolta voi kysyä voiko käyttää uudenpaa määritystä kuin pdf/X-1a:2001. Tämä asetus käyttää Acrobat 4:sta, joka ei tunne läpinäkyvyyttä, minkä vuoksi se pikselöi kuvat, eli läpinäkyvät elementit yhdistetään. Laita ruksi Options-ikkunan kohtaan View pdf after Exporting. Compression kohtaan Colour Images 300 ja for images above 305 ja voidaan ottaa käyttöön Do Not Downsample, Bicubic Downsampling to asemasta. Marks and Bleeds kohdassa Offset määritellään yleensä saman pituisiksi kuin leikkuuvarat. Output kohtaan laitetaan Colour Conversion No Colour Conversion, jos kuviin on jo PhotoShopissa määritelty väriprofiili, jos käyttää Convert to Destination, niin valitse Europe ISO coated 27, tai Coated Fogra 39. Kohtaan Standard pdf/x-1:2001. Advanced kohtaan voi laittaa Transparency Flattener ja Preset kohdasta tarkistetaan (High resolution).
Julkaisun valmistuksessa tarvittavaa kuvankäsittelyä
Tehdessäsi seuraavia harjoituksia, tarkoituksena on käyttää omia valokuvia taikka kuvata kameralla julkaisussa tarvittavat valokuvat, sekä käsitellä ne sopivaan muotoon. Julkaisun tarvitsemat kuvat rajataan oikeaan kokoon ja säädetään värisävyt kuvankäsittelyohjelmalla esim. Photoshopilla. Digitaalisesti painettavien valokuvien resoluution tulee olla enemmän kuin näyttöresoluutio 72 dpi, eli resoluution tulisi olla noin kaksi kertaa rasteritiheyden verran (lpi) noin 200 dpi:tä, mutta liiallisesta resoluutiotarkkuudesta ei ole mitään hyötyä, päinvastoin haitaa, koska tiedoston koko kasvaa ja työskentely tulee hitaaksi ilman kuvan laadun paranemista. Digitaalisissa tulostimissa jokainen tulostettava rasteripiste rakennetaan matriisin sisään useasta pienemmästä tulostuspisteestä. Tämä matriisi määrää kuinka monta pistettä tarvitaan yhteen rasteripisteeseen ja rasteripisteen koko määrää rasteritiheyden. Digitaalinen painokone, jonka tarkkuus on 2400 dpi pystyy tuottamaan rasteripisteen, joka muodostuu 16 x 16 matriisista. Kun 2400 jaetaan 16, saadaan 150 lpi. Vastaavasti 300 dpi:n laseri tuottaa 60 lpi rasteritiheyden 5 x 5 matriisilla. Harmaasävyt määräytyvät matriisin pistemäärän mukaan, sillä 16 x 16 matriisissa on 256 harmaasävyä (16 x 16 = 256), kun 5 x 5 matriisi tuottaa 25 harmaasävyä. Ihmissilmä pystyy erottamaan 100 harmaasävyä. Uudemmissa RIP:ssä on harmaasävyjen resoluutiosidonnainen rajoitus poistettu uudella tekniikalla, jossa harmaasävyt muodostuvat pistealueesta eikä vain yksittäisestä rasteripisteestä.
Kuvankäsittelyohjelmissa on työkalupaletti, joka on ryhmitelty työkalujen tehtävien mukaan. Joidenkin työkalupainikkeiden oikeassa alanurkassa on pieni musta nuoli, joka tarkoittaa sitä, että sitä hiiren nappia painamalla löytyy lisää työkalun toimintaan liittyviä valintoja. Työkalupaletista löytyy valintatyökalut, maalaus- ja muokkaustyökalut, erikoistyökalut, näyttötyökalut, värivalintatyökalut, tilapainikkeet ja näyttötila. Kuvaosien siirto kuvasta toiseen voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla, käyttämällä valinta-aluetta ja leikepöytää, käyttämällä valinta-aluetta ja siirtotyökalua tai käyttämällä Leimasin-työkalua. Leimasintyökalua käytettäessä avataan kuva josta halutaan siirtää ja kuva johon halutaan siirtää kuvan osia. Luo kohdekuvaan uusi taso Tasot -paletista. Valitse Leimasin-työkalu ja sille siveltimen koko. Valitse Leimasimen asetukset -paletista sekoitustilaksi Normaali ja peittävyydeksi 100%. Jos haluat, että kuva siirtyy kaikilta tasoilta, niin valitse käytä kaikkia tasoja. Paina Alt-näppäin pohjaan ja vie kohdistin siirrettävälle kuva-alueelle ja napsauta hiirinapilla. Vapauta Alt-näppäin ja maalaa työkalulla haluamasi kuva-alue toiseen kuvaan. Lähdekuvassa näkyy pieni risti siinä, mistä kuva-aluetta kopioidaan.
PhotoShopissa kannattaa ottaa käyttöön Euroopan painoalan asetukset 2, joka löytyy Väriasetukset-ikkunassa (Color Settings) avaamalla Muokkaa/Väriasetukset (Edit/Color Settings), sekä varmistaa, että CMYK-asetuksena on Euroscale ISO coated FOGRA27 ja sanomalehtipaperin ollessa painomateriaalina, niin Euroscale Uncoated v2, sillä Euroscale Uncoted v2 -asetus käyttää alhaisempaa kokonaisvärimäärää, mikä johtuu siitä, että sanomalehtiväri imeytyy paperin huokosiin ja pisteenkasvun ollessa tavallista suurempaa välisävyissä, kuin arkkioffsetissa. CMYK-muotoon muutetut kuvat ovat laiteriippuvaisia, mikä tarkoittaa sitä, että jos kuva painetaankin jollakin muulla painomenetelmällä jolle se on valmistettu, saattaa lopputulos olla erilainen kuin oli tarkoitus alun perin oli. Tämän vuoksi on hyvä säilyttää orginaali RGB-kuvat, josta tehdään tiettyä painomenetelmää varten omat CMYK-versiot.
Valokuvaamisesta tietoja tästä linkistä...
Yleisenä tavoitteena on saada painettu kuva vastaamaan originaalikuvan sävyjen tummuuksia. Käytännössä tällainen sävyntoisto ei ole mahdollinen, sillä painettaessa aikaansaatava suurin tummuus on pienempi kuin originaalin tummimmilla kuvakohdilla. Tällöin sävyntoistokuvaajassa originaalin tummuus / painettu tummuus olisi suoralinjainen, eli originaali- ja painettukuva näyttäisivät samanlaisilta.
Kuvien laatua parantaa suuri sävyala mikä koostuu vaaleimman ja tummimman sävyn välisestä tiheyserosta. Originaalikuvissa saattaa esiintyä suuria tummuuksia kuten 2,3 densiteettiä. Painotekniikalla aikaansaatavat tummuudet ovat riippuvaisia paperilaadusta ja painomenetelmästä vaihdellen yleisimmin välillä 1,1 – 1,8 densiteettiä. Painopaperilla oleva sävyala on paperivalkoisen ja täyspeitteisen pinnan välinen tummuusero. Normaalitapauksessa kaikki originaalikuvan sävyvoimakkuudet toistuvat vaaleimmasta tummimpaan niin, että sävyerot tulevat näkyviin. Koska painettaessa aikaansaatava sävyala on pienempi kuin originaalin sävyala, ei painetussa kuvassa ole samaa sävyrikkautta ja voimakkuutta kuin originaalikuvassa.
Rasteroidun kuvan ääritiheyksien %-arvot määräytyvät pääasiassa kopioinnin, painomenetelmän ja painopaperin mukaan prosessikohtaisesti. Originaalin vaaleimpaan toistettavaan sävyyn asetetaan rasteriprosenttiarvo, joka tuottaa prosessivaiheiden jälkeen paperille heikoimman rasterisävyvoimakkuuden ja tummimpaan toistettavaan sävyyn rasteri %-arvo, joka on painopaperilla juuri ja juuri tukkoutumassa. Käytännössä prosessista riippuen minimi % ovat välillä 1-15 ja maximiprosentit 85-97. Edellä kuvattua ääritiheyksien säätöperiaatetta käytetään yleisesti seuraavista seikoista johtuen: Ääritiheyksiltään erilaiset originaalikuvat saadaan rasteroitua toisiinsa nähden tummuuksiltaan samanarvoisiksi. Painettaessa aikaansaatava sävyala saadaan kokonaisuudessaan käytettyä hyväksi, sillä esim. 5% tuottaa painopaperille heikoimman sävyn ja 95% voimakkaimman sävyn. Kaikki originaalikuvan sävyt saadaan toistettua vaaleimmasta tummimpaan. Vaaleita tai tummia sävyjä ei jää toistumatta, eli vaaleassa päässä ei sävyjä putoa pois paperinvalkoiseksi tai tummassa päässä mene tukkoon täyspeitteiseksi.
Painopaperille aikaansaatava sävyala tulee huomattavasti pienemmäksi kuin originaalin sävyala. Sävyntoistokäyrän muotoa muuttamalla voidaan huomioida painotekniikan rajoitukset ja originaalikuvan sävyrakenne saada näyttämään mahdollisimman paljon originaalin kaltaiselta. Sävyalan vaatima supistaminen suoritetaan voimakkaimpana kuvan tummissa sävyissä. Näin toimitaan siksi, että silmän sävynvoimakkuuksien erotuskyky on paras vaaleissa sävyissä. Vaaleiden sävyjen sävyntoiston myötäileminen tuottaa originaalin kaltaisen painotuloksen.
Piirroksien tekeminen julkaisuun
Grafiikkaohjelmilla joita on mm. Adobe Illustrator, valmistetaan julkaisun tarvitsemat piirrokset. On olemassa kahdenlaisia grafiikkaohjelmia. Grafiikkaohjelmilla saadaan aikaan bittikarttagrafiikkaa tai vektorigrafiikkaa. Vektorigrafiikka on piirros, joka muodostuu useista erillisistä perusobjekteista, kuten viivoista, käyristä, ellipseistä, suorakulmioista jne. Ohjelma piirtää piirrokseen kuuluvat objektit näytölle matemaattisen kaavan kuvaamana. Kuvasta tallennetaan tieto sen sisältämien objektien koosta, paikasta sekä objektien ääriviivojen rajoittamien alueiden täyttöväreistä ja -kuvioista. Koska jokainen vektorigrafiikkakuvan objekti on matemaattisesti määritelty, nsen ominaisuuksia voidaan muuttaa helposti esim. jos suurentamalla objektia, sen kuvaamiseen tarvittavat lisäpisteet piirretään korjatun kaavan osoittamiin paikkoihin.
Tasojen käyttäminen kuvankäsittely- ja piirto-ohjelmissa tapahtuu Layer, eli tasopaneelin avulla luodaan kuvatiedostoon päällekkäisiä tasoja, alitasoja ja tasoryhmiä. Taso on kuin läpinäkyvä kalvo, jolle piirretään yksi tai useampia objekteja. Jos taso ei ole täytetty peittävillä objekteilla, alemmalla tasolla olevat kohteet näkyvät sen läpi. Tasojen avulla voi luoda ja muokata minkä tahansa tason objektia vaikuttamatta muiden tasojen sisältöön. On mahdollista näyttää, tulostaa, lukita ja järjestellä tasojen asemia toisiinsa nähden. Jos Illustrator ohjelmassa ei ole Layers-paneelia näkyvissä, sen saa näkyville Window > Layers valinnoilla.
Vektorigrafiikkaobjekti koostuu polusta (path) ja pisteistä (points). Yksinkertaisin piirros on polku, eli viiva jolla on alku- ja lopetuspiste. Polulla voi olla useita suoria tai kaarevia segmenttejä. Piste voi olla kulmapiste (corner point), kaaripiste (curve point) tai yhdyspiste (connector point). Piirrettyä polkua voidaan muokata jälkeenpäin. Pisteitä voidaan muokata aktivoimalla piste jolloin säätötangentit tulevat näkyviin Convert Anchor Point –työkalulla, joka saadaan esille Työkalupaletin Pen -työkalun alta (näppäinkomento on Vaihto+C), joiden päissä on ohjauspisteet. Tartu hiiriosoittimella ohjauspisteeseen ja säädä polku halutunlaiseksi. Voit lisätä ankkuripisteitä myös Pen –työkalun alta valitsemalla sieltä ankkuripisteen lisäystyökalun. Näitä ominaisuuksia voi hyödyntää mm. piirrettäessä pakkaussuunnittelussa nuuttaus- ja leikkauslinjoja vanhasta mallista mitoitettaviin pakkauksiin.
eksti voidaan laittaa kulkemaan polkua pitkin valitsemalla Type –työkalupaletista Type On A Path –työkalu ja sen jälkeen osoitetaan hiirellä polkua jota tekstin halutaan seuraavan. Typ/Type On A Path –komennon alivalikoissa on komentoja, joilla voidaan muokata tekstin sijoittumista polulla. Type On A Path Options –ikkunan kautta voidaan myös määritellä näitä asetuksia.
Piirto-ohjelmissa kuten Illustratorissa, voidaan bittikarttakuva vektoroida vektorigrafiikaksi. Vektorointi löytyy Object > Live Trace > Make, jonka jälkeen voidaan valita haluttu esiasetus (Preset) sekä avata vektoroinnin asetusikkuna Trace Options. Kun kuva on vektoroitu, se voidaan muuntaa poluiksi Expand tai vektoroinnin yhteydessä Object > Live Trace > Make and Expand. Treshold määrittelee arvon, jota vaaleammat sävyt tulevat valkoisiksi ja tummemmat mustiksi. Blur valinnalla sumennetaan kuva ennen vektorointia, jotta vältytään pykäläisiltä reunoilta. Strokes määrittelyillä luodaan polkuja, joilla on ääriviivat. Path Fitting'in avulla määritetään, kuinka vektoroitu muoto noudattaa alkuperäistä muotoa. Alemmat arvot luovat tiiviimpiä ja korkeammat arvot väljempiä polkuja. Adoben Illustrator ohjelmalla voi korjata korjausta tarvitsevia pdf-tiedostoja.
Painotöiden tulostaminen
Tulostettava documentti on yleensä tehty jollekin vakiokoon paperille, mikä tulostetaan joko saman kokoiselle paperille kuin documentti on määritelty tai suuremmalle, jos halutaan tulostuvan painamisessa ja jälkikäsittelyssä tarvittavat merkit. Tulostettaessa täytyy määritellä tulostuspaperin koko ja alusta miltä paperi otetaan tulostamista varten. Tulostettaessa täytyy tietää minkälaatuisia, kokoisia ja paksuisia papereita eri alustoilla on tulostusmäärittelyjä tehtäessä.
PDF on Adoben kehittämä laitteistoista riippumaton julkaisujen esittämiseen ja tulostamiseen tarkoitettu tiedostomuoto. PDF -tiedostoja käytetään julkaisujen siirtoon, tulostukseen ja arkistoimiseen. PostScript on sivunkuvauskieli, joka mahdollistaa tulostuksen eri resoluutioissa (tulostustarkkuuksissa) huomioiden tulostimen tulostustarkkuuden. PostScript sivunkuvauskieltä osaa käyttää PostScript tulostimet, sillä se edellyttää tulostimelta PostScript-tulkin olemassaoloa. PostScript-koodia voi editoida tekstinkäsittelyohjelmalla, jos tietää PostScript-ohjelmoinnin käskyt ja parametrit. RIP eli Raster Image Prosessor muuttaa PostScript ja PDF-tiedoston tulostimen ymmärtämään bittikarttamuotoon. Agfa ja Heidelberg ovat kehittäneet pdf –työnkulkuratkaisun CIP 3 (Co-operation for the Integration of Pre-Press, Press ja Post-Press). Pitää sisällään painotyötä koskevien tietojen vaihdon eri prosessivaiheissa. CIP 3-tiedosto siirretään painokoneelle ja jälkikäsittelylaitteille ja sitä hyödynnetään näiden laitteiden esiasettelussa.
Acrobat Professional paketissa on Distiller, jota voi käyttää joko suoraan tai välillisesti, mutta se käyttää PostScripitiä välivaiheena ja PDF Writer on jo jäänyt pois käytöstä. Julkaisutyön voi tallentaa joissakin ohjelmissa File > Export komennolla suoraan pdf:si. Yleensä monissa kirjapainoissa on käytössä tallennus PostScriptiksi ja tislata se sen jälkeen pdf:si Distillerillä, vaikka suositeltavampaa on tallentaa esim. InDesing-ohjelmalla Exportilla sopivilla asetuksilla pdf:si. PDF/X-1a on pdf-tallennusmuoto, jonka on kehtittänyt USA:n ilmoitusaineiston siirtoon keskittynyt DDAP.
Pdf-tiedoston tallennus määrittelyissä tulee tietää mihinkä pdf-versionumeroon tulee pdf-tiedosto tallentaa sen mukaan millainen tuki tulostimen RIP:ssä on, eli pdf 1.3, 1.4 tai joku muu myöhäisempi versio, joka tukee mm. kuvien läpinäkyvyyttä. In Desing ohjelmassa voi Window > Output > Flattener > Preview komennolla tutkia elementtien läpinäkyvyyttä, ja teksti on hyvä laittaa päällimmäiseksi tulostusongelmia välttämiseksi. Suositeltava PDF asetus on PDF/X (pdf/x a1 2001).
Avaa pdf-painotyösi työasemalla, jolla työskentelet ja varmista, että sivukoko ja arkkikoko on sopiva A4, A3, SRA3 (32 x 45cm) ja A3+ (305 x 457 mm) Adobe Acrobat -ohjelman sivuasetuksista (jos ei löydy kaikkia vaihtoehtoja, niin varmista että käytät oikean tulostimen PPD-tiedostoa). Tai tuo tiedosto Fieryn Comman WorkStaionin File -valikon Import -komennon Job valinnalla, eli valitset tietovälineen jolta tiedosto tuodaan alkuperäisin asetuksin. Tämän jälkeen anna Acrobat-ohjelmalla Print-komento. Varmista sitä ennen sitä varmista, että tulostimeksi on valittu Fieryn rippi X3e. Adoben Acrobat ohjelmalta tulostettavaksi lähetetty työ tulee Fiery-ripin palvelinohjelman tulostusjonoon, jossa määritellään arkkikoon mukainen paperialusta josta otetaan paperi painettavaksi; valitse esim. Tray 1 (voi tulostaa A3+ arkille ja muille erikoismateriaaleille), Tray 2 (A3) tai Tray 3. Standardista poikkeavat sivukoot tulee asemoida asemointiohjelmalla arkiksi standardikokoiselle paperiarkille parittain keskittäen, jotta standardista poikkeava vihko saadaan tulostettua. Yksivärisissä painotöissä on hyvä varmistaa ettei painotyö mene digipainokoneen värilaskuriin Job Proberties ikkunassa valitaan painotyökohtainen Color Wise, jossa Print Mode:ksi valitaan Grayscale.
Välillä on tarve painaa erilaiselle kansimateriaalille, kuin mitä sisusarkit ovat. Valitse painettava työ työaseman tulostusjonosta ja Job Properties > Mixed Media ja paina Define-painiketta. Avautuneeseen Cover Media ikkunaan tehdään tarvittavat kantta koskevat määritykset. Toisessa tapauksessa lisätäksesi jo etukäteen painetun kansiarkin, tee määritykset Mixed Media-ikkunan Insert Blank...-painikkeella. Avautuneeseen Insert Blank ikkunaan tehdään tarpeelliset määritykset.
Paperialustat
Digitaalisen painokoneen paperialustat ovat A4, A3, A3+ ja SRA3 kokoisille papereille. Kaikkiin paperialustoihin ei saa isoja paperikokoja. Ennen painotyön tulostamista on syytä varmistua missä paperialustassa on sopivan kokoista ja paksuista paperia, jos ei ole niin laitetaan sopivaa paperia valittuun paperialustaan. Varmistutaan siitä, että digitaalisen painokoneen paperiasetukset vastaavat paperin laatua. Paperin paksuuden mukaan määritellään onko paperi tavallista 70-100 grammaa neliölle, vai paksu 1 100-170 grammaa neliölle painavaa paperia tai paksu 2 (tai paksu 3) paperia aina 300 grammaa neliölle saakka. Digitaalinen painokone pystyy tekemään vihkosia ainoastaan tavallisen paksuiselle paperille. Kaksipuolisen painatuksen yläraja on paksu 1 paperilaaduille. Xeroxin digipainokoneessa paperin suunta ilmoitetaan esim. SEF 4, joka tarkoittaa sitä, että A4 paperi kulkee lyhyt syrjä edellä ja A4 LEF tarkoittaa, että paperi kulkee leveä syrjä edellä. Ongelmia syntyy, jos paperialustojen asetukset ja paperien paksuudet poikkeavat toisistaan, sillä paperit saattavat mennä digipainokoneessa tukkoon tai painojälki ei ole paras mahdollinen. Digipainokoneessa alustalle 5 ja 6 laitetaan grammapainoltaan ja kooltaan vakiopapereista poikkeavat paperit laadultaan niin, että käytön jälkeen 5 ja 6 alusta tyhjennetään takaisin paperipaketteihin pöydille tai hyllyyn. Näin toimitaan sen vuoksi, koska yleensä seuraava käyttäjä nostaa tähteeksi edelliseltä käyttäjältä jääneet paperit pöydälle johon kerääntyy sekalainen kasa paperia jota ei voi käyttää mihinkään, koska ne pitäisi yksitellen lajitella. Alustalla 1 pidetään aina A3:sta, Alustalla 2 A4 SEF 80-100 grammaista, alustalla 3 ja 4 A4 LEF 80-100 grammasta. Näin toimimalla syntyy vähemmän paperitukoksia ja ongelmia.
Siirtokuvatulostus Xeroxin Digital EA Colour Transfer paperilla
Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä puuvilla, että polycotton kankailla. Siirtokuvapaperi tulee tulostaa lyhyt sivu edellä siten, että tulostusraita on ylöspäin, paitsi ohisyöttöalustalta raita tulee olla alaspäin. Valitse paperialustan asetukseksi esim. Pinnoitettu 1 ja limitys pois päältä, koska siirtokopiopaperin on kuljettava hitaammin ja kiinnityslämmitys on oltava riittävän korkea moitteettoman siirtokopiotulosteen aikaansaamiseksi. Valitaan että tulostettava kuva tulee olla peilikuva ”Mirror Image”. Tulostetut Xerox-Siirtokuvamateriaalit toimivat lämpöpuristimien kanssa. Kuvapuoli asetetaan siirtovaiheessa siirrettävään materiaaliin päin. T-paidoilla lämpötilaksi asetetaan 190 celsiusta ja esilämmitetään T-paitaa 5 sekuntia ennen varsinaista siirtopainamista. Varsinainen painaminen kestää 15 sekuntia suurella puristusvoimakkuudella. Hiirimattoa painettaessa käytetään samaa lämpötilaa 190 celsiusta ja keskitason puristusvoimakkuutta. Poista materiaali välittömästi painatuspinnalta. Paidan voi pestä. Pese paita nurinpäin viileällä tai lämpimällä vedellä, äläkä käytä valkaisevia pesuaineita tai kangasta pehmentäviä huuhteluaineita. Kuivata keskilämmöllä, myös silitys keskilämmöllä.
Jätteiden lajittelu
http://www.hsy.fi/fiksu/ammattiaoppimassa/graafinenala/Sivut/default.aspx
Arkkiasemointi
Painotyöstä ja digipainokoneesta tulee tietää seuraavat asiat, jotta voidaan tehdä arkkiasemointimalli (arkkiasemoinnin oikeellisuuden tarkistusta varten):
Käsintehty arkkiasemointimalli tehdään taittamalla malliarkki ajatellen mikä kulma on kohdistuskulma painokoneessa ja kuinka arkki taittuisi jälkikäsittelyssä taittokoneessa. Tehtävän arkkiasemoinnin etureunan tulee olla painokoneen kohdistuskulmassa. Taitetaan tarvittava määrä arkkeja ja lopuksi sidontatavan mukaan arkit kootaan käsin yhteen ja tehdään juokseva numerointi taitetun arkin oikeanpuoleiseen alareunaan. Tämän jälkeen näin numeroitujen taitetut arkit avataan auki, jolloin se kertoo sivujen paikat arkkiasemoinnissa. Näin toimimalla voidaan varmistaa, että sivut arkkiasemoinnissa ovat oikein kun se painetaan, taitetaan ja kootaan lopulliseksi painotyöksi.
Prinect Signa Station 2.0 arkkiasemointiohjelmalla voidaan tehdä myös Xeroxin DC 250:lle arkkiasemointeja. Normaali vihkotyyppinen taittotyö (Imposition) lähtee liikkeelle Job Assistancea käyttäen File -valikon New -komennolla. Anna työlle numero ja työnimi. Ikkunan alaosassa on kolmionmuotoinen Next -painike, jolla päästään seuraavaan vaiheeseen Job Assistant / Product Definition (Työn osan määrittely) kohtaan. Kirjoita Main Features - Name -kohtaan työnosiota kuvaava nimi esim. Kansi. Working Mode -kohtaan ruksi Imposition (taitto). Määrittele kannen sivumääräksi Page Total -kohtaan 4. Siirtyäksesi seuraavaan vaiheeseen ikkunan alalaidassa paina kolmiota Next.
Master Pages -ikkunassa määritellään työn sivukoko. Valitse sivukooksi A4 ja leikkuuvarat Bleed 3 mm. Mene seuraavaan ikkunaan alalaidassa olevan kolmion eli Next -painikkeen avulla.
Binding Methods (jälkikäsittelyt) ikkunassa valitaan painotyölle sidontatapa. Perfect Binding tarkoittaa liimasidottua kirjaa ja Saddle Stitch on vihkotyö.
Greeping tarkoittaa sitä, että paksussa vihkotyyppisessä työssä sivujen asemoinnissa huomioidaan lehden paksuus. Cut Marks tarkoittaa leikkuumerkkejä painotyölle. Folding Marks tarkoittaa taittokonemerkkejä. Fold Lay Mark on taiton sivustimen kulmamerkki.
Liimanidotuissa töissä tarvitaan tietoa rouhintavarasta, joka löytyy Parameters for Automatic Gap Computation kohdasta Use routing margin.
Laita Binding Methodiksi Saddlestitch. Laita ruksi Automatic Placement of Print Control Marks kohdassa Cut Marks ja Folding Marks -kohtiin. Paina ikkunan alalaidassa olevaa kolmiota siirtyäksesi seuraavaan ikkunaan.
Valitse työlle aiotun painokoneen sopiva painokoneen Plate Template esim. Xerox DC250. Valitse Placing Mode kohdasta Sheetwise front and back. Muut valittavissa olevat muodot ovat: Single-sided on priima, Work-and-turn on ympärilyönti, Work-and-tumble on kaatoarkki, Perfector tarkoittaa kääntölaitepainamista, Sheetwise on priima/sekunda painamista. Valitse valmiista paperiluettolosta käytettävä paperi Paper Definition for Production kohdasta. Tai anna paperin koko ilman paperin nimeä. Mene seuraavaan asetusikkunaan ikkunan alalaidassa olevaa kolmiota painamalla.
Folding Schemes ikkunassa määritellään käytettävä taittotapa painotuotteelle sheeman avulla. Valitse esim. F04-01_ui_2x1 sheema Standardi sheemalistasta. Automatic Gaps kohtaan tulee 3.0, koska työhön on määritelty 3 mm leikkuuvarat. Active inspector Section näkyy taittosheema. Siinä näkyy marginaalien ja/tai leikkurin vaatimat välileikkuuarvot (Caps). Paina ikkunan alalaidassa olevaa kolmionäppäintä päästäksesi eteenpäin. Tallenna työ File -valikon Save as komennolla.
Sijoitetaan pdf -tiedostot Signatyöhön File-valikon Import ja Documents valinnoilla. Valitse sijoitettava työ ja paina Open. Browser -ikkunassa Contents -painikkeella. Jos sijoitat kaikki sivut kerralla, niin vedä ensimmäisen sivun päälle Graphics -Press Sheet -ikkunassa. Tallenna arkkiasemointi sijoitettujen sivujen kanssa File -valikon Save -komennolla.
Adoben InDesign CS2 ohjelmalla voidaan tehdä arkkiasemointi seuraavasti, jos ei ole käytössä arkkiasemointiohjelmaa. Mene File-valikkoon ja anna InBooklet SE komento. Avautuvaan ikkunaan Layout kohtaan Style valitaan 2-up Saddle Stich valinta. Paina Print-painiketta ja valitse Setupista oikea paperikoko ja määrittele Page Position Centred. Lopuksi paina Print-painiketta, jolloin lopputulos on arkkiasemoitu pdf-tiedosto, jonka laitat tulotumaan digipainokoneen valitsemallesi arkkikoolle.
Harjoitus digituotannosta 2 päällä Signa Station arkkiasemointiohjelmalla
Tarkoituksena on arkkiasemoida sopiva tekstitiedosto (jos ei muuta löydy, niin esim. http://www.gutenberg.org/browse/authors/e#a3026 ja sivujen viimeistelyn jälkeen tallenna pdf/X:si) 2 päällä A3:n tai A4:n arkille. Lopuksi arkkiasemoitu työ tulostetaan digipainokoneella kansineen ja tehdään liimasidottu kirjanen liimasinontakoneella jälkikäsittelytyösalissa. Aloita arkkiasemointi aiempien ohjeiden mukaisesti ja valitse automaattitaitto (Automatic Imposition), niin ei tarvitse huolehtia sivumäärästä. Taittoarkkeja tulee tarpeellinen määrä. Jos välileikkausta ei tarvita,määritetään Bleed 0:ksi. Valitse sidontatavaksi liimasidottu Perfect Binding ja ota mahdollinen Routing margin (rouhintavara) ruksi pois kohdasta Parameters for Automatic Gap Computation. Ota yksisivuinen, yksi- tai kaksipuoleinen sheema esim. F02, kun kyseessä on kaksipuoleinen painatus. Valitse Active Inspector Section -kohdasta Press Sheet Layout ja sieltä Folding Sheet Copies ja One Folding Shet per Sheet. Sijoita Pdf:t (vedä tiedostokansio ensimmäisen sivunumeron päälle). Samalla syntyvät muut taittoarkit. Jos mastersivu on vain A5 ja tulostusarkki A4 automatiikka hoitaa painoarkille niin monta taittoarkkia kuin mahtuu (tässä tapauksessa sivu ja taittoarkki on samat). Tallenna työ ja lähetä työ Xerox DC250 hotfolderiin odottamaan tulostusta.
Arkkiasemointia Impose RIP:n ohjelmalaajennuksella
Tässä on työskentelyohjeita Impose arkkiasemointiohjelmalle http://www.quite.com Valitse pdf tiedosto joka täytyy arkkiasemoida ja tämän jälkeen Actions -valikon Impose... komennolla saadaan Impose arkkiasemointiohjelma käynnistymään. Avautuneessa ikkunassa on työlle tehtävät komennot vasemmalla valintapalkeissa. Ensimmäisenä määritellään Sheet eli arkkiin liittyvät määritykset. Seuraavana Layout kohdassa määritetään Rows ja Columns määritykset. Vihkotöissä laitetaan vaaka-arkille kaksi sivua vierekkäin eli Columns kohtaan tulee 2. Tarvittaessa voidaan laittaa Printer's Marks eli leikkuumerkit, Bleeds kohdassa määritetään leikkaukseen jäävän painojäljen määrä, mikä on yleensä 3 mm. Sacale kohdassa varmistetaan, että työ tulostuu 100%:n koossa tai valitussa koossa. Lopuksi määritetään Finishing kohdassa tulee vihko, niin ruksi Binding kohtaan tai jos arkille monistetaan Layout kohdassa määritelty määrä painotyötä, niin Gang up valinta ja Repeat valinta kohdan pudotusvalikosta. Arkkiasemoinnin tallennus tapahtuu kun suljetaan Imposition -ohjelman ikkuna, sillä ohjelma kysyy tallennetaanko? Arkkiasemoituun tiedostoon tulee dbp -tarkenne. Ennen digitaalista painatusta täytyy määritellä Command Workstationissa Properties määritykset työlle, eli Paper Source määritykset, Finising määrittelyt Fasten Mode kohtaan Fold and staple ja Face Down printing kohtaan Face up. Kokeile arkkiasemointia ja tulosta tekemäsi painotyö, tuliko painotyöstä sellainen kuin piti, vai täytyykö tehdä korjaavia asetuksia.
Jos arkkiasemointi tehdään Prinect Signa Station 4:llä, niin se tapahtuu siten, että File-valikon New komennolla aloitetaan uusi asemointityö määrittelemällä, millä koneella painetaan, valitse Xerox DC250, jonka arkkikoko on SRA 3. Etene arkkiasemoinnissa vaihe vaiheelta määrittäen tehtävän työn. Valitse sheemat, joille tuodaan asemoitavat sivut File-valikon Import -komennon Documents... valinnalla. Lähetä valmiit ja tallennetut arkkiasemoinnit File-valikon Print Job... komennolla Xerox_DC250 digipainokoneen Hot_folderiin. Xeroxin työaseman Hot-folderissa arkkiasemoitu pdf -työ avataan ja tehdään tulostusasetukset ja tulostetaan Fieryn Work Stationin tulostusjonoon. Fieryn WorkStationiin haetaan työ File -valikon Import komennon Job -valinnalla Hotfolderista. Tulostusjonossa työlle tehdään tarvittavat Properties asetukset ja tulostetaan.
Painotöiden tulostuksen automatisointia EFI Hot Folders Control Panelilla Xerox DC250:llä
Painomaailma lehdessä nro 5/2009 Lars Gardberg kertoo artikkelissaan "Kolme viisasta miestä" EFI Fiery-RIP:n kehittäjästä vuonna 1937 Israelissa syntyneestä Efraim "Efi" Arazista, joka tunnetaan Canonin ja Xeroxin kopiokoneiden Fiery-RIPeistään. "Efi Arazi (1937-) mullisti 1979 kuvankäsittelyn ja sivuasemoinnin pikselipohjaisella Scitex Response -kuvajärjestelmällään. Kauaskatseisena visionäärinä hän kuitenkin osasi vaihtaa toimintansa painopistettä oikeaan aikaan perustaessaan EFI:n, joka tunnetaan Canonin ja Xeroxin kopiokoneiden Fiery-RIPeistä. RIP eli Raster Image Processor on laite, joka luo tietokoneen bittivirrasta kuvan, jonka tulostin - tässä tapauksessa kopiokone - tarvitsee tulostaessaan." Katso lisää http://www.efi.com/
Toistuvia samanlaisia painotöitä voidaan automatisoida EFI Hot Folder Control Panelilla. Luo ensin tulostustarpeeseesi kansio joka kuvaa mitä työlle tullaan tekemään. Esimerkiksi HOT_FOLDERS kansion sisälle tee A4_vihkotyöt_leikkuvaralla niminen kansio. Käynnistä EFI Hot Folders ohjelma kaksoisklikkaamalla. Paina Add -painiketta. Job Settings kohdassa paina Define -painiketta ja määrittele mitä Hot folderiin laitettavalle tiedostolle aina tehdään. Imposition Senttings kohdan Define -painiketta painettuasi tee tarvittavat arkkiasemointiasetukset. Lopuksi paina OK, jolloin tulee ikkuna Modify folder?, niin paina Yes. Tämän jälkeen riippuen kuinka luomasi virtuaalitulostin näkyy työasemallasi voit tulostaa työsi automaattisesti valitsemalle työhösi sopivan Hot folder virtuaalitulostimen.
Värienhallinta
Kuvia, julkaisuja näyttävien ja tulostavien laitteiden värierot johtuvat siitä, että eri laitteet ja ohjelmat käyttävät erilaisia väriavaruuksia. Yksi tapa välttää värierot on tulkita värit virheettömästi eri laitteita varten. Värienhallintajärjestelmä vertaa väriä luotaessa käytettyä väriavaruutta ja samaa väriä tulostettaessa käytettävää väriavaruutta ja tekee säädöt, joilla saadaan aikaan mahdollisimman yhdenmukaiset väri laitteista riippumatta. Värienhallintajärjestelmä käyttää värejä tulkitessa väriprofiileja. Väriprofiili on laitteen väriavaruuden matemaattinen kuvaus. Se määrittää toistoalan eli ne värit, jotka laite pystyy saamaan aikaan. ICC-profiili on International Color Consortiumin (ICC) määrittä laiteympäristöstä riippumaton standardi, jonka tarkoituksena on pitää väri laitteen toistoalan rajojen sisällä.
Värienhallintajärjestelmä (CMS, Color Management System) on eräänlainen tulkki erilaisten laitteiden ja ohjelmistojen välillä. Se vertailee alkuperäistä väriskaalaa ja tulostuvaa väriskaalaa toisiinsa, jotta värisävy voitaisiin esittää mahdollisimman yhdenmukaisesti eri laitteissa ja ohjelmistoissa. Tulostusvaiheessa CMS vertaa kuvan lähdeprofiilia dokumentin lopulliseen tulostusprofiiliin. CMS yhdistää vertailun tulokset sekä dokumentin profiilissa ilmoitetun renderöintimenetelmän tiedot ja muuntaa kuvan värit tulostimen profiilissa kerrottuun väriskaalaan.
Harjoitustyö pdf-tiedoston tarkistamisesta
Toteuta tämä harjoitus ennen kuin tulostat valmiin pdf työn ja jatkossa tee tarkistus aina. Miksi Preflightia tarvitaan? Koska tarkistamalla painovalmis pdf-tiedosto prefilht -toiminnolla säästää paperia turhista virheitä sisältävistä tulostuksista, mikä on kestävän kehityksen mukaista. Käy Adoben kotisivulla katsomassa löytyisikö sieltä tuoreita ohjeita ja tee tekemistäsi havainnoista tulostettu työseloste, jonka luovutat arvioitavaksi. Ennenkuin valmista pdf-työtä ryhdytään tulostamaan digipainokoneella on se aina tarkistettava mahdollisista vioista ja puutteista joko Acrobat Professionalin Preflight -ominaisuudella tai PitStop-ohjelmalla. Ensin tämä tehdään harjoituksena, mutta tämän jälkeen siitä tulee jatkuva käytäntö. Tarvittaessa korjaa havaitut puutteet tai informoi asiakasta, jotta hän korjaisi löytämäsi puutteet pdf-tiedostosta.
Pdf-tiedoston painokelpoisuus voidaan Acrobatissa todeta valitsemalla Lisäasetukset > Painotuotanto > Esitarkistus (Advanced > Print Production > Prefligt). Valitse tarkistusprofiileista sopivat. Korjaavat toiminnot voi estää ja tehdä vain tarkistuksen rastittamalla kyseisen ruudun. Jos dokumentti ei ole PDF/X yhteensopiva, voit tehdä muutoksen painikkeella. Toteuta Suorita-painikkeella (Execute). Tulokset näkyy Results -välilehdellä. Raportti-painikkeella (report) tallennetaan raportti esitarkistuksesta. Asetus -valikon kautta pääsee muokkaamaan profiilia, eli Muokkaa profiilia (Edit Preflight Profiles). Jos tarkistettavaa on paljon ja usein, voidaan tietokoneen työpöydälle luoda halutusta profiilista pikakuvake, jonka päälle pudotetut pdf-dokumentit tarkistetaan profiilin mukaisesti. Asetukset-valikosta Tee Preflight-kuvake (Create a Preflight Droplet).
Adoben pdf tiedostojen oikeellisuuden tarkastukseen ja korjailuun on Enfocuksella (www.enfocus.com). PitStop Professional on Acrobattiin hankittava pulg-in ohjelmalaajennus. PitStop Professionalin toiminnot voidaan jakaa kolmeen ryhmään tarkastus (PDF Profile Panel), muokkaus (Inspector ja Global Cahnge) ja makrot (Actions). PitStopissa muokkaukset voi tehdä Window > Show PitStop Inspector tai koko documentin osalta Windoww > Show PitStop Global Change. Global Changella voidaan muuttaa kaikki documentissa saman tapaiset elementit, kuten fontit jne.
PitStop-ohjelmassa on pdf -tiedostojen virheiden raportointiominaisuus. Window > Show PitStop Preflight Panel... > Checking > Create Report luo kuusisivuisen raportin pdf -tiedostosta. Raportista selviää: virheet ja varoitukset (Errors & warnings), yleistietoa (General information), fonttitietoa (Font informatio), väritietoa (Color information), kuvatietoa (Image information), OPI tiedot (OPI information). Toinen tapa on osoittamalla PitStopin sinistä varoituskolmiota View Problems työkaluvalikosta.
Acrobat 7 Professionalin tarkastustoiminnossa (Preflight) on kolme tasoa Caution (varoita), Error (ilmoitus virheistä) ja Fix the Problem (korjaa virheet).
Window > Show PitStop Global Change menu voidaan muuttaa kaikkia tiedostossa esiintyviä elementtejä, kuten värit, päällepainatukset tai fontit. Sivukoon muuttaminen Global Change -valikon Page > Page Boxes välilehdeltä. Media box tarkoittaa samaa kuin sivukoko, Crop Box on koko jossa työ näkyy Acrobatissa, Bleed Box sisältää leikkausvarat jotka ulottuvat leikkausmerkkien ulkopuolelle, Trim box vastaa sivun lopullista puhtaaksi leikattua kokoa, Art Box koostuu osasivun alueen.
Koko tiedoston muokkaamiseen on PitStopin Global Change toiminto, joka käynnistyy Window valikon Show PitStop Global Change. PitStopin toiminnot voidaan jakaa tarkastukseen (PDF Profile Panel), muokkaamiseen (Inspector ja Global Change) ja makroihin (Actions). Komennolla Window Show PitStop PDF Profile Panel ja avautuvaan ikkunaan valitaan tarkastuprofiili sekä Cheking ja Create Report.
Työn muuttaminen värillisestä yksiväriseksi Window valikosta Action List Control Panel, niin valitse Convert Color to gray valinta ja paina lopuksi Execute. Uuden toiminnan luominen tapahtuu New Action Type kohdasta ja valitse Changes ja sieltä Convert Color ja lopuksi OK. Tämä muunnos on tarpeellinen, jos työssä on värillisiä ja mustavalkoisia sivuja ja mustavalkoisissa sivuissa on esim. väripalkit. Jos mustavalkosivuja ei määritellä gray komennolla, niin mustavalkoisista sivuista tulee värillisen maksu ja katteet pienenevät.
Lisää PitStop ohjelmalla puuttuvat leikkuuvarat (bleed). Avaa työ Acrobat ohjelmaan johon haluat lisätä puuttuvat leikkuuvarat ja valitse Window valikosta PitStop Glopal Change ja sieltä Page Boxes. Tarkista From page Box:ssa on Crop Box. Käy kaikki valiitavana olevat Boxit läpi ja paina Grab -painiketta ja lopuksi aina Apply. Tarkista, että Apply to on Complete Document valinta on päällä. Sulje lopuksi ikkuna. Mene Acrobat ohjelman Plugin valikkoon ja määrittele Bleed by 3 mm, mutta tarkista, että onko Entire document valittuna. Paina Apply ja lopuksi paina Close.
Kaksipuoleisten painotöiden kohdistuminen päällekkäin
Xeroxin DC 250:llä Command Workstationilla Server -valikon Align Trays .. komennolla. Paper Tray Aligment -ikkunassa olevat kohdat käydään läpi ja tehdään säädöt tulostamalla kohdistusarkki:
1. Select trays
2. Print Alignment Page
3. Enter alignment values
4. Apply alingment values
Paina Apply ja Done -painiketta.
Tämän jälkeen säätö otetaan käyttöön valitsemalla Job properties valikosta Paper Source ja sitten Tray Aligment kohtaan määritellään Enable.
Painatusongelmien ratkaisuja
Jos digitaalisesti painetusta työstä puuttuu skandinaaviset merkit, vaikka ovat pdf:ssä nähtävissä, niin se johtuu, ettei internetistä kopioidulla tekstillä ole tulostusfonttia skandinaavisista merkeistä. Korjaaminen tapahtuu julkaisuohjelmassa maalaamalla teksti ja valitsemalla joku toinen fontti kuin se virhettä antava internetfontti.
Painetun pdf:n tulostuksessa saattaa ilmetä ylimääräisä häiritseviä elementtilaatikoita, jotka voi välttää, kun PhotoSopissa taustan ja kuvan litistää samaksi yhdeksi kuvaksi, sillä eri tasoilla olevat elemntit näkyvät eri sävyisinä laatikoina (elementteinä) ripattuna ja painettuna.
Xerox Digipainokoneen kalibrointi
Profiili kuvaa digitaalisen painokoneen väriominaisuuksia, niin tämän vuoksi on tärkeää hallita muutoksia joita laitteessa tapahtuu. Tätä kutsutaan prosessikontrolliksi. Laitteisto tulee kalibroida, jolloin saadaan profiilin kuvaamat ominaisuudet pysymään. Profiloinnissa mittaustulosten avulla luodaan profiili, joka on kuvaus kuinka laite toistaa värejä erilaisille materiaaleille. Digipainokoneen tulostuvan värin sävyjen vakioinnin kannalta on kalibrointi tarpeen päivittäin. Harjoittele digipainokoneen kalibrointia seuraavan ohjeen mukaan. Vedosta painettava työ ennen kalibrointia ja sen jälkeen ja vertaa mahdollisia muutoksia toisiinsa. Tee tekemistäsi havainnoista harjoitustyöraportti.
Digipainokoneen Comand Worksationin Server-valikon Manage Color … komennon jälkeen valitaan Calibrator. Avautuvassa ikkunassa on seuraavat vaiheet
Lopuksi painetaan Apply – ja Done –painikkeita
Harjoitus
Suunnittele ja toteuta harjoitustyönä Helsinki -opas, joka on 12 sivuinen lehti kansineen ja sivun koko on A5. Ensin suunnitellaan oppaan sisältö esim. Mietitään mitkä asiat kiinnostaisivat turistia ja miksi. Esitellään Helsingin historia lyhyesti, keskikaupungin nähtävyydet tarinoineen, jotka kiinnostaisivat mahdollisesti turistia. Tehdään suunnitelman pohjalta kuvausmatka keskikaupungille ja kuvataan nähtävyyden erilaisista kuvakulmista. Samalla matkalla voidaan käydä museoissa. Suunnitellaan julkaisun ulkoasu ja valitaan kirjasimet jne. Luodaan tekstit ja taitetaan julkaisu julkaisuohjelmalla valmiiksi ja tallennetaan PostScript tiedostoksi, joka tislataan Acrobat Distillerillä tulostettavaksi pdf -tiedostoksi, joka arvioidaan sisällön ja sivujen ulkoasun toteutuksen, sekä vihkoseksi tulostuksen osaamisen mukaan.
Harjoitus
Tee A5 sivukokoinen julkaisu tupakan ja päihteiden haitoista, jonka laajuus on 12 sivua. Kerää aineistoa miksi tupakan poltto ja päihteiden käyttö on terveydellisesti vaarallista ja mitä muita liveilmiöitä se tuo tullessaan. Kerää aineistoa, muokkaa ja taita tekstit ja kuvat julkaisuohjelmalla. Tallenna valmis pdf/X 1a 2001-muotoon digipainokoneella tulostamista varten. Sovella kaikkea sitä mitä aiemmin olet oppinut julkaisujen valmistuksesta tässä työssä.
Tehtävä
Tehtävänä on tehdä selvitys dipainokoneen painokuntoonlaitosta ja painamisesta tekemällä työselostus kertomalla sisäistämäsi asiat raportin muodossa. Tehtävä voi olla myös osa näyttökoetehtävää kirjallisessa tai käytännöllisessä muodossa. Seuraavassa muutama otsikkoesimerkki raporttiin.
1. Tiedoston tuonti työasemalle
2. Arkkiasemointi
3. Painotuotteen jälkikäsittelyn määritykset
4. Paperialusta ja niiden määritykset käytettävälle paperille
Työselostuksen laatimisen avulla on tarkoitus oppia tuntemaan painokoneen rakenne ja toimintaperiaate käytännön tasolla. Piirrä digipainokoneen ääriviivat eri suunnilta ja merkitse painikkeiden paikat. Tarkoituksena on löytääsäädöille nimitykset ja toimintaperiaatteet työsalioppituntien aikana.
Selvitä tekemäsi harjoitustyön vaiheet havainnollisesti otsikoimalla työn kulkuvaiheet. Käsittele yksityiskohtaisesti kaikki esille tulleet tärkeät asiat.
Tee työselostus heti harjoitustyön päätyttyä asioiden ollessa vielä selvästi muistissa. Tee tarvittavia muistiinpanoja työn kestäessä. Pyri laatimaan selostus sellaiseksi, että asiaa tuntematon henkilö pystyisi selostuksen avulla suoriutumaan työstä.
Tehtävä
Tehtävänä on Ex-Libris esitteen valmistaminen. Tehdään toimituksellinen työ etsimällä aineistoa netistä, tietosanakirjoista kirjastoista jne., joka sitten muokataan ja taitetaan julkaisuohjelmalla. Etsitään sopiva kuvitus, joka käsitellään kuvankäsittelyohjelmalla sopivaan kokoon ja resoluutioon. Sivukoko on A5 ja laajuus 8 sivua. Lopuksi tehdään pdf-tiedosto, joka tulostetaan digipainokoneella.
Ex-Libriksen suunnittelu ja toteutus. Suunnittele Ex-Libriksen sääntöjen mukaan itsellesi sopiva Ex-Libris, jonka tallennat ja viet digipainokoneen tulostusjonoon, jossa arkkiasemoit sen A4 arkille tulostettavaksi leikkuumerkkeineen.
Tehtävä
Tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa luokkalehti. Tee suunnitelma miltä luokkalehti tulee näyttämään ja mitä asioita aikaisemmissa luokkalehdissä on esitetty opiskelijoista. Kerää luokastasi tietoa, valokuvia ja aineisto taiteen julkaisuohjelmalla esim. InDesing. Jaetaan luokan opsikelijoille tehtävät, kuten toimittaja, taittaja, valokuvaaja, oikolukija jne… Tee toimituksellinen työ ennen taittamista ja mieti sopivaa ulkoasun typografiaa ja mieti mikä olisi sopiva kirjasinlaji käytettäväksi julkaisussa. Valmiista taitosta tehdään pdf/X -tiedosto tulostusta varten. Luokkalehden tarkoituksena on jäädä muisto opiskelusta täällä Käpylässä ja oppia painotuotteen valmistusprosessi.
Tarpeeseen painaminen
Print on Demand eli PoD menetelmä, jossa painotuotteita valmistetaan vain tilauksesta kysynnän mukaisesti, joskus vain yhden tai muutaman kappaleen tuotantoerissä. Digitaalinen painaminen (elektrofotografia ja mustesuihkutekniikka) painomenetelmänä sovelltuu hyvin tarpeeseen painamiseen erittäin hyvin. Kirja-alennusmyynnit ovat seurausta siitä, kun kirjoja painetaan varastoon, eikä niillä ole tarpeeksi kysyntää ja olisi vaara, että ne jäävät varastoon pidemmäksi aikaa, minkä vuoksi järjestetään kirja-alennusmyyntejä, mikä olisi vältettävissä uudella PoD-tuotannolla. Tee selvitys PoD-tuotannosta käyttäen apuna ineternetin hakukoneita ja esitä tuloksesi raportin muodossa.
Harjoitustyö digipainotyön hinnoittelusta
Ota selvää mitkä asiat vaikuttavat digipainossa painettavien painotöiden hintoihin. Tee yleisimmistä digipainotöistä selvittämiesi raaka-aineiden, kiinteiden kulujen ja muuttuvien kuluihin perustuen hinnasto. Tee raportti siitä kuinka päädyit tekemääsi digipainon hinnastoon.
Lisäksi mieti minkälaista olisi toimia digitaalipainoyrittäjänä tai perinteisenä kirjapainoalan yrittäjänä vertaile keskenään. Palauta mieleen aiemmin opitusta yrityksen perustamiseen liittyvät perusasiat (mikä yritysmuoto sopisi parhaiten ja miksi) ja mieti mitä osaamista digitaalipainoalan yrittäjältä vaaditaan. Minkälaiset tilat ja konekanta tulisi olla ja minkälaisiin painotöihin se soveltuisi, sekä mieti miksi näin. Minkälainen asiakaskunta tulisi löytää ja miten. Kirjaa ylös kuinka markkinoida digitaalipainamista ja kuinka tulisi hoitaa asiakkaan tyytymättömyys eli reklamaatiot. Digipainossa tehdessäsi asiakastöitä laita mieleen minkälaisia työvaiheita työhön kuuluu ja kuinka paljon aikaa ja materiaalia kuluu ja pohdi kuinka nämä tiedot voisi siirtää painotöiden hinnoitteluun. Miten ratkaiset esim. asiakkaan valmiiden pdf:n ongelman, jotka ovatkin painokelvottomia, vaikka niiden pitikin olla painovalmiita? Tee yhteenveto selville saamistasi asioista ja esitä tulokset luokalle.
Mieti harjoitusverkkokaupan perustamista http://www.mycashflow.fi/perusta-verkkokauppa/
Muuttuvan tiedon painaminen
Digipainomentelmä on kilpailukykyinen pienissä ja kiireellisissä painoksissa erityisesti, sillä painotyön toteuttamisen perinteisillä painomenetelmillä voi olla aloituskustannuksiltaan hyvinkin korkea, minkä vuoksi painetaan isoja painoksia, jotta kappalekohtaiset kustannukset olisivat pienempiä. Suuret painokset joudutaan varastoimaan, mikä tuo varastointikustannuksia, sillä painettu tieto varastossa voi olla vanhaa ja jopa käyttökelvotonta joidenkin vuosien varastoinnin jälkeen. Pienemmissä tarpeeseen painetuissa digitaalisissa painotöissä hinta/kpl on korkeampi, mutta tämän kompensoivat pienemmät varastointikustannukset ja sisältö pysyy ajanmukaisena. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa 35% kaikesta painetuista materiaaleista jää levittämättä ja se kierrätetään tai makuloidaan.
Useimmat painetut mainospainotuotteet ovat joko tuotekeskeisiä tai asiakaskeskeisiä. Tuotekeskeisesti painetut tuotteet keskittyvät tuotteiden ominaisuuksiin ja materiaali jaetaan yleensä suurelle asiakasjoukolle. Asiakaskeskeinen materiaali esittelee tuotteen tietylle yksilölle tai ryhmälle. Painettu materiaali voidaan yksilöidä ja kohdistaa tietyille henkilöille henkilökohtaisesti.
Versioinniksi kutsutaan keskenään erilaisia pieniä painoksia, kuten saman kauppatukkuliikkeen eri kauppiaiden painokset mainoksista, joissa on esimerkiksi eri kauppiaiden yhteystiedot vain erilaisia. Ja jos otamme käyttöön muuttuvat versiot, painotuote voidaan kohdistaa tarkemmin. Asiakkaat voivat erota toisistaan maantieteellisesti, sukupuoleltaan tai iältään. Tarkoituksena on huomioida nämä erot versioinnissa. Varioinnin tehokkain muoto on personointi tai yksilöinti. Personoinnissa voidaan muuttaa nimeä, tekstiosioita, kuvia, tekstin tyyliä tai näitä kaikkia. Tätä kutsutaan 1:1 - markkinoinniksi, jonka termin ovat tehneet tunnetuiksi Don Peppers ja Martha Rogers, Ph.D., kirjallaaan The One to One Future: Building Relationships One Customer at a Time (Currency Doubleday, 1996).
Esimerkki yksilöinnistä voisi olla matkatoimiston personoidut matkatulosteet asiakkaan toiveiden mukaan, kuten majoituksen, ruokailun ja nähtävyyksien osalta yksilöllisesti huomioituna. Huolellisesti suunnitelluilta internetsivuilta käsin toimiva yksilöllinen matkatoimisto kerää kaiken tarpeellisen yhteyttä ottavalta asiakkaaltaan yksilöityä matkatarjousta varten. Toimisto käyttää asiakkaaltaan saamaansa tietoa yksilökohtaisen tarjouksen suunnitteluun. Suunnittelija päättää, mitkä tekstit ja kuvat jäävät pysyviksi ja ovat jokaisessa painoarkissa samanlaisena ja mitkä muuttuvat asiakkaan ilmoittamien mieltymysten mukaan. Kaikkien tekstien ja kuvien ei tarvitse olla saman pituisia ja kokoisia, kunhan ulkorajat otetaan huomioon. Lopullisessa esitteessä personointia voi löytää asiakkaan nimestä, henkilökohtaisella reittikartalla, matkasuunnitelmalla, valikoidulla hotellilla ja kiinnostuksen kohteilla. Tee tältä pohjalta oma harjoitussovellus. Katso jäljempänä olevia ohjeita suoriutuaksesi tehtävästä.
Harjoitusesimerkkejä tehtäessä on hyvä muistaa tehdä työt luettaviksi käyttäen hyvää typografiaa. Palauta mieleesi oppimasi painotyön typografian perusasiat. Tämän vuoksi ennenkuin jätät lopullisen version arvioitavaksi, käy opettajan kanssa yhdessä läpi mitä asioita voisi tehdä paremmin esim. harjoituksen typografian ym. osalta. Vasta tämän kaltaisen palautekeskustelun jälkeen palautat tehtävän arviointia varten.
Esimerkkeinä mihin muuttuvan tiedon painamista voidaan käyttää esimerkkiyritystä, joka kerää internetsivuilla vierailleiden jättämät yhteystiedot ja lisätietopyynnöt tietokannaksi. Tämän tietokannan tietojen avulla laaditaan esim. tarjouskirje, jossa puhutellaan henkilökohtaisesti ja esitellään ne tuotteet joista asiakas oli kiinnostunut. Toinen esimerkki voi olla yhdistyksen jäsenrekisteri, jota käytetään henkilökohtaisten kirjeiden luomiseen jäsenistölle. Muuttuvan tiedon painamiseen on olemassa useita ohjelmia kuten www.xmpie.com tutustu demoon.
Monimutkaisemmat muuttuvantiedon painotyöt tarvitsevat ohjelmoinnin perusteiden hallintaa. 1970 luvun alussa IBM kehitti SQL ohjelmointikielen (Structured English Query Lanquel eli SEQUEL) osana relaatiotietokantojen tutkimusprojektia. Muut yhtiöt kiinnostuivat relaatiotietokannan periaatteesta ja sen SQL -liittymästä. Tämän standardin ensimmäisen version SQL -86:n hyväksyi ANSI ja International Standards Organization eli ISO vuonna 1986. Standardi on nykyään olemassa ytimenä tärkeimmissä tuotteissa että perusteiltaan lähes kaikissa tuotteissa. SQL Acces Group on julkaissut SQL:n kaupalliseksi standardiksi.
Vaihtuvan tiedon painaminen voidaan toteuttaa online-asiakaspalveluna automatisoimalla työnkulku webistä hot-folder ratkaisuna, jossa palvelun käyttäjä tekee tilauksen, niin ohjelmisto siirtää tulostustiedoston hot-folderiin jatkokäsittelyyn. Kodakilla on webistä painoon ratkaisu InSite Storefront mahdollistaa käydä sähköistä kauppaa. Järjestelmään kuuluu Microsoft Excel -ohjelman taulukkolaskentaan perustuva hinnoittelumekanismi. Katso lisää graphics.kodak.com/products/portal
Digitaalista painamista ja vaihtuvan tiedon tulostamista edistämään on perustettu kansainvälinen yhteistyöorganisaatio PODI www.podi.org joka järjestää vuosittain kilpailun Best Practices in Digital Print. Kolmesataa esimerkkiä vaihtuvan tiedon soveltamisesta on tallennettu tietokantaan joka on avoin PODI:n jäsenille. Henkilökohtainen viesti menee aina paremmin perille, koska se on henkilökohtainen, eikä vastaanottaja ole vain massapostituksen eräs kohde, sillä kaikki haluavat tulla huomatuiksi yksilöinä omina persooninaan.
Adoben Print Engine 2 eli APPE 2 liittyvä uusi PDF-tiedostomuoto on PDF/VT (variable, transactional), joka on hierarkinen ja objektipohjainen, mikä luo perustan vaihtuvan tiedon elementtien tehokkaalle yhdistämiselle, mm. sille, että staattinen muuttumaton tieto ripataan vain kerran. APPE 2:n kilpaileva teknologia on Microsoftin XPS, joka on XML-pohjainen.
Muuttuvan tiedon painamisen työskentelyperiaatteet
Muuttuvan tiedon painaminen edellyttää tietokantaa, kuten esim. Excelillä tehty tietokanta, jossa on esim. otsikoitu seuraavat asiat etunimi, sukunimi, katuosoite, postinumero, kaupunki, yksilöllinen kuva (kuvan tarkka nimi ja tarkenne) jne. Excelillä postinumeroita syötettäessä on syytä laittaa solun alkuun ' (heittomerkki, tekstiosuuden etuliite), jotta ensimmäiset nollat saadaan myös näkymään. Avaa PrintShopMaililla työskennellessäsi luomasi tietokanta (esim. Excelillä laadittu) Database -valikosta open komennolla. Tallenna datatiedosto tekstinä esim. scv tai UTF-16-Unicode -tekstimuodossa pilkuin eroteltuna, kun työskentelet XmPie-ohjelmalla. Julkaisuohjelmalla tehdään julkaisun muuttumattomat elementit ja muuttuvantiedon ohjelmalla määritellään mihin kohtaan julkaisua painetaan muuttuvaa tietoa, joka voi olla tekstiä, grafiikkaa ja kuvia.
XmPie uDirect Professionalilla voidaan tehdä muuttuvan tiedon kentät suoraan Adoben InDesing julkaisuohjelmassa, sillä XmPie on InDesing -ohjelman plugin. Julkaisuohjelmalla tehdään ensin muuttumattomat julkaisun elementit, jonka jälkeen tehdään paikat muuttuvan tiedon kentille muotoasetuksineen.
Muuttuvantiedon ohjelmia käytettäessä kannattaa kiinnittää huomio toimivaan kansiorakenteeseen ja niiden nimeämiseen, eli työkansiolle nimi, joka sisältää tietokantakansion, Uimage Template eli kuvapohjakansion, Output/asset (resurssit, kuvat, tekstiedostot) kansio, Printfiles eli tulostustiedostokansio. Käytettäessä viivakoodeja on ne ensin käsiteltävä viivakoodifunktiolla Edit Content Object (Barcode otsikko tietokannasta) ollessa valittuna XmPien valikkoikkunassa, jolloin laitat avautuvaan ikkunaan ruksin kohtaan Extended Functions ja logiikka ohjelmointi ikkunassa value= XMPBarcode 128. Extended Functions ruksi tuo esille käytössä olevat lisäfunktiot. Get Env funktiolla saadaan tietää mikä record on tulostumassa, ja jos tulostus menee jumiin, niin tiedetään mistä voidaan jatkaa, ettei tarvitse tulostaa koko tietokantaa. Tämä funktio kannattaa laittaa painotyön leikkuuvaroihin.
Viivakoodi, eli juovakoodi on eripaksuisista, optisesti luettavista vierekkäisistä pystyviivoista muodostuva koodimerkintä. Tunnetuin viivakoodi on teollisuuden ja kaupan alalla käytetty EAN. Yhdysvalloissa käytössä oleva viivakoodijärjestelmä on UPC (Universal Product Code). Viivakoodeja käytetään mm. kuljetuksissa, varastoinnissa, tuotannossa, tilausten ja tiedon hallinnassa ja automaattisessa tunnistuksessa. Pankit käyttävät viivakoodeja laskulomakkeissa. Pankkiviivakoodi voi sisältää esim. laskun viitenumeron, maksun saajan tilinumeron, laskun summan ja eräpäivän. Postinkuljetuksessa viivakoodeja käytetään mm. postilähetysten rekisteröintiin, tunnistukseen, seurantaan ja laskutukseen. Viivakoodin kehittäjinä pidetään yhdysvaltalaista Norman Joseph Woodlandia ja Bernard Silveriä, jotka saivat ensimmäisen patentin viivakoodilleen 7.10.1952.
Päivämäärän asettaminen päivämääräfunktiolla tapahtuu klikkaamalla hiiren oikealla korvalla osoittimen ollessa UDirect ikkunassa, jolloin tulee valittavaksi New Content Object…, niin anna uudelle toiminolle nimi ja komentopainikkeita painelemalla tee seuraava logiikkaohjelmointi Value= GetDay Now ( ) & string . & GetMont (Now) ( ) & string . & GetYear (Now) ( )...
Muuttuvantiedon painamisessa voidaan käyttää tekstitiedostoja ohjelmoimalla logiikan avulla niitä tekemällä uusi Content Objects ja Rule ikkunassa esim. if kieliversio = string Suomi Else Ruotsi periaatteella. Eri InDesing layer tasoilla olevat kuvat voidaan saada näkyville tietyssä järjestyksessä logiikkaohjelmoinnilla Visible-funktiota Edit Rule ikkunassa käytettäessä. XmPie-ohjelmalla voidaan kuvaan saada aikaan kuvapersonointia kuvafonteilla, jotka tulee ensin käsitellä Photosopissa ja nimetä. Ideoi tästä jokin käytännöllinen sovellus ja toteuta se ja jätä arvioitavaksi.
Tietokantaohjelmalla esim. Microsoftin Excelillä tehdään tietokanta normaalisti merkiten otsikot kunkin kentän yläpuolelle tietoa kuvaavalla nimellä. Excel tiedoston lopullinen versio voidaan myös tallennetaan tekstitiedostoksi csv- ja pilkuin eroteltuun muotoon. Kun tekstimuodossa oleva tietokanta tuodaan XmPiehen, niin ohjelma kysyy minkälainen erotusmerkki on tiedoilla pilkku vai puolipiste, valitse oikein, tarvittaessa käy tarkistamassa tekstinkäsittelyohjelmalla millä tavoin tiedot on eroitettu toisistaan.
XmPie uDirect käynnistetään InDesing ohjelman Windows -valikon XmPie uDirect komennolla jolloin kuvaruudulle tulee XmPien ikkuna, jonka oikeassa ylälaidassa olevaa painiketta painamalla saadaan käytettävissä olevat komennot näkyviin. XmPie ohjelman uDirect Studio Tutorial harjoitusmateriaali löytyy XmPien kotisivulta www.xmpie.com, jossa on kaikki tarvittavat aineistot, harjoittelun ohjeet (Englanniksi), InDesing julkaisupohjat, fontit, kuvat jne. Ota harjoitusfontit käyttöön ja linkitä kuvatiedostot uudestaan. Harjoittele ohjelman käyttöä materiaalin avulla. Jos skandinaaviset merkit eivät näy oikein, niin silloin voi Excelissä tallentaa Tallenna nimellä kohdassa valitsemalla muodoksi UTF-16-Unicode-teksti (.txt), joka tuodaan Indesing ohjelman Xempie-laajennukseen Link to Data Source… valitsemalla open painikkeella oikea tiedosto ja Specify a Separator –ikkunassa vastaa kohtaan Separator Tab (\t).
Hyvä tietää, että Macintoshin käyttöjärjestelmän Kirjasinkirja –ohjelmalla saadaan otettua fontteja käyttöön. Kirjasinkirja –ohjelman Arkisto –valikon Lisää kirjasimia… komento ja etsi missä käyttöön otettavat kirjasimet sijaitsevat ja paina Avaa –ikkunan Avaa –painiketta valittujen kirjasinten kohdalla. Jos Kirjasinkirja -ohjelmaa ei löydy, niin toinen ohjelma on Linotype FontExplorer, josta File -valikon Import fonts komennon kautta etsitään missä ovat käyttöön otettavat fontit. Harjoitustiedostot löytyvät Työt –kovalevyn kansio-osiosta.
Kun laadit omia muuttuvantiedon töitä, niin laadi kaikille elementeille oma kansio esim. koko työlle nimesi mukainen kansio, jonka sisältä löytyy Assets -kansio kuvia varten, data -kansio, jossa on datatiedosto ja mahdolliset kirjasimet Fonts -kansiossa jne.
Kun olet saanut työsi valmiiksi InDesing ja XmPie ohjelman laajennuksella, niin paina XmPie ikkunan valikko näkyville ja valitse Dynamic Print… komento. Avautuneessa ikkunassa lukee “Dynamic Print requires the current document to be saved”, niin paina Save –painiketta. Avautuneeseen Save As –ikkuna ja tallenna, jonka jälkeen Dynamic Print ikkunassa valitse Format valinnaksi Adobe PostScript tai Adobe pdf –valinta. PostScript tiedosto tulee Adoben Distillerissä muuntaa pdf:si. Työpöydälle tai määriteltyyn paikkaan tulee output –kansio josta löytyy tehtyjen määrittelyjen mukainen ps tai pdf -tiedosto. XmPien Dynamic Print komennon jälkeen esille tulevassa ikkunassa voi tehdä myös arkkiasemointia Step & Repeat valinnalla. Määrittele arkin koko, marginaalit, Gap eli leikkuuvara jne. Lopuksi pdf –muodossa oleva tiedosto avataan ja tulostetaan normaalisti.
Harjoitus 1
Oletetaan, että työskentelet matkatoimistossa ja matkatoimisto on saanut tarjouspyyntöjä. Tarjouspyynnöistä on syntynyt tietokanta (esim. Exceliin) sisältäen henkilön yhteystiedot ja tiedot matkasta ja tarjouksesta jne. Asiakas varaa matkan ja hänelle täytyy luoda yksilöllinen tilausvahvistus käyttäen apuna personointiohjelma XmPietä. Liitä tilausvahvistukseen kuva matkakohteesta, hotellista ja kaikki tarjouksen yksityiskohdat tietokannasta. Luo muuttumattomille kuville ja matkatoimiston yhteystiedoille vakioasettelu ja InDesing-ohjelmalla pohja muuttumattomista osioista. Poimi tietokannasta tarjouksen antaneen virkailijan allekirjoitus jne. XmPie-ohjelmalla voidaan myös muuttuvan kuvan päälle saada muuttuva negateksti näyttäväksi määrittelemällä tekstin väri joko valkoiseksi tai joksikin muuksi väriksi suorana tekstinä tai määrittelemällä InDesing-ohjelmassa se kaarelle. Kokeile erilaisia tekstin määrityksiä ja valitse lopullinen määritys kokeiluiden jälkeen.
Harjoitus 2
Jäljempänä tehtävistä harjoituksista voi ottaa ideoita ja malleja vaikka opinnäytetöihin. Suunnittele asiakastapahtumassa osallistujille jaettava mehupullo etiketteineen, jonka etiketti on yksilöity personointiohjelmalla. Katso oheista valokuvaa. Tee tietokanta, jossa on tapahtumaan osallistuvien nimet jne.
Harjoitus 3
Esimerkiksi sukuseura pitää kokousta, jossa vieraille on ohjelmaa ja tarjotaan lounas. Tee vaaka A4 arkille joka taitetaan kahdella yhdensuuntaisella taitoksella 6 sivuiseksi painotyöksi kooltaan 21 x 9,9 cm. Taittaminen suoritetaan digipainossa olevalla taittokoneella. Oletuksena on, että sukuseuran jäsenille on annettu valita ruokavaihtoehdot. Lähetä kutsut sukuseuran kokoukseen siten, että jokaista puhutellaan henkilökohtaisesti ja jokaisen ruokavalinnat ilmoitetaan vahvistuksena kuvineen lähetetyssä kutsussa. Pysyvänä tietona on sukuseuran yhteystiedot ja kokouspaikan kuva ja osoite ym. tiedot. Tee näiden tietojen avulla Excel tietokanta ja pdf-pohja, jonka tuot PrintShopMailiin tai XmPiehen ja lopuksi määrittele muuttuvien tietojen ja kuvien paikat.
Harjoitus 4
Suunnittele ja toteuta eri paikkakunnilla järjestettävää konserttia varten numeroidut pääsyliput ja A3 juliste varioinilla (erilaiset tiedot paikkakunnista, mutta useita samoja julisteita). Pääsyliput suunnitellaan niin, että lippuja on useita A4 arkilla ja päällimäisessä arkissa on numero 1 esim. 201, 211, 221 jne. Numerointi toteutetaan PrintShopMail-ohjelman Counter funktiolla. Tee PrintShopMailiin tuomallesi pdf-tiedostolle numeroiden paikat esim @numerokone1@, @numerokone2@ ja käytä Counter funktiota. Tutustu PrintShopMailin ohjekirjaan. Testaa ja tee tarvittavat korjaukset.
Numerointi XmPiessä kannattaa tehdä niin, että Excelisssä tehdään numero otsikon alle numerokenttiä esim. 0001 ja 0002. Nämä numerokentät maalataan ja vedetään hiiriosoittimella alaspäin niin paljon numeroja esille monistumaan kuin tarvitaan. Tallennetaan Excel tiedosto scv -tallennusmuotoon, joka tuodaan XmPie-ohjelmaan jossa se linkitetään Select Link Data Source komennolla. Muuttuvan tiedon painatuksessa käytetystä muuttumattomista elementeistä kannattaa tehdä pdf-tiedosto ja tuoda se Fieryn Command Work Stationin tulostusjonoon Xerox digipainokoneelle. Tulostusjonossa tiedoston nimeä kaksoisosoitetaan ja Job Properties ikkunassa tiedosto määritellään pohjaksi Free From välilehdellä kohdasta Create Master ja listalta valitaan numero. Tämän jälkeen tuodaan XmPiellä tehty muuttuvantiedon tiedosto ja tehdään Job Proberties ikkunassa Free From välilehdellä Use Master määritys valitsemalla yhdistettäväksi listalta luotu masteri. Kun tallennat muuttuvan tiedon tulostettavaksi, niin poista ennen sitä se muuttumattoman tiedon pohja, koska se on jo tallennettu Masteriksi.
Harjoitus 5
Variointiin liittyvässä tehtävässä suunnittele jonkun paikkakunnan kauppaketjun kauppiaan asiakkaille suunnattu tarjous, niin tee se vaaka A4 arkille joka taitetaan kahdella yhdensuuntaisella taitoksella 6 sivuiseksi painotyöksi kooltaan 21 x 9,9 cm. Taittaminen suoritetaan digipainossa olevalla taittokoneella. Kaikissa eri kauppiaille tulevissa mainoksissa on samat ruokatavarat tarjouksessa, mutta jokaisen kauppiaan tiedot tulee variointina mainokseen. Katso malliksi postiluukusta saamiasi kauppiaiden päivittäistarjouksia ja niiden pohjalta suunnittele omasi ja käytä sopivia kuvia kuvituksena. Taulukkolaskenta ohjelma Excelillä teet taulukon, jossa on otsikoituna esimerkkikauppaliikkeiden nimet, osoitteet, postinumerot jne. Tallenna tarjouskirjeen muuttumattomat osat pdf-tiedostoksi ja tuo se XmPiehen tai PrintShopMailiin yhdessä datatiedoston kanssa. Määrittele muuttuvien eli varioitavien tekstien kohdat. Vedosta ja tee tarvittavat korjaukset huomattuasi virheet.
Harjoitus 6
Tehtävänä on valmistaa peliseuran (jalkapallo, jääkiekko ym.) fanilehti. Kerää 12 sivuista vihkosta varten tietoa jääkiekon varhaisista suurista kiekkoilijoista ja tee heitä tunnetuksi, kuten Jorma Salmesta (katso wikipediasta) jne. Päätä mistä seurasta haluat tehdä vihkosen kertoaksesi muille mielenkiintosi kohteesta. Etsi peliseuran kirjoista tai kotisivuilta tietoja pelaajista joiden tiedot taulukoidaan taulukkolaskentaohjelmalla ja tallenna kuvat pelaajista. Taulukkolaskentaohjelmalla esim. Excel tehdään taulukko, jossa on otsikoimalla taulukoitavat tiedot, kuten etunimi, sukunimi, pelaajan kuva (tiedoston nimi kuvasta esim. jpg-muodossa) jne. Tallenna taulukko Xmpien ymmärtämään tallennusmuotoon. InDesing ohjelmalla määritellään sivun kooksi A5 ja valmistetaan sivu muuttumattomilla kohteilla, jonka jälkeen Xmpie laajennuksella tuodaan muuttuvan tiedon kohteet sivulle. Tallennetaan tiedosto InDesing muotoon ja erikseen Xmpien Dynamic Print komennolla tiedosto tallennetaan vielä PostScript-tiedostoksi, joka tislataan Adoben Distillerillä pdf/X tiedosto. Valmista erilliset kannet normaalisti InDesing ohjelmalla ja tallenna se File-valikon Export komennolla pdf/X-tiedostoksi. Tulostaessasi muista tehdä arkkiasemointi Impose-ohjelmalla ja tämän jälkeen tulosta vihkoseksi ja liitä kannet vihkon päälle pylväsnitojalla.
Harjoitus 7
Tee Formula kuljettajista ja heidän käyttämistään autoista (myös tallit) 8 sivuinen A 5 vihkonen, jossa kannet sisältyy sivumäärään. Taulukkolaskentaohjelmalle viedään kuljettajien nimet ja muut tiedot, sekä autoista tarvittavat tiedot, sekä tilasto erilaisista voitoista. Käytä hyväksesi aiemmin opittua tietoa ja mieti kuinka sen sovellat tähän työhön. Kansilehti tehdään erikseen normaalisti InDesingn julkaisuohjelmalla siten, että kansien sisäsivuille tulee yleistä asiaa Formula kilpailuista jne. Kerää aineisto internetistä ja muokkaa se sellaiseksi kuin haluat sen esittää. Muuttuvantiedon osio toteutetaan InDesing-ohjelman XmPie lisäominaisuudella. Tallenna ja tulosta työsi arviointia varten.
Suunnittele ja toteuta iso viikon kestävän tapahtuman (konferenssin, seminaari) esite päivittäisine ohjelmineen vaaka A4 arkille joka taitetaan kahdella yhdensuuntaisella taitoksella 6 sivuiseksi painotyöksi kooltaan 21 x 9,9 cm. Taittaminen suoritetaan digipainossa olevalla taittokoneella., joka taitetaan kolmeen osaan. Mieti tapahtuman teema, päivien ohjelma kellonaikoineen. Mieti millainen opastus tulisi laatia esitteeseen karttoineen. Kuinka ilmoittautumismenettely ja kuinka tapahtuman käytännön informaatio toteutetaan. Kuinka muuttuvan tiedon painamista voisi hyödyntää. Kerää materiaalia tällaisista tapahtumista ja tee suunnitelma ja toteuta se painamalla se digipainokoneella.
Laadi lisäksi valmis painotyö erillisestä päivälliskutsusta. Ensin suunnitellaan ja toteutetaan kutsukortti tietylle päivämäärälle, koska tämä päivällinen on. Kutsukortissa annetaan tarjolla olevat vaihtoehdot alku-, pää- ja jälkiruuasta ja juomista. Kutsukortti sisältää repäistävän palautusosaan johon on voinut laittaa ajan tasalle yhteystietonsa ja rastittaa ruokavalinnat. Käytä kutsukortissa sopivaa kuvaa päivällistapahtumasta ja laita ajo-ohjeet jne.
Tämän jälkeen laadit Excel taulukon, johon syötät ajateltujen palautuslappujen sisältämät valinnat. Excel taulukko täytyy otsikoida, siten että siinä on kullekin asialle oma otsikointi esim. etunimi, sukunimi, alkuruokavalinta jne. Luo varsinainen kutsukortti ja tallenna se pdf-tiedostoksi ja vie se XmPiehen tai PrintShopMailiin, jossa määrittelet muuttuvat kuvat henkilön tekemistä ruoka ja juomavalinnoista. Puhuttele kutsussa henkilöä henkilökohtaisesti. Ota tarvittavat kuvat digikameralla tai etsi netistä.
Valmista yksilöllinen postitettava mainoskortti oheisen mallin mukaan. Lähtökohtana on, että tietystä autosta (automallin eri värivaihtoehdot) tiedetään kiinnostavan asiakasta. Oletetaan että internetpalaute on tallennettu taulukkoon, jonne asiakkaan yhteystietojen lisäksi on tallentunut asiakasta kiinnostava automallin väri tarkalla kuvan nimellä. Käyttäen apuna Excel-tietokantaa ja PrintShopMail- tai XmPie -ohjelmaa toteutat tämän muuttuvan tiedon harjoituksen. Valmista Exceliin tietokanta, jossa otsikoit tiedot esim. etunimi, sukunimi, katuosoite, postinumero, kaupunki, kiinnostuksen kohde (johon tulee auton kuvan nimi täydellisenä). Käytä hyväksesi oheista valokuvaa, josta rajaat esim. PhotoShopilla pelkän auton taustastaan ja vaihdat auton värejä kuvankäsittelyohjelmalla, sekä tallennat eri vaihtoehdot tiedostoksi. Mutta jos et osaa käyttää kuvankäsittelyohjelmaa syvätäkäksesi kuvia, muuta vain erilaiset autokuvat samankokoisiksi ja tallenna tiff- tai jpg-tiedostoiksi.
PhotoShopissa Värinkorvaustyökalu (Color Replacement Tool) löytyy samasta lokerosta kuin Sivellin (Brush Tool). Se sopii paikallisten värikorjailujen ja värimuutosten tekoon. Työkalun Tila-asetuksella (Mode) määritetään, kuinka uusi valittu väri yhdistetään alkuperäisiin pikseleihin. Väri- (Color) ja Sävy-asetusvaihtoehdot (Hue) avulla valitaan minkälaiseksi värin haluamme muuttuvan. Väriasetus toimii osittain samalla tavalla kuin Sivellin-työkalulla maalattaisiin Väri-sekoitustilaa käyttäen. Sävy- ja Väri-asetusten ero on siinä, että Sävy-asetus säilyttää kuvan alkuperäisen tummuuden, kun Väri-asetus muuttaa kuvan tummuutta. Näytteenotto-asetuksella (Sampling) (kolme pipettikuvaketta) määritetään kuinka Photoshop valitsee korvattavan värin. Jatkuva-asetuksella (Continous) korvataan kuvan värisävyjä koko ajan, ja jos vedät yli, väri muuttuu myös niillä alueilla, jossa värin ei haluta muuttuvan. Kerran-asetuksella (Once) korvauksen kohteena on vain se väri, jonka kohdalta vetäminen aloitetaan. Taustaväriviuhka-asetuksella (Background Swatch) muutetaan vain niitä pikseleitä, jotka ovat valitun taustavärin värisiä. Rajat-asetuksella (Limits) säädetään, kuinka laajalle alueelle työkalun vaikutus ulottuu. Yleensä kannattaa valita joko Vierekkäiset (Contigous) tai Etsi rajat (Find Edges). Etsi rajat säilyttää parhaiten kuvan ääriviivat. Tolerance) määrittää kuinka lähellä kuvan korvattan värin tulee olla valittua piirtoväriä. Mitä suurempi tarkkuus sitä laajemman alueen voi värittää. Pehmennetty (Anti-alias) asettaa pehmennyksen päälle tai pois päältä. Asetus kannattaa yleensä pitää päällä.XmPiessä tulosta Dynamic Printin kautta työ pdf:si, muista lisätä leikkausmerkit. Tulosta lopuksi aikaansaamasi mainoskortti.
Harjoitus 10
Tarkoituksena on tehdä A5 kokoinen yhdistyksen jäsenlehti jonka laajuus on 16 sivua. Takakanteen tulee vastaanottajan osoitetiedot postitusta varten tietokannasta PrintShopmail ohjelmalla toteutettuna. Ideoi jäsenlehden sisältö. Tee kansiarkki julkaisuohjelmalla siten, että ensimmäinen ja viimeinen sivu on samalla A4 arkille asemoitu ja sisäkansiarkki sisäsivut on myös samoin. Sisäsivut voit tehdä normaalisti julkaisuohjelmalla A5 kokoisiksi. Tallenna kansiarkit ja sisäsivut pdf -tiedostoksi. Laadi postitustiedoista tietokanta Excell taulukkolaskentaohjelmalla. Tuo kansiarkki XmPiehen tai PrintShopMail ohjelmaan ja määräitä postitustiedot takakanteen. Tallenna pdf-tiedostoksi. Tulosta digipainokoneella kansiarkin muuttuvatieto ja tulosta sisäarkin muuttumaton tieto. Paina sisäarkit asemoimalla digipainokoneen arkkiasemointiohjelmalla Inpose ja tulosta taitetuksi vihkoksi ilman stiftausta. Sitomossa yhdistetään kansiarkki sisäsivuihin.
Harjoitus 11
Tarkoituksena on tulostaa ajankohtainen neljäsivuinen A5 tai normaali A6 kokoinen syntymäpäiväonnittelukortti laaditun Excel -tietokannan syntymäpäiväkentän tietojen mukaan. Oletetaan, että yhdistys haluaa muistaa viikkoa ennen syntymäpäiviä onnittelukortilla. Laadi tietokanta, jossa on henkilöiden syntymäajat. Mieti XmPie-ohjekirjan (tai PrintShopMailin) avulla miten voisi ohjelmoida if ehtorakenteita käyttäen korttien tulostuksen. Mieti kuinka jokainen saisi yksilöllisen kuvan korttiinsa, jossa on huomioitu, onko mies vai nainen ja viettääkö, 50, 60, 70, 80 syntymäpäiviään, eli millainen ehtorakenne tulisi ohjelmoida, että jokainen saisi oikeanlaisen kuvan korttiinsa. Miten kuvien nimet tulisi tallentaa tietokantaan jne. Kortti painetaan SRA 3 kokoiselle ja n. 200g/neliö kartongille. Kortti leikataan ja nuutataan (tehdään taittamista helpottava taiveura).
Harjoitus 12
Tee seuraavien ohjeiden mukaan jäsenkirje, jossa puhutellaan henkilökohtaiseti vastaanottajaa. Ohjeet ovat PrintShopaMail ja Xmpie-ohjelmille, joista toista tarvitset tehdessäsi esimerkkiä. Käynnistä PrintShopMail-ohjelmalla tiedostovalikosta tyhjällä pohjalla tai avaa valmis julkaisu Layout valikon Insert komenolla ja tuomalla pdf -tiedosto, johon määritellään muuttuvien kenttien alueet. PrintShopMailissa tekstityökalulla (T) tehdään muuttuvan tiedon laatikot julkaisuun. Database ikkunasta vedetään tarvittavat muuttujat layoutille esim. etunimi otsikko ja painetaan välilyöntiä ja vedetään sen jälkeen sukunimiotsikko hiirellä julkaisulla olevaan muuttuvan tiedon tekstikenttään ja painetaan lopuksi ENTERIÄ. Katuosoite vedetään myös ja painetaan enteriä, sekä postinumero ja kaupunkikentät. Toinen tapa on painaa muuttuvan tiedon kentän kohdalla hiiren oikeanpuoleista hiiripainiketta ja valita Properties. Valitaan etunimi ja sukunimi kentät ja määritellään lihavointi bold.
Tehdään päiväyskenttä tekstilaatikkotyökalulla ja kirjoittamalla aktiiviseen tekstilaatikkoon esim.: @Päiväys@ ja kaksoisosoitetaan Variable Data –ikkunaa ja annetaan TODAY komento. Muuttuvan kuvan laatikko tehdään kuvatyökalulla, jonka sisällä on rasti, jonka jälkeen Variable Data ikkunaan tullutta Image 1 nimeä tuplaklikataan hiirellä. Tietokannassa tulee olla kuvat nimettynä sopivan otsikon alla. Tuplaklikataan kuvakenttää ja määritellään oikea polku mistä ohjelma löytää kuvat (Database Frekvensis). Valitaan kuvalaatikko ja painetaan oikeanpuoleista hiiripainiketta ja annetaan Scale kohtaan esim. originaalikoko. Muuttuva tervehdysteksti tehdään PrintShopMail-ohjelmalla esim. tekstilaatikkotyökalulla kirjoittamalla tekstilaatikkoon @Tervehdys@ ja Variable Data kentästä valitaan Logical ja annetaan IF functions seuraavalla tavalla IF([suku] = ”M”, ”Hyvä Herra”, ”Hyvä Rouva”) & [sukunimi] & ”,”
XmPie-ohjelmalla valitaan otsikko Suku XmPie-ikkunasta ja painetaan ikkunan oikean yläkulman valikkomerkkipainiketta, jolloin avautuneesta uudesta ikkunasta valitaan Content Objects > Edit Rule... Tämän jälkeen määrittele painikkeilla edellä mainittu ohjelmointi, kuin oli PrintShopMail ohjelmalle määriteltynä, katso oheisia kuvaruutukaappauskuvia.
XmPie-ohjelmalla ehtolauseohjelmointi tehdään Content Objects > Edit Rule... ikkunassa.
Harjoitus 13
Mieti millä tavoin muuttuvantiedon painotekniikkaa voisi hyödyntää painotöissä joita tässä ei ole vielä esitelty. Löydettyäsi tavan miten ajatuksesi voisi muuttuvantiedon painatustekniikkalla hyödyntää, niin kokeile sen toimivuutta ja laadi raportti ja mallitulosteet jätettäväksi arvioitavaksi. Valmistaudu esittämään tuotoksesi muulle luokalle. Tämän tehtävän voi toteuttaa tiimityönä, sillä tiimityö tuo mukanaan joukon uusia asioita, kuten asiakaslähtöisyys. Kaiken toiminnan lähtökohtana on asiakkaan tekemä tilaus tai palvelutarve ja organisaatio viritetään toteuttamaan tämä mahdollisimman hyvin. Voimavarat tähdätään asiakkaan tarpeen tyydyttämiseen tai tilauksen mukaiseen toimitukseen. Tämä ajattelutapa tulee myös organisaation sisään niin, että puhutaan sisäisistä asiakkaista. Töitä ei tehdä siksi, että ”pomo olisi tyytyväinen” vaan siksi, että meillä on asiakas. Robert H. Schuller kirjoittaa kirjassaan Onni täällä vaihtelee… (Osumakirjat 1995) todetaan näin: ”Amerikkalainen tutkimus on osoittanut, etteivät ihmiset menetä työpaikkaansa ammattitaidon tai pätevyyden puutteen vuoksi läheskään niin usein kuin yhteistyökyvyttömyyden takia. Kalifornian ammattioppilaitoksissa onkin ruvettu antamaan yhteistyökoulutusta. Kouluissa tähän saakka noudatetun arvosanajärjestelmän luoma kilpailuhenki tuottaa valitettavasti työmarkkinoille osaavia, ahkeria ja aggressiivisia työntekijöitä, jotka eivät kykene yhteistyöhön muiden kanssa. Olisiko parempaa vaihtoehtoa? Pystyttäisiinkö kouluja kehittämään siten, että ne antaisivat erilaisille ja eritasoisille oppilailleen valmiuksia toimia yhdessä? Kalifornian kokeilut ovat tuottaneet lupaavia tuloksia. Oppilaat harjaantuvat tekemään työtä joukkueena. He oppivat kuuntelemaan toisiaan ja ottamaan toisensa huomioon. Mikään järjestelmä ei tietenkään ole täydellinen. Mutta yhteistyökoulutuksen paras anti on se, että se eliminoi kokonaisuuden kannalta tuhoisan itsekkään kilpailun. Tiimityöskentelyssä ei ole voittajia eikä häviäjiä. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja tukevat toisiaan.”
QuarkXPress sivuntaittohjelmalle on olemassa laajennus (QuarkXTension) Personalizer-X-ohjelma. CGI-skriptejä käyttämällä www-sivuilla kerätyt tiedot tallennetaan ASCII-tekstietokannaksi, jossa erottimena käytetään sarkainta. Data File Settins -ikkunassa määritellään kentän nimi tietokannasta, samoin kuvatiedostojen oletushakemisto. Variable Picture Box -ikkunaa käytetään kuvan määrittämiseen esim. sijainnin ja skaalauksen asetukseen. Variable Picture Folder -ikkunassa näkyy kuvahakemiston sisällön.
Kirja- ja vihkotyöt edellyttävät, että digipainokoneessa on jälkikäsittelylaitteita, kuten taitto- ja sidontalaite, jossa on stiftaus. Vihkotöissä tarvitaan monesti arkkiasemointiohjelmaa, jolla sivut saadaan oikeille paikoilleen.
Pakkaussuunnittelu
Tässä osiossa on tarkoitus oppia perusasioita pakkausuunnittelusta ja sen toteuttamisesta tasoleikkurilla valmiiksi pakkauksen rakennemalliksi. Pakkaussuunnittelulla on tarkoitus löytää pakattavalle ja jakeluun menevällä tuotteelle tarkoituksenmukainen ja myyntiä edistävä pakkaus, jossa on painettuna sopivalla painomenetelmällä tarpeellinen informaatio kuluttajalle tuotteen oikeasta käytöstä ja joka suojaa myös pakattua tuotetta, sekä soveltuu jakeluun mitoituksensa puolesta (kuljetuslavat, kauppojen hyllyt jne.). Pakkauksien leikkaus- ja nuuttauspiirroksia valmistettaessa on huomioitava, että eri paksuiset materiaalit edellyttävät materiaalin paksuudesta johtuvaa mitoitusta materiaalin leikkaus- ja nuuttauspiirroksissa, jotta valmis pakkaus toimisi. Aluksi tehdään kirjallinen lyhyt selvitys siitä mitä pakkaussuunnittelu ja pakkausteollisuus ovat käyttäen apuna internettiä ja alan kirjallisuutta. Pakkaussuunnitteluun löytyy kirja: Terhen Järvi-Kääriäinen ja Annukka Leppänen-Turkula "Pakkaaminen - perustiedot pakkauksista ja pakkaamisesta" (Pakkausteollisuus ry. 2002 ISBN 951-8988-29-3).
Kierrätettäviä WellBoard (www.wellboard.se) tulostuslevyillä voidaan toteuttaa näyttelymateriaalia, mainoshyllyjä, tuoteständejä, teatterikulisseja ja käyttää sisustusmateriaalina käyttäen suunnittelussa pakkaussuunnittelussa CAD-ohjlmia, kuten ArtiosCAD jne. ja leikkaamalla ne suunnittelupiirrustusten mukaan, sekä kasaamalla ne lopulliseen rakenteeseen. WellBoard levymateriaali on tehty uusiopaperin kuidusta, jonka levykoko on 240x120 cm ja paksuus 16 mm. Kestävyys saadaan kennomaisesta rakenteesta, jonka pinnalla on kosteutta suojaava pinta. Yleisin WellBoardin pinta on valkoinen johon on helppo työstää suurkuvatulostimilla ja leikata tasoleikkureilla pakkaussuunnitteluohjelmilla suunniteltuihin muotoihinsa.
Re-board (http://www.dekolevy.fi/) materiaaleista voidaan valmistaa näyttelyiden rakenteita pakkaussuunniteluohjelman ja tasoleikkurin avulla. Re-board aaltopahvi on 95%:sti kierrätyskuidusta valmistettu pahvi, jossa kahdenpintapahvin välissä on aaltopahvi. Ympäristöystävällinen ja uusiokäyttöinen materiaali tulee yleistymään nopeasti juuri näyttely- ja myymäläsomistusmateriaalina. Re-board on helposti käsiteltävä materiaali, josta voidaan valmistaa myös huonekaluja.
Tehtävä
Tee selvitys saatavilla olevista pakkausmateriaaleista, minkälaisia materiaaleja löytyy (kartonki, pahvi ja aaltopahvi), minkälaisiin tarkoituksiin kyseiset materiaalit on tarkoitettu, minkälaista työkaluterää tulisi kyseisellä materiaalilla käyttää tasoleikkurilla ja kuinka suuria leikkuunopeuksia on mahdollista käyttää. Laita sopivia hakusanoja internetin hakukoneisiin ja laadi PowerPoint esitys kertoaksesi muille opiskelijoille työsi tulokset. Katso aluksi www.pyroll.fi ja www.pa-hu.fi kotisivut pakkausmateriaalien osalta, katso myös www.oce.fi (Oce Media Guide, jolla löydät oikeat tulostusmateriaalit).
Harjoitus 13
Tehtävänä on joulukalenterin suunnittelu ja toteutus digipanettuna ja tasoleikkurilla leikattavin luukuin. Suunnittele A 4 kokoiselle arkille joulukalenterin kuva-aihe ja määrittele paikat ja koot 24 avattavalle luukulle. Suunnittele toiselle tasolle ne kuvat, jotka ovat luukkujen kohdalla tulostettavaksi taustakartongille. Työn voi toteuttaa piirto-ohjelmalla esim. Adoben Illustratorilla johon teet työtasot layerien avulla, eli joulukalenterin kansipahvin kuvalle oma taso ja luukkujen viivapiirrokselle oma taso, sekä tasutapahvin luukkujen kohdalla oleville kuville oma taso. Tasoleikkuria varten täytyy tehdä joulukalenterin etusivu- ja leikkauslinjatasolle painopinnan ulkopuolella neljään kulmaan mustat pallot 4-8 mm jotka ovat halkaisijaltaan, jotta luukkujen leikkaus tasoleikkurin kameraetsimellä onnistuisi oikeaan paikkaan. Näiden mustien pallojen tulee olla molemilla tasoilla täsmälleen samalla kohdin päällekkäin. Lopuksi tallenna kaikki eri tasot omiksi itsenäisiksi pdf tiedostoiksi joissa on vain kyseisellä layerillä olevat asiat digipainatusta ja tasoleikkuria varten. Tulostettuasi kansikartongin siihen leikataan luukut tasoleikkurilla tallentamasi viivapiirroksen mukaisesti. Liimaa päällimmäinen kartonki pohjakartonkiin reunoista kiinni, niin sinulla on valmis joulukalenteri.
Harjoitus (Vaatenaulakkolapun suunnittelu ja toteutus) 14
Harjoitus 15
Kolmiulotteisen lasten pahvinen satukirjan suunnittelu ja toteutus. Suunnittele oheisen video- ja valokuvamallin mukaan satukirja, jossa käytät hyväksesi tasoleikkurin mahdollisuuksia. Tasoleikkuria varten tee omille tasoille esim. Illustrator piirto-ohjelmalla sivujen kuvat ja tekstit mustinen kohdistuspalloineen ja omalle tasolleen leikkausviivat mustinen kohdistupalloineen, joiden halkaisija on 6 mm omalle leikkaus- nuuttauslinjatasolle erottaen viivat tarkoituksen mukaan eri värieillä (leikkaus- ja nuuttausviivat).
Suunnitele työ niin, että kaksi sivua tulee yhdelle pahviarkille, joka nuutataan keskeltä jotta ne siitä taitetaan kahdeksi sivuksi ja näin tehdyt arkit liitetään toisiinsa arkkeihin liimaamalla ne yhteen. Tasoleikkurilla avataan kuviot pahville ja tehdään nuuttauslinjat niin että kun sivua avataan irtileikattu kuvio tulee muusta sivusta esille tehden kolmiulotteisen vaikutelman. Kannattaa kokeilla tekemällä rakennemalli ensi ja kokeilujen pohjalta tehdään parannuksia, jotta lopullinen työ olisi virheetön. Tämä harjoitus vaatii vahvaa luovuutta sadun kertomisessa ja kuvitustaitoja, joten tämä harjoitustyö ei sovellu kaikille. Jälkikäsittele liimaten ja sitoen kirja valmiiksi.
Suunnittele ja toteuta paperinen/pahvinen painokonepienoismalli tasolle, josta tasoleikkurilla leikkaamalla ja nuuttaamalla syntyy aihio, joka taittamisen jälkeen on paperinen tai pahvinen pienoismalli. Tämä työ voidaan toteuttaa piirrosohjelman kuten Illustrator kahdella tasolla (leyer), joista molemille tulee tasoleikkurin kameraa varten 6 mm halkaisijan omaavat mustat pallot arkin neljään kulmaan. Toisella tasolla on tulostettava kuva, joka tallennetaan tulostettavaksi pf-tiedostoksi ja toinen illustrator muodossa oleva leikkuu- ja nuuttausviivatiedosto, joa viedään tasoleikkurille leikkaamista ja nuuttaamista varten.
Aristo tasoleikkurin käyttöohjeita
Ariston tasoleikkuri tarvitsee kolmivaihesähköä ja paineilmakompressorin leikkuuterien leikkaustoimintoihin ja laitteen mukana tulee imuilmakompressori, jolla saadaan leikattavat arkit pysymään tasopöydällä leikkauksen aikana. Asennetaan leikkaustyössä tarvittavat leikkaus- ja nuuttaustyökalut tasoleikkurin leikkauspäihin. Käynnistetään tasoleikkuri virtakytkimestä ja painetaan vihreätä kuittausnappia virtakytkimen vierestä jolla kuitataan myös sensorien aiheuttamat keskeytykset. Ohjaustietokoneelta käynnistetään Ariston CutterControl Panel niminen ohjelma. Paina Start referencing... ikkunan vasemmasta yläkulmasta. Määrittele leikkurin parametrin leikkurin kuvakkeen kautta, leikkauspään asetukset sitä osoittavan kuvakkeen kautta jne. Määrittele työstettävän arkin originaalipiste josta leikkaaminen lähtee liikkeelle. Tee työkaluterien lajien valinta terien ominaisuuksia vastaavaksi ja terien toiminnot, kuten Raise and Lower, Overcut (leikkaa kunnolla yli). Teräpaikkaan 1 voi laittaa ja määritellä oskilointiterän eli terä omaa sahaavan liikkeen. Ariston työkaluille ei saa säätää liian suuria paineita, sillä se saattaa aiheuttaa toimintahäiriöitä, kun leikkauspää painaa liian voimakkaasti leikattavaa materiaalia pöytää vasten, niin siirtomekanismi ei välttämättä jaksa siirtää terää tai muuta työkalua ja tulee virheilmoitus. Tee kameramääritykset, sillä kameralla luettavien mustien kohdistusympyröiden halkaisija tulee olla 4-8 mm välissä. Tasoleikkureista löytyy tietoa internetistä esim. www.aristo.de ja www.esko.com (The Esko Kongsberg i-XL -Series),http://www.pakkaus.com/.
Tulostettavat ja leikattavat työt tehdään jollakin piirto-ohjelmalla esim. Illustratorilla jolla voidaan piirtää viivat läpileikkausta, ritsausta tai nuuttausta varten. Tulostettavan arkin neljään kulmaan asetetaan 4-8 mm mustat ympyrät leikkurin kamerakohdistusta varten. Tallennetaan kaksi eri tiedostoa joista toinen sisältää pelkät kuvat tulostusta varten ja toinen leikkaus- ja nuuttausviivat, muista että ritsaus ja leikkausviivat tulee olla eri väreillä piirrettyjä. Tuo valmiit työt Aristo leikkurin työasemalle ja Avaa ne FlexiLetter ohjelmaan. Ohjelman Cut/Plot ikkunassa Options välilehdeltä tulee varmistaa, että ruksi on Send all colors kohdassa päällä. CutPlot komennolla määritellään värien ja terien yhteys ja mustan värin tulee olla aina listalla ensimmäisenä, joka käyttää työkalunumeroa 8 eli kameraa. Lähetä valmis määritelty työ Send painikkeella Hot Folderin kautta Ariston Cutter Paneliin, josta otat työn lähetettäväksi leikkurille leikkausta varten.
Harjoitus 16
Tehtävänä on suunnitella pakkaus valitsemasi esineen pakkaamiseksi. Mieti minkälaisen esineen haluat pakata, eli onko se uistin, perho, kännykkä, pullo jne. Kun olet päättänyt minkä esineen haluat pakata, tutustu valmiisiin pakkauksiin tasoleikkuriluokassa. Löydettyäsi sopivan pakkausratkaisun avaa se suoraksi arkiksi ja siirrä sen mitoitus mittamalla piirto-ohjelmalle esim. Adobe Illustrator. Suunnittele tekemääsi pakkaukseen kuvitus omalle tasolle ja käytä punaista väriä merkitsemään leikkuuterän käyttöä ja esim. vihreää nuuttausterän käytölle. Lopuksi pakkaukset leikataan tasoleikkurilla pahvista tuomalla leikkuupiirros tasoleikkurin ohjaustietokoneelle, minkä vuoksi leikkuupiirroksessa ja kuvatasolla pitää olla mustat kohdistuspallot arkin reunoissa joiden halkaisija on 6 mm. Tulosta pakkaus 300 grammaa neliölle painavalle kartongille digipainokoneella. Painetut arkit leikataan leikkuupiirroksen avulla leikkurilla, jossa on ne kohdistupallot tasoleikkurin kameraa varten ja ne pitää olla myös samassa paikassa painetun arkin kohdistuspallojen kanssa. Katso aikaisempia ohjeita tasoleikkurilla työskentelystä. Tarvittaessa kysy neuvoja.
Harjoitus 17
Suunnittele tarraritsaustyö, eli kuva, joka tulostetaan tarra-arkille esim. suurkuvatulostimella. Tämän jälkeen se muotoleikataan tarran tukikalvoon saakka vain tasoleikkurilla piirto- tai kuvankäsittelyohjelmalla kuvasta tehdyllä ääriviivapolulla, jolle määritellään väri ja viivan vahvuus. Tasoleikkurin leikkausterä on säädettävä niin, että se leikkaa tarraosan, mutta ei alla olevaa tukipaperia. Tätä tomitusta kutsutaan ritsaamiseksi. Kuva ja mustat kohdistuspallot ovat omalla tasollaan ja leikkauspiirros mustien pallojen kanssa taas omalla tasollaan, jotka talletetaan omiksi pdf/X a1 2001-teidostoiksi. Tehdessäsi esim. jääkaappimagneettikuvioita tulostamalla kuva-aihiot monistettuna SRA 3:n tarra-arkille, joka yliviedään tarramagneetti rullalta (0,60 m x 30 m) leikatulle arkille. Toteuta kuva-aihiot esim. Illustrator piirto-ohjelmalle niin, että tulostuskuvat ja 6 mm mustat kohdistuspallot ovat toisella leyerillä ja toisella on leikkauslinja ja 6 mm halkaisijaltaan olevat mustat kohdistuspallot. Tulosta tarra-arkille kuva ja mustat pallot ja ylivie magneettitarramateriaalille. Vie leikkuupiirros Ariston työasemalle leikkurin ohjaustiedostoksi. Leikkaa jääkaappimagneetit irti ja jätä tekemäsi työ arvioitavaksi.
CAD -ohjelmat pakkaussuunnittelussa
Pakkaussuunnittelussa voi käyttää mm. CAD (tietokoneavusteinen suunnittelu) ohjelmia, kuten ArtiosCAD pakkaussuunnitteluohjelma ja Engview -ohjelma (www.engview.com). Tietokoneavusteinen suunnittelu sisältää mm. 3D-mallinnusta ja numeerista simulointia. Simulointiin kuuluu laitteiden suunnittelussa syntyvät koneenpiirustukset jne. Tunnetuin CAD -ohjelma on AutoCAD, jonka on kehittänyt Autodesk Inc. Kaliforniassa USA:ssa. AutoCAD:n ensimmäinen versio esiteltiin vuonna 1982. AutoCAD on avoin ohjelmisto, jota voi muokata ja räätälöidä mieleisekseen. AutoCAD tämän vuoksi käytössä olla eri näköisiä. Auto CAD:n piirtoalue on näytön se alue, jossa piirrustus luodaan. Valikkorivi löytyy ylhäältä, jossa on tärkeimmät toiminnot. Näytön alaosassa on tilarivi, jossa voi asettaa erilaisia piirtämisen aputoimintoja päälle ja pois. Piirtoalueen vasemmassa alakulmassa on kuvake, joka kertoo käytössä olevien x- ja y-koordinaattiakselien suunnat. Piirtopainikkeet ovat vasemmassa reunassa ja muokkauspainikkeet oikeassa reunassa.
Tässä on Engview pakkaussuunnitteluohjelman käyttövinkkejä: Käynnistetään Engview Package Designer kaksoisklikkaamalla ohjelman kuvaketta työpöydällä. File-valikon New-komennolla aloitetaan uusi pakkaussuunnittelu. Avautuneesta Create New Project -ikkunasta valitaan Blank Drawing tai From Resizable Desing, eli mitoitetaan valmiita pakkausmalleja omiin tarpeisiin sopiviksi. Valitse jälkimmäinen jolloin Open -ikkunassa valitaan minkä tyyppiselle materiaalille pakkaussuunnittelu tehdään nimetystä kansiosta, kuten Corrugated, Folding Carton tai omat standardit. Avaa haluamasi kansio, josta löydät valmiita pakkausuunnittelupohjia. Voit katsoa valmiiksi tarvitsemasi pakkaussuunnittelumallin "Engview Library of Resizable Desings LIBRARY INDEX" kirjasta. Valitse sopiva suunnittelumalli ja paina Open painiketta. Työikkunaan avautuneessa viivapiirroksessa on mitoitus mukana. Työikkunan oikella puolella on mitoitusikkuna, jossa voi tehdä tarvittavat muutokset mitoitukseen jotka näkyvät työikkunan pakkauspiiroksessa heti. Valmista mitoitusta voi muokata Engview ohjelman työkaluilla haluamaksesi. Valmis työ tallennetaan leikkurille vietäväksi tiedostoksi File -valikon Export... -komennolla. Valitse To File avautuvaan Export-ikkunaan. Files of type valitse esim. pdf. Ohjelman helpeistä löytyy animoituja opetusvideoita videoita ja hyviä helppejä kuinka työ tulisi tehdä. Tarvittaessa voit tuoda pakkauksen painatuksen suunnitteluun ja tarkastella tekeillä olevaa pakkauksen toimivuutta kolmiulotteisesti ennenkuin se tallennetaan ja siirretään tasoleikkurille leikattavaksi pakkaukseksi.
Heidelbergin Signa arkkiasemointiohjelman mukana on harjoituspaketti ja harjoitus 22, joka opastaa kuinka tehdään pakkausarkkiasemointi. Käy harjoitus läpi tietokoneilla joihin on asennettu Heidelbergin Signastation. Perehdy myös Engview pakkaussuunniteluohjelmaan selvittelemällä koulun kirjaston ja digipainoluokan käsikirjaston avulla mitä CAD ohjelmilla yleensä tehdään. Ohjelmat ovat hyvin samankaltaisia, eli avaa uusi työ File-valikosta ja ryhdy kokeilemaan Engview -pakkaussuunniteluohjelman toimintaa ja käytä apuna ohjelman helppejä. Tee yhteenveto ohjelman toiminnasta, jolloin olet oppinut käyttämään sitä, koska osaat kertoa jo muille kuinka se toimii. Tee tarvittaessa PowerPoint-esitys ja esittele mitä olet oppinut ohjelman käyttötarkoituksesta ja toiminnasta.
Harjoitus 17
Suunnittele ja toteuta pakkaus käyttäen digipainossa SRA 3 (32 x 45 cm kokoista arkkia, mutta isompia pakkausarkkeja on painettava offsetilla tai suurkuvatulostimella) kokoiselle kartongille. Tee sopiva painettava pakkaussuunnitelma, jossa voit käyttää muuttuvia kuva/tekstielementtäjä, jotka toteutetaan XmPie UDirect -ohjelmalla. Jos löytyy valmis Heidelberg tiikelin stanssi, jolla painettu pakkaus leikataan ja nuutataan muotoonsa valmiiksi pakkausaihioksi, niin tee siitä pakkauksellesi mitoitus Illustrator piirto-ohjelmalla Illustrator-tiedostiksi. Muussa tapauksessa voit avata valmiin olemassaolevan pakkauksen arkiksi suunnittelun pohjaksi. Teet siitä mitoituksen ja mietit missä kohtaa painojäljen täytyy mennä yli leikkuumerkkien. Tasopuristusstanssien lisäksi markkinoille on tullut tasoleikkureita, joissa imulla tasolle kiinnitetty kartonki voidaan leikata ja nuutata muotoonsa pakkauksen ääriviivapiirroksen avulla (CAD -ohjelmalla tehty piirros). Tasoleikkurilla voidaan leikata muovia (esim. 1 mm paksuista), mutta taiveurien tekemiseen ei käytetä nuuttausrullaa, vaan ritsausterää, joka leikkaa uran muovikalvon puoliväliin saakka, jotta leikattu ja ritsattu muoviarkki voidaan taivutella valmiiksi laatikoksi. Kokeile miltä pakkaus näyttää kartongista ja muovista tehtynä. Tasoleikkureissa on multihead pää, joka tarvittaessa ottaa leikkuuterän ja tarvittaessa nuuttausterän käyttöön piirroksessa olevan viivan värin mukaan ja leikkaa pakkauksen käyttökuntoon. Pakkauksen mitat ilmoitetaan aina seuraavasti: pituus x leveys x korkeus. Pakkausmateriaalina käytetään 300 grammaa neliölle painavaa digipainokartonkia. Ota selville mikä on kartongin kuitusuunta ja millä lailla se on huomioitava tehtävässä pakkaussuunnittelussa. Julkaisuohjelmalla tehdessäsi mitoittamaasi pakkausta, niin laita leikkaus/nuuttaus piirros eri tasolle Layerille kuin muun painettavan kuvion.
Harjoitus 18 pahvinen isokokoinen mainosstandi
Tee pahvista isokokoinen "Pahvi-henkilömainos" (vaikka omasta kokovartalokuvastasi) tulostamalla se suurkuvatulostimella ja liimaamalla se 1 mm mikroaaltopahville ja leikkaamalla se muotoon.
Tasoleikkurilla voi kerralla leikata n. 1m x 1 m pahvin, eli suurkuvatulostimella "Pahvi-Heikki" pitää tulostaa kahdessa osassa, joissa on reunoissa 6 mm mustat pallot tasoleikkuria varten. Suurkuvatulosteet pitää liimata pahville ennen pahvin tasoleikkausta. Suurkuvatulostimelle riittää 170 dpi:n kuvien resoluutio.
Adoben Illustratorilla johon teet 2 tasoa layerien avulla, eli Heikki kuvalle tulee oma kuvataso mustien kohdistuspallojen kanssa ja Heikin ääriviiva 0,25 pisteen viivalla (väriltään punainen) viivapiirros omalle tasolle mustilla kohdistuspalloilla. Tasoleikkuria varten täytyy tehdä Hekki -kuvatasolle ja leikkauslinjatasolle painopinnan ulkopuolella neljään kulmaan mustat pallot 6 mm halkaisijaltaan, jotta Heikin muotojen leikkaus tasoleikkurin kameraetsimellä onnistuisi oikeaan paikkaan. Näiden mustien pallojen tulee olla molemilla tasoilla täsmälleen samalla kohdin päällekkäin. Lopuksi tallenna kaikki eri tasot omiksi itsenäisiksi pdf tiedostoiksi (leikkuutaso voi olla Illustrator muodossa myös), joissa on vain kyseisellä kuvalayerillä olevat asiat suurkuvatulostusta ja leikkuuviivatasolla tasoleikkuria varten.
3D-tulostimet
3D-tulostimiksi kutsutaan laitteita, joissa leikaamalla ja liimaamalla materiaalia saadaan aikaiseksi kolimiulotteinen rakennemalli, kuten SoLido 3d Ltd:n http://www.solido3d.eu/Eu/News/15_12_09.pdf Solidossa on kalvorulla ja kaikkille niille alueille ei haluta liiman tarttuvan, ne väritetään tussilla. Tämän jälkeen levitetään liimakerros ja tuodaan uusi kalvo. Liimauksen jälkeen siihen leikataan ääriviivat terällä. Mallin rakentamiseen kuluu n. 4,5 tuntia tuumaa kohti. Ylimääräinen materiaali lähtee repimällä käsin pois. Suurin mahdollinen mallin pinta-ala on 160 x 210 ja korkeus 135 mm. Rakennemallimuovia saa myös värillisenä.
Työnkulkuohjelmistot
Työnkulkuohjelmistojen tehtävänä on yhdistää painopinnanvalmistuksen tuotantoprosessi yhdeksi helposti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Työnkulkuohjelmistoja on mm. Agfan Apogee, Heidelbergin Prinect Printready System, EFI:n Fiery System 7 ja Xeroxin Workflow jne. Työnkulkuohjelmiston työvaiheita voi olla tiedostojen tarkistus (preflight), arkkiasemointi, vedostus ja painotuotteen toteuttaminen.
Työnkulkuohjelmistolla luodaan työputkia ja jonot luodaan työvaiheista. Työvaiheita ovat sisäänsyöttö, pdf:n luonti ja sen tarkistus, tulostus ja arkistointi. Työputket voivat haarautua vedostukseksi ja tulostukseksi arkkiasemoinnin jälkeen. Sisäänsyötössä asiakkaan pdf-tiedosto voidaan hyödyntää suoraan laittamalla se hotfolderiin työputken alkuun. Sisäänsyötön voi automatisoida siten, että tiedosto syötetään ftp- tai www-palvelimelta suoraan. Valmiit pdf-tiedostot tarkastetaan mahdollisten virheiden varalta ennalta määritetyn tarkistuslistan tai profiilin mukaan. Työnkulohjelmistoissa on mahdollista hyödyntää Enfocuksen PitStop preflightia, sillä tiedostot voivat sisältää seuraavia puutteita mm. fontit puuttuvat, kuvien resoluutiot, pdf voi sisältää koodivirheitä. Vialliset tiedostot siirretään syrjään ja muut jatkavat prosessissa normaalisti.
Työnkulkuohjelmistoissa on mahdollista suorittaa värin muuntoa CMYK-väreiksi ja tässä muunnoksessa voidaan hyödyntää profiileja. Spot-värejä (PMS) on myös mahdollista muuntaa tai korvata ne CMYK prosessiväreillä. Digitaalikoneen RIP tekee CMYK muunnoksen automaattisesti riittävän hyvin. Työjonoihin voidaan luoda arkkiasemointi. Varsinaiset asemointiohjelmat eli painoarkit luodaan valmiiksi arkkiasemointiohjelmalla esim. Heidelbergin Signastationilla. Työnkulussa on mahdollista luoda työnkulku tai polku siten, että arkkiasemoinnit vedostetaan automaattisesti ja tulostus painolevyille ja painaminen odottaa vedosten hyväksyntää. Vedoksen hyväksynnän jälkeen työ vapautetaan tulostukseen, jonka jälkeen lähtee CIP3-tiedosto painokoneelle.
JDF (Job Definition Format) on graafisen teollisuuden standardi. JDF automatisoi suuren osan graafisen teollisuuden prosessia. Standardi mahdollistaa realiaikaisen työnkulun seurannan, paperittomat työmääräimet ja automaattisen tiedonsiirron koneiden, tieto- ja suunnittelujärjestelmien välillä. Työnkulkuohjelmisto tuottaa myös hallinnollista tietoa, kuten kuka työtä on tehnyt, missä vaiheessa työ on menossa, läpimenoaika. Nämä tiedot perustuvat JDF-standardiin. Työnkulkuohjelmistojen valmistajat kehittävät ohjelmiinsa jatkuvasti ominaisuuksia käyttäen JDF:ää. JDF:n versio 1.4 on valmis ja sisältää automaattisia työkaluja vaihtuvan tiedon hallintaan. Sisältää tuen myös pakkauspainamiseen ja pystyy käsittelemään CAD-tiedostoja.
Apogee Create ohjelmalla luodaan tuotantoon optimoituja pdf-tiedostoja ja digitaalisia työlomakkeita (Job Tickets), joissa kuvataan dokumentin eri työvaiheet. Apogee Create varmistaa, että työnkulku alkaa luotettavasta digitaalisesta originaalista. Apogee Create on Acrobat Distillerin kehittynyt versio ja on tarkoitettu graafisen alan töille. Apogee Pilot toimii kolmessa vaiheessa työnkulkua organisoiden, käännös pdf-muotoon, työlomakkeen laadinta ja työlomakkeessa mainittujen toiminpiteiden suoritus. Kun pdf- tai PostScript-työ tulee tehtäväksi kirjapainoon, niin se sijoitetaan Apogee Pilotin Hot folderiin (aktiivinen kansio), jossa sen virheettömyys tutkitaan automaattisesti. Tiedoston testauksen jälkeen Apogee Pilot alkaa käsitellä työtä Job Ticketin ohjeiden mukaan. Apogee pdf RIP rasteroi pdf-tiedoston täsmälleen valitulle tulostusmateriaalille sopivaan muotoon. Apogee PrintDrive ohjaa RIPeistä tulevia digitaalisia PIF (Print Image File) tiedostoja. Heidelbergin Prinect Printready System on täysin JDF-pohjainen prepresstyönkulku.
Heidelbergin Prinect Digital Manageria voi hyödyntää digitaalipainokoneet (Xerox, HP Indigo), että offsetpainokoneet, sillä Prinect kommunikoi näiden valmistajien JDF- ja JMF-yhteensopivien työnkulkukomponenttien kanssa. Töitä voidaan tarvittaessa vaihdella nopeasti offset- ja digitaaliprosessin välillä. JDF on avoin yhteinen sanasto, standardi, joka tukee painotyön kulkua läpi painoprosessin. JDF:n avulla voidaan siirtää tuotannossa tarvittavaa ja tuotannossa syntyvää tietoa kirjapainon toiminnanohjaus- ja tuotannonsuunnittelujärjestelmien, tuotantolaitteiden ja -järjestelmien välillä. Esimerkiksi ulkoasuntoteutuksessa syntyy tietoa, jota tarvitaan painamisessa ja jälkikäsittelyssä. Laitetta voidaan ohjelmoida aloittamaan tai lopettamaan töitä tai muokkaamaan työjonoja kiireellisyyden mukaan. JDF:n etuna on, että painotyötä koskeva tieto syötetään painon järjestelmään vain kerran ja sitä hyödynnetään eri prosessivaiheissa. Kaikki laitteet, jotka on liitetty samaan järjestelmään saavat tiedon työn edistymisestä. Mikäli painotyötä koskevat tiedot muuttuvat, niin muuttuneet tiedot syötetään vain kerran järjestelmään ja tieto leviää siitä kaikkialle järjestelmään. JDF on tiedonsiirtoa, joka kattaa koko prosessin alusta loppuun.
Mustesuihkutekniikka
Suurkuvatulostus on lisääntynyt räjähdysmäisesti, sillä autojen teippaukset, myös linja-autojen. Aiemmin seripainossa painetut julisteet ja myymäläsomisteet tulostetaan suurkuvatulostusyrityksissä. Suurkuvatulostuksessa laitteet toimivat hyvin erilaisiin tekniikoilla ja väreihin perustuen. Suurkuvatulostuksessa käytetään laajaa skaalaa uusia materiaaleja joita ei kirjapainoteollisuudessa perinteisesti ole aiemmin käytetty.
Kodak Prosper http://graphics.kodak.com/KodakGCG/KodakGCGPages/ProductDetails.aspx?id=25394&_requestid=54840
Kodak Prosper on mustesuihkudigipainokone, joka painaa 4.000 sivua minuutissa valokuvalaadulla, jonka sivun hinta on alle 0,01 euroa.
Mustesuihku- eli inkjetmenetelmässä tulostusjälki muodostetaan yksittäisistä mustepisaroista suoraan paperille. Pisarat generoidaan tietokoneen ohjaamana painoalustalle, jolloin ne muodostavat ennalta määrätyn pistematriisin. Yksi pisara vastaa pienintä toistettavissa olevaa yksityiskohtaa. Värillisyys on helppo toteuttaa tulostamalla osavärit peräkkäin paperille. Mustesuihkuteknologiat jaetaan jatkuvatoimisiin ja epäjatkuvan pisaroituksen menetelmiin. Tärkeimmät epäjatkuvan pisaroituksen menetelmät ovat terminen ja pietsosähköinen inkjet.
Mustesuihkuvärejä on useamman tyyppisiä kuten liuotinpohjaiset värit, jotka kuivuvat haihtumalla ja absorption avulla. Öljypohjaiset värit kuivuvat absorption avulla, kun taas vesipohjaiset värit kuivuvat haihtumalla ja absorboitumalla. UV-kiinnittyvät värit kuivuvat osin absorboitumalla ja fotopolymerisaatiolla. Kuumasulavärit ovat tulostettaessa korkeassa lämpötilassa nestemäisiä, mutta kiinteytyvät, kun lämpötila laskee tulostuksen jälkeen. Mustesuihkuvärien tärkeimmät muuttujat ovat viskositeetti, pintajännitys, stabiilisuus ja asettumisnopeus tulostusalustalla. Liuotinpohjaisissa mustesuihkuväreissä käytetään mm. alkoholeja, ketoneja, laktaatteja ja glykoleja. Öljypohjaiset värit sisältävät hiilivetyjä tai pitkäketjuisia, korkean kiehumispisteen glykoleja. Nämä värit kuivuvat absorboitumalla. Liuotinpohjaiset värit voivat sisältää väriainetta joko liukoisessa muodossa tai pigmenttipartikkeleina. Pigmenttipohjaisen värien etuina ovat korkeampi kuvanlaatu ja suurempi väriavaruus, koska pigmenttipartikkelit jäävät liukoisia väriaineita helpommin lähemmäs paperin pintaa. Vesipohjaisten musteiden ongelmana on vaahtoamistaipumus, mutta myös tätä voidaan hallita pinta-aktiivisten aineiden avulla. Vesipohjaisiin väreihin joudutaan lisäämään levänestoainetta, jotka ovat myrkyllisiä. UV-asettuvien värien etuina on hyvä kemimekaaninen kestävyys, korkea kiiltotaso sekä alustariippumattomuus, minkä vuoksi UV-väreillä voidaan tulostaa korkeaa kuvanlaatua hyvin monenlaisille pinnoille. UV-väreissä ei ole haihtuvia orgaanisia aineita. UV-värit koostuvat akryylimonomeereistä sekä fotoinitiaattoreita. Initiaattorit käynnistävät fotopolymeerireaktion UV-valon vaikutuksesta ja nestemäinen väriaine muuttuu kiinteäksi. Kuumasulavärit eli hotmelt-värit ovat kiinteitä vahoja huoneenlämpötilassa, mutta kuumassa tulostuspäässä ne sulavat nesteeksi ja ne on mahdollista tulostaa. Tulostupaperilla kuumasulaväri jähmettyy välittömästi, joten musteen leviämistä ei tapahdu.
Pigmenttivärihiukkaset ovat luonnostaan suhteellisen suuria ja epäsäännöllisen muotoisia. Rosoinen pinta heijastaa valoa epätaisesti ja isojen, epäsäännöllisen muotoisten hiukkasten muodostama jälki ei ole riittävän terävää. Tähän löytyy ratkaisu pilkkomalla hiukkaset pienemmiksi ja pakottamalla ne samankokoisiksi sekä muodoltaan yhdenmukaisiksi. Näin värin muodostama pinta saadaan tasaiseksi ja peremmin valoa heijastavaksi. Värin optinen densiteetti paranee ja mustepisaran jälki on terävää. Liukenevissa väriaineissa mustepisara uppoaa paperin kuitujen sisään ja itse paperi muuttuu väriä heijastavaksi. Samalla väripiste leviää. Värihiukkaset eivät saa päästä sekoittumaan keskenään, mistä syystä ne täytyy kemiallisesti kapseloida. Kapselin seinämä on synteettisen hartsin tapaista ainetta ja värin yhtenä aineosana on polymeeri.
Tulostimien resoluutio ilmoitetaan pisteinä tuumalle (dots per inch, dpi). Tämä luku ilmaisee vain tulostimen pään liiketarkkuuden, eikä vastaa pisaran alustalle muodostaman tulostuspisteen koon resoluutiota. Dpi ei ole käyttökelpoinen mitta määritettäessä tulostuslaatua. Pisarakoko on voimakkaimmin inkjettulostuksen laatuun vaikuttava tekijä ja se ilmoitetaan pikolitroina.
Xeroxin uusissa Solid Ink -värivahatekniikkaa hyödyntävissä ColorQube 9200 -sarjan monitoimilaitteissa tulostuspäässä on 880 tulostussuutinta tulostettavaa tuumaa kohti, eli tekniikka tuottaa 150 miljoonaa värillistä pisaraa sekunnissa. ColorQube-monitoimilaitteissa on neljä tulostupäätä ja yli 3500 tulostussuutinta. Tämä mahdollistaa 85 värillisen sivun tulostamisen minuutissa. Väriaine on huoneenlämmössä kiinteää, mutta lämmitetään tulostettaessa. Tekniikassa ei tarvita kasettia tai kuorta, mikä vähentää jätteen määrän 90 prosenttia aikasempaan tekniikkaan verrattuna.
HP Inkjet Web Pressin koko on: pituus 24 metriä, leveys 6 metriä ja korkeus 3 metriä ja laite tulostaa 122 metriä minuutissa 76,2 cm leveällä rainalla, sekä tulostusresoluutio on 1200 x 600 dpi, joka perustuu HP Scalable Printing Technologyyn. Laitteessa värejä on viisi, sillä CMYK-värien lisäksi on näkymätön Bonding Agent -väri, joka mahdollistaa päällystämättömien peperien painamisen.
Kodakin Versamark D-series -mustesuihkutulostusyksiköt voidaan asentaa kiinteäksi osaksi offsetpainokonetta, kuten Gossiin tai Muller Martinin offsetpainokoneisiin.
Paperiin tai muoville painettu elektroniikka on taipuisaa, joustavaa ja edullista painettuna. Ideana on että esim. mustesuihkutekniikalla painetaan kuvien ja tekstien sijasta näyttöjä, aurinkokennoja, akkuja, paristoja, sensoreita, muisteja, transistoreita ja muita komponentteja. Tekniikka perustuu mustesuihkutulostukseen ja japanilaisen Hideki Shirakawa ja yhdysvaltalaiset Alan Heeger ja Alan MacDiarmind keksintöön sähköä johtavista polymeereista, josta he saivat kemian Nobelin palkinnon vuonna 2000. Tämän jälkeen huomattiin, että johteet, eristeet, puolijohteet ja muu elektroniikassa tarvittava oli mahdollista valmistaa nestemäisistä musteista. On valmistettu painamalla orgaanisia ledivalaisimia. Samalla tekniikalla voidaan tuottaa halpoja painettuja aurinkokennoja ja näyttöjä. Painettu elektroniikka on myrkytöntä, sillä sen voi heittää talousjätteen sekaan. jne...
VTT:n Impulssi-lehdessä 2/2009, jossa VTT:n professori Harri Kopola, joka vetää painetun älyn ohjelmaa toteaa, että painetussa älyssä on kyse moniteknologiasta. Painamisella voidaan tehdä muutakin kuin perinteistä graafisen teollisuuden painotuotteita, sillä painettu äly voi olla suuri mahdollisuus painoteollisuudelle, mutta tämä edellyttää uudenlaista ajattelutapaa ja osaamista. Painetun älyn tutkimuksessa VTT on johtava tutkimuslaitos.
Fujifilmin esitteli Drupassa 2008 digitaalisen inkjetpainokoneen, jonka arkkikoko on 720x520 mm. Laite käyttää SAMBA -mustesuihkupääteknologiaa, jossa on 1200 dpi:n resoluutio ja jokainen suutin kykenee suihkuttamaan pisaroita neljällä eri sävytasolla. Dimatix Samba -mustesuihkupäät on liitetty saumattomasti vierekkäin koko painopaperin leveydeltä. Painokoneen tuotantonopeus on 2700 B2 arkkia tunnin aikana.
TehtäväHP Designjet Z2100 Photo suurkuvatulostimen käyttöohjeet
Tulostettava pdf-tiedosto tuodaan muistitikulla suurkuvatulostimen työaseman tietokoneelle Public-kansioon. Työpöydällä on Caldera-kuvake, jolla avataan VisualRIP+. Kaksoisosoittamalla VisualRIP+ ikkunassa Fileman-kuvaketta tulee näkyviin listaus tulostusta odottavista töistä.
Etsi listalta tulostettavaksi työ jota kaksoisklikataan, jonka jälkeen työ tulee ImageWorkDir-ikkunaan, josta ripattu työ vedetään VisualRIP+ ikkunan Design Z 2100 kuvakkeen päälle. Tätä Design Z 2100 kuvaketta kaksoisklikkaamalla voidaan tulostimen asetuksiin vaikuttaa. Tulosta työ.
Harjoitus
Tee testijulisteen ulkoasuntoteutus kuvankäsittelyohjelmalla ja taitto-ohjelmalla sijoita kuvat ja tekstit paikoilleen hyvää typografiia soveltaen, jossa on sama A5 kokoinen valokuva erilaisilla tulostusresoluutioilla esim. 72dpi, 100 dpi, 200 dpi, 300dpi ja 1000 dpi, muista kunkin kuvan kohdalle kertoa tekstillä mikä on kuvan resoluutio, jos on erilaisia materiaaleja käytössä, niin havannoi millaisia muutoksia se tuo kuvien ulkoasuun. Tulosta näin tehty juliste koulun tulostuhuoneessa olevalla HP:n suurkuvatulostimella. Tee harjoituksesta työselostus jossa raportoit tekemistäsi havainnoista.
Digipainetun työn jälkikäsittely esim. Duplo DocuCutter 545 leikkurilla
Painetut työt tulee jälkikäsitellä, nuuttaamalla (Taittamista helpottava taiveura), leikkaamalla jne. Tämän takia on olemassa viimeistelylaitteita joilla saadaan painotyö valmiiksi toimitettavaksi asiakkaalle. Tässä on ohjeita leikkauksien ja nuuttauksien ohjelmointiin:
Kysymyksiä digitaalisen painamisen omaksumisesta
Sisärumpu CTP
Sisärumputulostimissa painolevy kiinnitetään rummun sisäpuolelle. Toiset laitteet kykenevät valottamaan 200 astetta ympyrän kehältä ja toiset 250 astetta. Peili heijastaa lasersäteen levyn pintaan askeleittain. Askeleen pituus on sama kuin yhdellä pyörähdyksellä skannatun linjan leveys.
Ulkorumpu CTP
Ulkorumputuostimissa painolevy kiinnitetään rummun ulkopinnalle. Painolevy on kiinnittynyt niin että valotuksen etäisyys on vakio koko valotuksen ajan. Lasersäteet liikkuvat spiraalissa yli rummun leveyden, mistä aiheutuu kierre-efekti, jota kompensoidaan elektronisesti.
Työohjeet Presstek Dimension 400 Ctp-laitteelle (tekee suoraan tietokoneen datasta painolevyn): Tee painotyösi normaalisti huomioiden arkkiasemointiohjelmassa se, minkä kokoisella painokoneen arkilla työsi on tarkoitus painaa. Tee Pdf-tiedosto painokonetulostusta varten ja tämän jälkeen tee arkkiasemointi Heidelberg Signa -arkkiasemointiohjelmalla, josta se lähetetään ctp -laitteen tulostusjonoon ripille. Tai Mac-koneilla työskennellessäsi sinun täytyy laittaa arkkiasemoitu pdf-tiedosto Hot Folder kansioon CTP-laitteen palvelimelle. Se tapahtuu esim. Macintosh työasemalta: Siirry-valikosta "Yhdistä palvelimeen" toimenpiteellä, jonka jälkeen annat osoitenumerosarjan. Kone pyytää käyttäjätunnusta ja salasanaa, anna ne. Tämän jälkeen pääset pudottamaan pdf-painotyösi Hot Folder kansioon.
E-BOOK
E-kirjan lukuohjelma tietokoneille on Adoben Digital Editions. E-book kirjoja voi tehdä Adoben InDesing 5.0 ja 5.5 ohjelmalla. Jos on tarkoituksena tehdä E-kirja, niin on syytä käyttää InDesing-ohjelman kappaletyylejä. Kappaletyyleillä tehdään tarvittavat tyhjät tilat tarvittavan typografian aikaansaamiseksi, myös kuvia varten omat tyylit tarvittavien tyhjän tilan aikaansaamiseksi ennen ja jälkeen kuvan. Kaikki tekstikehykset tulee yhdistää yhteen tekstikehykseen. Jos kuva halutaan tiettyyn kohtaan tekstiin, niin se tapahtuu ankkuroimalla menemällä tekstiin ja lisäämällä tyhjä rivi ja leikkaamalla kuva cut -komennolla ja liittämällä paste -komennolla. Luodaan kuvalle tyyli esim. ’kuva keskelle’ ja tyhjää tilaa alas ja ylös.
Valmis E-kirja tallennetaan File-valikon, Export for EBUB määrittelyllä, jolloin avautuu Digital Editions –ikkuna Export Options. General kohtaan Add Publisher Entry kohtaan laitetaan Kustantajan nimi. Unique Identifier tarkoittaa ISBN –koodia. Contents kohdassa poistetaan ruksi kohdasta Include Embeddable Fonts, koska lukulaitteita on paljon markkinoilla, eikä kaikki kykene toistamaan kaikkia fontteja. Images valinta ikkunassa kohdassa JPEG Options kohtaan Image Quality: High.
EBUB tallennusmuoto ei säilytä InDesing –ohjelman grafiikkaa. Tämän jälkeen täytyy asentaa E-book editori esim. http://code.google.com/p/sigil jolla täydennetään E-kirjan koodia, jotta siitä tulisi julkaisukelpoinen. Avataan asennettu Sigil –ohjelma, jolla taas avataan juuri tehty EBUB –tiedosto ja lisätään tarvittava metatieto Tools -valikon Metaeditorilla Language kohtaan tekstin kieli ja paina More –painiketta, sekä Add Basic jossa laitetaan julkaisupäivämäärä. Tallenna tiedosto lopuksi.
Siirry esim. http://www.threepress.org/ sivustolle, joka on Ebooks validator kohdassa Tools valitaan EBUB tiedosto ja painetaan Valideid painiketta. Tämän jälkeen tiedosto on valmis käytettäväksi lukulaitteilla. Uusi kirjankustantamojen kirjojen levitystapa on E-kirja. E -kirja on tullut markkinoille lukulaitteiden myötä joita on mm. Sony E-Book Reader Touch, Applen iPad, Samsungin Galaxy jne. Digikirjojen lataamiseen netistä voidaan käyttää Adobe Digital Editions –ohjelmaa http://www.adobe.com/fi/products/digitaleditions/ . E-kirjoja on aiemminkin voinut ladata tietokoneelle luettavaksi www.gutenberg.org sivustolta, jossa löytyy vanhoja myös suomalaisia kirjoja joiden tekijänoikeudet ovat menneet vanhoiksi.
TM 3/2011Petteri Järvinen toteaa artikkelissaan ”Sähköinen kirja tulee”, että jakelun sähköistyminen alentaa merkittävästi julkaisukynnystä. Jatkossa kuka tahansa voi kirjoittaa kirjan ja markkinoida sitä netissä ja myydä tuotteen halukkaille… Sähköisen e-kirjan jakelu maksaa, sillä Apple ottaa kolmasosan lehden tai kirjan hinnasta itselleen. Sillä saa tuotteensa App Store –sovelluskauppaan. Muita virallisia jakelukanavia ei sitten olekaan.
Applen iPad valitsee ne julkaisut joita voi katsella kyseisellä laitteella, eli ilman Applen valintaa et voi julkaista iPadilla mitään. Tämä tieto on vuotanut kuluttajille ja mahdollisesti vaikuttaa laitteiden myyntiin kilpailijoiden hyväksi.
Tietoa offsetpainamisesta
Tietoa fleksopainamisesta tästä linkistä...
Paino Maailma 8/09 Lars Gardberg "Kuvan välittämä informaatio"
Tiede-lehti 10/2008. Kalevi Rantanen. Elektroniikkaa biljoonapainoksiin.
Agi lehti, numero 33 (kesäkuu 2009)
Pertti Lukkarila. InDesingn julkaisijan työvälineenä. (CredoNet Oy 2000)
Juha Kaukoniemi. Digikuvan perusteet
Kalske, Laaksonen, Lehtonen, Mäkäräinen, Pyykönen ja Raittila. Tekstinvalmistustekniikan perusteet. Opetushallitus, Porvoon ammattioppilaitos 1991
Janne Tervola. mPC-lehti 3/2010.
CD Facta. WSOY
www.pakkaus.com
www.agisuomi.fi
www.valikangas.fi
www.smyggi.fi
Paluu pääsivulle tästä linkistä
