Rooma

Yrittäminen

Yrittäminen on yritysidean löytämistä, riskinottoa, voiton tavoittelua ja toiminnan jatkuvuuden aikaansaamista. Yritykset hankkivat ostomarkkinoilta tuotannontekijöitä, valmistavat niistä tuotantoprosessissa tavaroita ja palveluita ja myyvät ne markkinoille eli asiakkaille. Toimintaansa rahoittaakseen yritykset hankkivat myyntitulojen lisäksi pääomarahoitusta rahoitusmarkkinoilta. Toimintaan voidaan tarvita rahoitusta, jos tuotanto on pitkäkestoista, kuten loistoristeilijät, kerrostalot jne. ennen kuin asiakas maksaa tai lyhytkestoista ravintola-ateria, jolloin yrittäjä saa maksun saman tien suoritteen yhteydessä. Yritysten tuotannon tarkoituksena maksimoida voittoja, eli pyrkiä toimimaan mahdollisimman suurten myyntitulojen ja tuotantokustannusten erotukseen. Mikään muu vaihtoehto ei reagoi muutoksiin kustannustekijöissä, verotuksessa ym. yrityksen toimintaolosuhteissa yhtä hyvin kuin voiton maksimointiajatus. Päämäärän asettaminen selkeyttää yrityksen toimintaa ja sen tulee olla myönteinen. Päämäärän toteutumiseen tulee varata aikaa. Päämäärän tulee olla toteutuskelpoinen, jossa huomioidaan vahvuudet ja heikkoudet. Tärkeä on luottaa päämäärän toteutumiseen. Varasuunnitelmat ongelmien varalta, ettei luovuteta heti ongelmien ilmaantuessa. Tulee antaa mahdollisuus menestymiseen, ettei mielessä olevilla ajatuksilla kiellä sitä. Resurssien varaaminen. Yrittäjätarinavideoita löytyy Youtubesta hakusanoilla 'yrittäjätarina' tai 'Helsingin Yrittäjät'

Raaka-aineet on tärkeitä tuotannontekijöitä, sillä ne ovat noin puolet keskimääräisen yrityksen tuotantokustannuksista. Kansantalouden kannalta tarkasteltuna raaka-aineita ei ole olemassa lainkaan, koska ne ovat jonkin hyödykkeen tuotantoketjussa. Kaikki raaka-aineet voidaan pilkkoa kolmeen osa-alueeseen, kuten työhön, pääomaan ja luonnonvaroihin. Yrityksen kyky toimia riippuu tuotannon kokonaiskustannuksista, jos yritys ei kykene tuotantonsa myynnillä peittämään kokonaiskustannuksiaan, niin ennen pitkää yrityksen edellytykset toimia lakkaa. Kokonaiskustannukset jaetaan kahteen osaan, kiinteisiin kustannuksiin ja muuttuviin kustannuksiin. Siinäkin tapauksessa, että yritys ei tuota mitään, sille koituu kustannuksia, sillä tiloista on maksettava vuokraa, lainoista korkoa, lämmityskustannukset jne. Muuttuvat kustannukset riippuvat tuotannon määrästä, esim. raaka-aineet ja työvoimakustannukset ovat suoraan riippuvaisia tuotannon määrästä.

Laskentatoimi jaetaan perinteisesti kahteen osaan liikekirjanpitoon perustuvaan ns. ulkoiseen laskentatoimeen (financial accounting), jossa rekisteröidään yrityksen ja muiden talousyksiköiden välisiä liiketapahtumia ja selvittää rahoittajille yrityksen taloudellinen tila haluttuina ajankohtina sekä yrityksen omistajilleen tuoma voitto. Se osa laskentatoimea, joka selvittää yrityksen sisäisen pääomakierron ja yrityksen johdon avustaminen toiminnan suunnittelussa ja valvonnassa, nimitetään sisäiseksi laskentatoimeksi (managerial accounting), josta voi käyttää nimitystä kustannuslaskenta. Suoritekohtaisten kustannusten selvittäminen on ollut sisäisen laskentatoimen tärkeimpiä tehtäviä. Kirjanpidolla tarkoitetaan kaikkea järjestelmällistä yrityksen taloutta koskevien tietojen rekisteröintiä määrällisenä ja kustannuksina. Kirjanpidon tärkein tehtävä on yrityksen taloudellisen tuloksen laskeminen. Kirjanpidon antamia tietoja voidaan käyttää tulevaisuuden toimintasuunnitelmia koskevien päätösten tekemiseen. Liiketapahtumien rekisteröitymiseen tarvitaan kaksipuolisia asetelmia, joista käytetään nimitystä tili. Vasemmasta puolesta käytetään nimitystä debet ja oikeasta puolesta kredit, eli puhutaan tilin veloittamisesta, kun tehdään merkintä debet-puolelle ja hyvittämistä, kun merkintä on kredit puolella. Käytössä on myös per, eli veloitus ja an, eli hyvitys. Kirjanpidon keskeisin tili on kassatili, johon merkitään saadut ja maksetut rahasuoritukset. Kahdenkertaisessa kirjanpidossa halutaan tietää myös, mistä kyseinen summa on peräisin. Yrityksen maksamasta rahasummasta halutaan vastaavasti tietää, mihin kyseinen rahasumma on käytetty. Näitä tietoja ei kassatilin merkinnät pysty antamaan. Tämän vuoksi jokainen liiketapahtuma merkitään kahdelle tilille. Kirjaus suoritetaan niin, että toiseen tiliin merkintä tulee debet-puolelle ja toiseen kredit-puolelle.

Suoritekohtaiset kustannukset muodostavat perustan suoritteiden hinnoittelulle. Vaikka hinnat eivät aina määräytyisikään kustannusten perusteella, on suoritekohtaisten kustannusten selvittäminen välttämätöntä yrityksen hintapäätöksille. Tuotekehittelyn yhteydessä joudutaan ennakolta selvittämään uusien tuotteiden kustannukset. Suoritekohtaisten kustannusten laskemista voidaan käyttää myös eri valmistusmenetelmien edullisuutta vertailtaessa. Hinnoittelulaskelmia tehtäessä on saatava tarkka kuva tarjouspyynnössä olevasta painotuotteesta. Ennakkokuvan selvittäminen saattaa tuottaa hankaluuksia, joten on parasta kyselle lisätietoja tuotteesta. Ellei tarkempia teknisiä tietoja ole saatavilla, niin on viisainta määritellä tuotteelle hinnoittelijan toimesta tarkka kuvaus ja merkitä nämä tiedot tarjoukseen. Mitä tarkemmin tuotteen rakenteelliset perustiedot voidaan tarjouksessa määritellä, sitä paremmin erilaiset kustannukset on kyetty huomioimaan hinnoittelussa. Eräs tapa välttyä tulkintaerimielisyyksiltä on tehdä varaus tarjoukseen hinnan tarkistamisesta vastaamaan toteutettavaa painotyötä vastaavaksi.

Budjetilla tarkoitetaan yleensä julkisen talouden yksikön esim. valtion, kunnan tai seurakunnan arviota budjettikauden aikana tapahtuvasta varojen käytöstä menolajeittain tai kohteittain sekä siitä, mistä ja millaisia määriä näitä varoja budjettikauden aikana hankitaan. Yrityksen budjetilla tarkoitetaan tavoitelaskelmaa, eli budjetti on yrityksen tai osaston toimintaa varten laadittu mahdollisimman edullisen tuloksen sisältävä ja määrättynä ajanjaksona toteutettavaksi tarkoitettu euromääräinen, joskus määrällisesti ilmaistu toimintasuunnitelma. Yrityksen budjetoinnin onnistumiseen vaikuttaa ratkaisevasti se, millä tavoin budjetin vaikutuspiirissä olevat henkilöt siihen suhtautuvat. Budjetti tarjoaa mahdollisuuden asettaa suoritustavoitteita järjestelmällisesti, motivoida toimintaa, arvioida saavutuksia samalla kun se auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Budjetti on myös operatiivisen johdon väline jolla johto saa tietoa toiminnan suunnitteluun, tarkkailuun ja koordinoimiseen.

Yrittäjän työn tyyövaiheita voivat olla painoviestintäalalla mm.:

aikataulutukset
aineistot ja niiden tarkistus
hinnoittelu ja hinta-arvioiden antaminen (jälkilaskelmat kannattavuudesta)
työmääräimen laadinta
asiakastöiden tekijöiden määrittäminen
asiakastöiden toteutus ja seuranta
laadun- ja aikataulujen seuranta
toimitukset asiakkaalle
reklamaatioiden käsittely

Painotyön ulkoasuntoteutukseen liittyvät työtehtävät:

graafinen suunnittelu
tekstien ja kuvien käsittelyt
taitto
vedostus
aineiston tarkastus, korjaus
painovalmis pdf-tiedosto

Painotekniset toteutukset tehdään joko offsetpainossa tai digipainossa, painomenetelmän valintaan vaikuttavat:

painotyön koko
painotyön värisyys
painosmäärä

Jälkikäsittelyssä luodaan painotyölle lopullinen ”fyysinen” muoto, siellä yleisiä työtehtäviä ovat:

painoarkkien taittaminen
stiftaus
liimanidonta
puhtaaksileikkaus
pakkaus

Katso lisää...

Harjoitustehtävä

Tehtävänä on miettiä pienkustantamon perustamista. Mieti yritysideaa ja toteutusmahdollisuuksia ja ja tee kirjallinen raportti tekemästäsi selvityksestä.

Tutki Helsingin Yrittäjien kotisivua www.helsinginyrittajat.fi

Metro lehdessä 15.12.2008 oli artikkeli ”Pienkustantamon perustaminen on helppoa”, jossa todetaan, että uusia kirjoja kaivataan aina. Tamperelaiset Mervi Hämäläinen ja Sofia Lod perustivat pienkustantamon, Myrskykustannus, vaikka Lod opiskelee ja Hämäläinen valmistui Tampereen yliopiston englannin käännöstieteen laitokselta. Takana on yrittäjäkurssi ja kolme käännettyä kirjaa. Pähkäilimme kuinka paljon kirjan kustantaminen vaatii rahaa, mutta yhtiön perustaminen vei muutaman sata euroa. Pienkustantamot erikoistuvat esimerkiksi elokuvakirjallisuuteen, filosofiaan, käännöskirjallisuuteen ja vähälevikkisiin kirjoihin. Suurin osa pienkustantamoista julkaisee tietokirjallisuutta. Pienkustantajan etuja on joustavuus ja nopealiikkeisyys. www.suomenpienkustantajat.fi jäsenenä on n. 150.

Metro-lehdessä 15.1.2009 oli kirjoitus ”Kirjamyynti jatkaa yhä kasvuaan”. Suomalaiset yksityiset ihmiset ostivat omalla rahalla viime vuonna 22 miljoonaa kirjaa. Kirjojen myyntimäärät jatkavat tasaisesti kasvuaan. Vähintään yhden kirjan osti viime vuoden aikana 77 prosenttia suomalaisista. Puolet niistäkin 23 prosentista, jotka eivät olleet ostaneet kirjoja, ovat lainanneet niitä kirjastosta, muistuttaa Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola. Viidesosa kirjoja ostavista ihmisistä ostaa hieman yli puolet kirjoista. Kirjoja myydään maantieteellisesti Oulussa ja Lapissa vähemmän kuin muualla Suomessa, sillä Lapissa tai Oulussa asuva 20-29 ikäinen mies on tyypillinen joka ei hanki kirjoja tai lue niitä.

Kirjatyö -lehdessä 2.4.2009 oli sivulla 16 kirjoitus "Palvelukustanteilla on kysyntää pienkustannusmaailmassa, Yöllisestä ideasta kasvoi leipätyö", jossa puhutaan palvelukustanteesta, joka on tuote, jossa kustannuspalvelut tarjotaan kirjoittajan hankittavaksi. Kirjoittaja sitoutuu omien kirjojensa ensiostoon, jolla aloituskustannukset saadaan katettua, jos kirja myy enemmän kuin ensioston verran, niin siitä tulee kirjoituspalkkio. Palvelukustanteeseen tarjotaan lisäpalveluna esim. kielenhuoltoa. Kun kirjat painetaan vain tarpeeseen digitaalisella painokoneella ei tule varastointikustannuksia, jolloin rahaa on sidoksissa varastossa olevissa myymättömissä kirjoissa.

Yleensä kirjankustantajat maksavat kirjasta saadusta voitosta 10-20% kirjailijalle, josta otetaan pois verot. Kirjailijan osuus lasketaan yleensä kerran vuodessa myytyjen kirjojen voitto-osuudesta. Jos on menestyskirja, niin kirjailija saa enemmän, koska voitot ovat suuremmat. Toki on vaarana tällaisessa sopimusmallissa ettei saa mitään vaivanpalkkaa, niin kuin yrittämisessäkin on se vaara olemassa. Kääntäjät saavat jonkun rahamäärän käännetyltä sivulta, mikä on varmempaa tuloa. Loput kirjasta saadusta voitosta menee kustantamon kuluihin ja yrityksen kehittämiseen. Kirjan kustantajan tärkein asia on löytää myyviä kirjoja joiden hinta on sopiva, että kustannustoiminta on kannattavaa ja kirjat menee nopeasti kaupaksi, sillä varastointikustannukset syö voittoja ja kirjoihin sitoutunut pääoma.

Mieti harjoitusverkkokaupan perustamista http://www.mycashflow.fi/perusta-verkkokauppa/

Esimerkki yrittämisestä

Käytiin vaimon kanssa hänen sukulaisensa luona Valkeakoskella, joka esitteli yrityksensä 8:tta laajennusta, eikä sille tontille voi enää laajentaa enempää. Hän kertoi ryhtyneensä tekemään perustamansa yrityksen historiikkia. Henkilökuntaa on 48 plus toimihenkilöt ja liikevaihto pyörii 9 miljoonan kieppeillä, eikä vaihtuvuutta ole työntekijöiden joukossa, mikä kertoo siitä, että yrityksessä on hyvä olla töissä. Eläkkeellä oleva toimitusjohtaja kertoi kuinka 1970 luvun lopulla oli saanut tietää erään tuoteryhmän tehdasmaisesta valmistamisen tarpeesta, jota tehtiin aiemmin käsityönä, vaikka hän toimi hyvässä toimessa käyttöpäällikkönä isossa paperitehtaassa. Saatuaan idean ja todettuaan, että tuotetta voi ryhtyä valmistamaan, niin hän sopi yrityksen kanssa oman yrityksen perustamisesta, joka ei kilpaillut työnantajan kanssa tuotteellaan. Yritys perustettiin hänen omakotitalonsa kellariin vuonna 1981, jossa työskenteli aluksi vaimonsa kanssa, mutta vähän myöhemmin hän palkkasi vaimonsa siskon. Hän suunnitteli ja piirsi koneet, jotka paikallinen konepaja toteutti, jos hän ei itse kyennyt rakentamaan niitä, mikä periaate on edelleenkin käytössä ja hän poikansa johtaessa yritystä. Kellaritehtaan jälkeen yritys on toiminut kahdessa eri paikassa ja laajeten voimakkaasti tiloijen käydessä pieniksi. Tuotteilla oli koko ajan suurempi maailman laajuinen kysyntä, minkä vuoksi yritystä on laajennettu lamavuosista huolimatta. Tällaiset menestystarinat ovat harvinaisia, mutta niitä on. Rohkaiskoon tämäkin yrittämään vaikeista ajoista huolimatta.

Metro –lehdessä 3.3.2011 uutisoitiin, että Sofi Oksanen on perustanut yrityksen nimeltä Silberfeldt Oy:n, jonka yhtenä toimialana on kustantaminen. Silberfeldtin ensimmäinen julkaisu on Oksasen Baby Janen pokkariversio. Sofi Okasanen on vakuuttunut pokkareiden suosiosta myös Suomessa.

Helsingin Sanomissa 17.1.2011 C 2 Kulttuuri oli Veli-Pekka Leppäsen kirjoitus ”Se on tarvepainatusta”, jossa hän toteaa, että kirjojen julkaiseminen on helppoa, vaikka kaikki kirjoja ei ehdottomasti tarvita joita julkaistaan kuitenkin. Angelina Kazmina-Björkbackan julkaisu kuuluu kuitenkin niihin, jotka täysin ansaitsevat tulla julki ja luetuksi. ”Venäläinen onni” kirjan kustansi Books on Demand (BoD), Saksassa pääkonttoriaan pitävä firma. Tarvittaessa BoD tarjoaa koko hoidon: paitsi julkaisee, se myös markkinoi ja myy kirjaa. Painosluvun määrää asiakas. Rohkaisevaa nähdä, että omakustanteet sisältävät kelvollista kirjallisuutta, useinkin.

Helsingin Sanomien C 1 Kulttuuri sivuilla 16.1.2011 Esa Mäkinen, jossa todetaan, että pienkustantamo Crimetimen kirjailijat Jarkko Sipilä ja Harri Nykänen romaanillaan ”Paha paha tyttö” tienasivat n. 90 000 euroa, sillä kirjaa myytiin 10 000 kappaletta. Kustantajan saama hinta yhdestä kirjasta oli 15 euroa. Paino-logistiikkakulujen jälkeen kirjan tuotto jaettiin niin, että kirjailijat saivat 80 prosenttia ja kustantamo 20 prosenttia, eli saivat jokaisesta myydystä kirjasta n. 9 euroa. Tavalliseen kustantamoon verrattuna heidän palkkionsa oli 2,6 kertaa suurempi. Kustannusmaailman halpalentoyhtiön toiminta perustuu kulujen karsimiseen, laihaan organisaatioon, alihankkijoiden kilpailuttamiseen ja suuren volyymin tuotteisiin keskittymiseen. Tuotot jakautuvat suhteessa 80-20, mutta sama koskee liiketoiminnan riskiä. Jos jokin menee pieleen, kirjailija kantaa siitä raskaimman taakan – toisin kuin tavallisessa kustantamossa.

Jaakko Lyytinen ja Kirsi Piha ovat tehneet kirjan ”Yritä edes” (Talentum 2004), jossa kerrotaan sivulla 205 Niklas Herlinin ja Maria Säntin perustamasta pienkustantamosta Teos. Teos kustantaa 25-30 kirjaa vuodessa. Liikeideana on halu kustantaa hyviä suomenkielisiä kirjoja. Oma kustannusyhtiö on ollut perustajien haaveena pitempään. Kustannusyhtiön perustaminen ei ole ihan halvinta bisnestä, koska menot tulevat ensin, myyntitulot vasta jälkikäteen. Teos aloitti varsinaisen toimintansa syyskuussa 2003 ja ensimmäisen vuoden aikana on kustannettu yhteensä 24 kirjaa.

Suoritteet:

Jos esimerkissä perustetaan pienkustantamo yritystä. Yrityksen toiminta-ajatus on löytää hyviä suurta lukijakuntaa kiinnostavia kustannettavia kirjoja kirjakauppa- tai postimyyntiin. Kustannustoiminta pitää sisällään käsikirjoituksien soveltuvuuden arvioinnin painettavaksi, mahdollinen kirjan menekki, painattaminen kirjapainoissa ja jakelu kirjakauppoihin, sekä mahdollinen internetsuoramyynti.

Kirjankustantaja sijoittaa rahaa kustannettaviin kirjoihin. Kirjan kustantamisesta syntyy kustannuksia joita on sisällön toimittaminen painokuntoon, painatuskulut, toimistokulut (postitus jne.) varastointi ja jakelukulut verojen lisäksi. Jos julkaistavat kirjat täytyy kääntää vieraista kielistä, niin kääntämiseen liittyvät kustannukset. Pienkustantamokin tarvitsee toimistotilat tietotekniikalle toiminnan pyörittämiseen. Kirjailijat tarvitsevat osansa tuloksesta, mikä on yleensä tietty prosentti kirjojen myynnin tuottamasta voitosta.

Kirjankustantaminen on pitäjänteistä toimintaa ennekuin käsikirjoituksesta päästään valmiiseen painettuun kirjaan kirjakaupasta asiakkaalle. Vasta tämän jälkeen syntyy tuloja kirjan kustantajalle ja kirjailijalle. Yrityksen ammattitaitovaatimukset liittyvät kirjallisuuden tuntemukseen, kirjoittajien ohjaamiseen, oikolukuun, kuvittamiseen, taittamiseen ja kirjapaino- ja kirjakauppayhteydet. Jos yrityksen perustaja ei hallitse näitä kaikkia asioita, tulee palkata sopivia henkilöitä työhön.

Tuotot:

Tuotot syntyvät kun saadaan selville laskemalla yhteen kuinka paljon kirjoja on myyty ja mihin hintaan tiettynä tarkasteluajankohtana, josta otetaan pois verot, työpalkat, painatuskustannukset, kirjakauppojen välityspalkkiot jne., jonka jälkeen voitosta jaetaan osa kirjailijoille sopimuksen mukaan ja yritykselle toiminnan kehittämiseen.

Työntekijöiden palkkaaminen

Yrittämisen onnistumisen varmistaminen edellyttää oikeiden yhteistoimintakumppaneiden valintaa ja oikeiden työntekijöiden saaminen tekemään töitä. Näitä yhteistyökumppaneita voivat olla tili-, mainos- tai lakiasiantoimisto, alihankkijat, tukkukauppa, maahantuojayritys, vakuutusyhtiö, konsulttitoimisto, tutkimus- tai oppilaitos jne.

Työsopimuksesta säädetään työsopimuslaissa. Työsopimus on aina syytä tehdä kirjallisena. Työsopimuksessa sovitaan mm. työsuhteen kestosta, koeajasta, työtehtävistä, työajasta ja palkasta. Se voi olla voimassa toistaiseksi tai määräaikaisesti. Määräaikaiselle sopimukselle on oltava peruste, esimerkiksi hankkeen tilapäisyys. Työsopimuksessa kannattaa sopia koeajasta, jona aikana kumpikin osapuoli voi purkaa sopimuksen välittömästi. Koeajan enimmäispituus on neljä kuukautta, mutta eräillä aloilla on sovittu lyhyemmästä enimmäisajasta. Kun työtehtävistä sovitaan, on tärkeää mainita, että lisäksi sopimukseen kuuluvat myös muut työnantajan työntekijälle osoittamat tehtävät. Työsuhteeseen sovelletaan työsopimuksen lisäksi alan työehtosopimusta. Työsopimus voi olla joko kokoaikainen tai osa-aikainen. Osa-aikainen on sellainen sopimus, jossa työaika on säännönmukaista päivä- tai viikkotyöaikaa lyhyempi.

Työntekijöillä on oikeus vuosilomaan, jonka ajalta työantaja tulee maksaa lomapalkkaa ja lomarahaa. Työntekijöillä on oikeus pitää myös opintovapaata, äitiysvapaata ja hoitovapaata sekä olla poissa työstä sairausaikana. Työnantaja on velvollinen ottamaan työntekijöilleen eläke-, tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutukset sekä järjestämään työtapaturmia ja ammattitauteja ennaltaehkäisevä työterveyshuolto.

Työnantajan pakollisia maksuja ovat työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sotumaksu 2,801%. Työantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,85%, josta 0,65% on työnantajan ja 0,20 työntekijän osuutta. Ryhmähenkivakuutusmaksu on keskimäärin 0,075% ja tapaturmavakuutus keskimäärin 0,3-7,5% toimialasta riippuen.

Yrityksen perustamisen vaiheet

Yrityksen perustamisen vaiheisiin kuuluu liikeidean löytäminen, eli mihin yrittämisen mekanismit perustuvat. Alustavan liiketoimintasuunnitelman valmistaminen on tehtävä. Rahoituksen järjestäminen on tehtävä mahdollistaakseen yrityksen perustamisen ja sen toimimisen. Yritysmuoto on valittava yrittäjälle sopivaksi. On selvitettävä yritystoiminnan mahdollinen luvanvaraisuus. On laadittava ja toimitettava asianomaisille viranomaisille perustamisilmoitus. On selvitettävä vakuutuksien tarve yritystoiminnassa. Huolehdittava kirjanpidosta.

Liikeidean määrittäminen tehtävään

Liikeidean tehtävä on kuvata yrityksen tapaa ansaita rahaa. Liikeidea kuvaa toimivaa kokonaisuutta. Liikeidea on jokaisella yrityksellä omanlaisensa, ainutlaatuinen. Se edustaa yrityksen osaamista ja kykyä toimia. Hyvä liikeidea on omaperäinen, ei välttämättä ainutlaatuinen. Markkinoilla on tarvetta liikeidean mukaista yrittämistä, jopa enenevässä määrin. Asiakas saa siitä selkeää hyötyä. Helppo tuottaa ja helppo myydä. Alkuinvestoinnit hallittavissa, eikä vaadi ylivoimaisia summia markkinoille pääsemiseksi. Liikeidean on oltava sellainen, että yrittämiselle tulee pitkä elinkaari, helppo laajentaa ja uudistaa.

Liiketoimintasuunnitelma kannattaa laatia aina yrityksen perustamisvaiheessa, suunniteltaessa toimivan yrityksen strategiaa, vuosisuunnittelun yhteydessä, uusille urille lähdettäessä (uusia tuoteideoita harkittaessa, uusia asiakasryhmiä tavoiteltaessa, laajennettaessa uusille markkina-alueille), muutosvaiheissa, joita voivat olla kriisitilanteet, omistajan/johdon vaihtuessa, jne.

Liiketoimintasuunnitelma tarjoaa yksinkertaisen rungon ja etenemistavan suunnittelulle, sekä johdattaa hahmottamaan ja jäsentämään yrityskokonaisuutta. Se johdattaa miettimään, mikä on järkevää tehdä ja missä järjestyksessä asioita tulisi tehdä. Pakottaa miettimään kysyntää, asiakkaita, kilpailua, tavoitteita, toimintaperiaatteita, tehokkuutta, taloudellisuutta. Tarjoaa mahdollisuuden testata ideat paperilla. Riskit ja haasteet voivat tulla esille jo etukäteen. Keino viestittää yrityksen ajatukset tulevasta toiminnasta sidosryhmille.

Benchmarking tarkoittaa sitä, että yritys omia toimintojaan kehittääkseen ottaa oppia toisen alan yrityksen tekemistä toimenpiteistä ja ratkaisuista.

Liiketoimintasuunnitelma pitää sisällään oman osaamisen arvioinnin, kuvauksen mitä, miten ja mihin tarpeeseen yritys tuottaa tuotteitaan/palveluitaan. Tehdään asiakkaiden, markkinoiden ja kilpailijoiden kartoitus. Tehdään yrityksen sijainnin, koon, toimipaikan ja tuotantovälineiden analysointi. Tehdään rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat.

Yrittäjyysmuotojen soveltuvuuden valinta

Olisiko yrittäminen ammatinharjoittajan kaltaista toimimista yrittäjänä, kuten parturit, juristit, hierojat, lääkärit jne., jolloin voidaan toimia asiakkaan tarpeista esim., jos asiakas ei halua teettää työtä verokortilla. Oma verosuunnittelu voi suosia tällaista vaihtoehtoa. Useat freelancerit tekevät töitä sekä verokortilla että oman yrityksen kautta. Sivutoiminen yrittäjyys antaa mahdollisuuden myydä omaa tietotaitoa palkkatyön ohessa. Voi toimia myös välivaiheena työttömyydestä palkkatyöhön tai eri työpaikkojen välissä.

Muita vaihtoehtoja on tiimiyritys, jossa useat henkilöt yhdessä muodostaa yrityksen tai toimia verkostomaisesti yhdessä. Franchising –yrittäjä, joka on ketjun sisällä itsenäinen yrittäjä, kuten pizzeriat, siivousalan ketjut, kahvilat, henkilövuokraus jne.

Yritysmuodon valintaan vaikuttaa perustajien lukumäärä, pääoman tarve, vastuun ja päätöksenteon jakautuminen, toiminnan joustavuus, jatkuvuus, sekä laajentuminen, verotus jne.

Toiminimi on yhden henkilön yritys, jossa yrittäjä päättää ja vastaa yritystoiminnastaan, mutta voi palkata työntekijöitä, edullinen perustaa, sivutoimisuudella aloitetaan, sillä toiminta perustuu itsensä työllistämiseen oman ammattitaidon myymisen kautta. Toiminimen perustaminen on nopeaa, sillä Y 3 lomakkeella ilmoitus. Voitonjako tapahtuu siten, että yrityksen tuottamasta voitosta yrittäjä maksaa verot, jonka jälkeen loppu on yrittäjän nostettavissa yksityisottoina. Aloittava yrittäjä arvioi liikevaihdon ja verotettavan tulon, jonka perusteella verottaja lähettää ennakkoveroliput veron maksua varten.

Avoin yhtiö muodostuu kahden tai useamman vastuunalaisen yhtiömiehen eli yrittäjän liittyessä yhteen harjoittamaan yleensä samaa yritystoimintaa. Kommandiittiyhtiö muodostuu sekä vastuunalaisista yhtiömiehistä, että äänettömistä yhtiömiehistä, kumpaakin yhtiömiehiä pitää olla vähintään yksi. Äänettömän yhtiömiehen tarkoitus kommandiittiyhtiössä on sijoittaa pääomaa yritykseen. Tälle pääomalle äänetön yhtiömies saa yhtiön voitosta yhtiösopimuksessa sovitun koron. Ei yleensä työskentele yrityksessä, mutta voi osallistua myös yhtiön toimintaan. Yhtiömiehet tekevät kirjallisen yhtiösopimuksen yhtiön perustamisesta, jolla yhtiö syntyy. Henkilöyhtiöissä yhtiön vastuunalaiset tai vastuunalainen yhtiömies edustavat, tekevät päätökset ja myös vastaavat yhtiön sitoumuksista ja veloista yhdessä henkilökohtaisesti. Yhtiön voitto jaetaan verotettavaksi vastuunalaisille yhtiömiehille, eikä yhtiötä veroteta erikseen. Jako-osuus määritellään yhtiösopimuksessa. Tilintarkastajan valinta on pakollinen.

Yksityinen osakeyhtiö voidaan perustaa yksin tai useamman henkilön toimesta. Osakepääoma on 2500 euroa. Perustettaessa yhtiötä osakkaat maksavat koko merkitsemänsä osakkeita vastaavan osuuden osakepääomasta pankkiin ja yhtiö rekisteröidään Y1 lomakkeella. Osakepääoma jakautuu osakkeisiin, jotka osakkaat merkitsevät ja nämä tuottavat omistajilleen äänioikeuden yhtiökokouksessa, joka on ylin päättävä elin. Yhtiökokous valitsee hallituksen huolehtimaan toiminnasta. Käytännössä 51% omistuksella päätetään yhtiön toiminnasta. Osakeyhtiö suojaa osakkaiden henkilökohtaista omaisuutta, koska yhtiön osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista. Voittoa tuloutetaan osakkaille, joko palkkana tai osinkotuloina. Osinkoa jaetaan osakkeiden omistussuhteessa. Tilintarkastajat ovat pakollisia.

Yritystoiminnan rahoitus

Riku Rinteen kirjoittamassa kirjassa ”Kohti kirkkaampaa kruunua” (Kuva ja Sana 2009) Kauko Salmelan Kruunukalusteen http://www.kruunukaluste.fi/ perustajan elämästä seuraava lainaus: ”Olimme jo pitkään miettineet perheemme tulevaisuutta. Olisiko tehtävä itse rohkeita ratkaisuja ja luotettava sisäiseen ääneen? Tämä kalusteliike vaikutti harkintamme jälkeen juuri sellaiselta ratkaisulta, jota olimme mielessämme odottaneet. Ei liian rohkealta, vaikka toisaalta ymmärsimmekin, että kaikessa liiketoiminnassa tulisi olemaan riskinsä. Ilman siunausta, sopivaa onnea, liikemiesvaistoa ja ennen kaikkea alkupääomaa ei haaveilemastamme yritystoiminnasta tulisi mitään. Ongelmahan oli se, ettei meillä ollut rahaa.”

Yritystoiminnan rahoitusta suunniteltaessa on syytä pyrkiä löytämään kaikki mahdolliset omarahoituksen lähteet. Mitä suurempi on oman panoksen osuus, sitä helpompaa on löytää hankkeelle ulkopuolista rahoitusta. Omalla rahoituksella on merkittävä etu vieraaseen pääomaan nähden verrattuna, sillä sen aiheuttamissa kustannuksissa voidaan joustaa eikä sitä tarvitse lyhentää. Vieraalle pääomalle on maksettava korkoa. Tarvittavan alkupääoman keräämistä helpottaa usein yhtiökumppaneiden löytäminen. Vastuu omasta rahoituksesta jakaantuu useamman kannettavaksi. Osakaspanoksen ohella osakkaat voivat antaa yritykselle lainaa, joka maksetaan takaisin toiminnan päästyä kunnolla vauhtiin. Omaksi pääomaksi voidaan lukea myös koneiden ja muun käyttöomaisuuden muodossa tapahtuneet sijoitukset yhtiöön. Jos yrityksessä on useampi osakas, kaikki pääomasijoituksiin sekä valta- ja vastuusuhteisiin liittyvät asiat on syytä määritellä perustamisvaiheessa. Ehdoista kannattaa tehdä kirjallinen sopimus erimielisyyksien välttämiseksi.

Työtön työnhakija voi saada yritystoiminnan aloittamiseen starttirahaa määrärahojen rajoissa. Tuen tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistysvaiheessa. Hakijan tulee olla työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana ja häneltä edellytetään yrittäjäkokemusta tai koulutusta. Yritys voi hakea työvoimatoimistosta työllistämistukea työttömän henkilön palkkaamiseen. Tuen perusteena on muun muassa työllistettävän työttömyysajan pituus ja alueen työllisyystilanne. Tukea tulee hakea ennen työsuhteen alkamista. Jotta tuki voidaan myöntää yksityiselle yritykselle, sen tulee solmia toistaiseksi voimassa oleva työsopimus työntekijän kanssa. Työnantajan tulee tehdä suunnitelma työntekijän ammatillisten valmiuksien parantamiseksi.

TE -keskusten tehtävänä on auttaa, neuvoa ja ohjata yrittäjiä ja yrityksiä yritysrahoituksen, koulutuksen ja työvoimakysymyksiin liittyvissä asioissa. TE -keskukset ja KTM voivat myöntää investointitukea tuotannollisten yritysten, palveluyritysten ja matkailualan yritysten investointeihin. Finnvera on erityisrahoitusyhtiö, joka rahoituspalveluja ja vientitakuita tarjoamalla kehittää yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä.

Markkinointi

Markkinoinnin keskeisenä tavoitteena on saada asiakas valitsemaan ja ostamaan oman yrityksen tuotteita. Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla pyritään luomaan kilpailuetua yritykselle sekä tuomaan markkinoille hyödykkeitä, jotka synnyttävät ostohalua. Markkinoinnin tehtävä on kysynnän ennakointi ja selvittäminen, sekä kysynnän luominen ja ylläpitää sitä. Kysyntään vaikuttavia tekijöitä on ostajien määrät, tarpeet, tulot, tuotteen käyttö. Kysyntään vaikuttaa myös yhteiskunnan taloudellinen tilanne, lainsäädäntö, politiikka, sekä kulttuuri.

Asiakkaan ostopäätökseen vaikuttaa oston tuottama hyöty, tekniset mahdollisuudet, kustannustekijät, myös huollon toimivuus. Myyjän tarjoama koulutus, yrityksen imago, yhteensopivuus ja toimitusaika vaikuttavat myös ostopäätöksen tekemiseen. Markkinoinnin tavoitteita ovat myyntitavoitteet, joissa määritellään markkinaosuus ja menekki. Mielikuvatavoitteet kertovat millainen yrityskuva halutaan esim. tuotekuva, hintakuva, palvelun kuva jne. Kannattavuustavoitteet määräävät tuloksen, eli myyntikate, nettotulos ja käyttökate. Markkinoinnissa seurataan jatkuvasti myynnin määrää, alennuksia, myyntikatetta, keskiostosta, kiertonopeutta, varastoa, myyntisaamisia ja ostovelkoja. Ajoittain seurattavia asioita ovat markkinaosuudet, yritys- ja tuotekuvat, myynnin teholuvut esim. myynti/tehty työtunti, myynti/kuukausi tai viikko tai päivä.

Hinta toimii tuotteen arvon mittarina, kuten hyvä, halpa ja kallis. Hinta toimii tuotteen arvon muodostajana ja kilpailuun vaikuttavana perustekijänä. Hinta on myös kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Hinnoittelun tavoitteena on myynnin varmistaminen ja halutun markkinaosuuden, sekä kannattavuustason varmistaminen.

Markkinointiin kuuluu tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, sekä hinnoittelu. Markkinointia tapahtuu myynti- ja asiakaspalvelutilanteissa. Markkinointia edistetään mainonnalla, tiedottamalla ja suhdetoiminnan kautta. Sponsorointi tuo tunnettavuutta lisää markkinoilla. Markkinointiin kuuluu myös brandin luonti, sekä yrityksen ja sen hyödykkeiden imagon luonti ja ylläpitäminen.

Yrityksen tuloslaskelmat

Tuloslaskelma ilmaisee yhtiön juoksevan liiketoiminnan tuloksen muodostumisen tietyn määritellyn ajanjakson aikana. Tätä aikaperiodia kutsutaan tilikaudeksi. Periaatteessa tuloslaskelma on vain tulon ja menon välinen erotus, jonka antama tulos siirretään taseeseen osoittamaan yhtiön rahoituksellista asemaa. Normaali tilikausi on pituudeltaan 12 kuukautta. Kirjanpitolain mukaan pisin tilikausi voi olla poikkeustapauksissa 18 kuukautta. Tase ilmaisee yhtiön rahoituksellisen aseman yhdellä tietyllä hetkellä, esimerkiksi tilinpäätöspäivänä. Taseessa ilmaistaan yhtiön varallisuus suhteessa velkoihin ja omaan pääomaan. Taseesta ilmenee myös tilikauden tulos ja siihen kerrytetään kumulatiivisesti eri tilikausien tulokset. Tuloslaskelman ja taseen tulokset täsmäävät keskenään tilikausittain. Tuloslaskelman ja taseen kaavat on säädetty kirjanpitoasetuksen ensimmäisessä luvussa, pienet yhtiöt voivat myös esittää taseensa asetuksen mukaisesti lyhennettynä versiona. Perussääntönä voidaan pitää sitä, että jos tuloslaskelma uhkaa venyä yhtä sivua pidemmäksi, selkeämpää on yhdistellä sen eriä ja esittää tarkemmat erittelyt tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Yrityksen on tuotettava voittoa, mutta lyhytaikaisesti yritys voi tuottaa tappiotakin mikäli sillä riittää rahoitusvaroja eli likviditeettiä tämän syntyneen tappion kattamiseksi. Pitkällä aikavälillä yritystoiminnan on tuotettava voittoa. Yrityksen kannattavuus selvitetään tietyllä aikavälillä TULOT – KULUT = TULOS. Yrityksellä saattaa olla aikaisempia voittoja, jotka nyt joudutaan käyttämään. Jotta yrityksen operatiivinen johto pystyisi tarkkailemaan yrityksen kannattavuutta, täytyy sillä olla mielikuva kustannusten ja tuottojen käyttäytymisestä. Katetuottoajattelu perustuu ensin yrityksen kustannusten jakoon kahteen osaan, muuttuviin ja kiinteisiin. Muuttuvat kustannukset muuttuvat valmistetun ja myydyn suoritemäärän vaihdellessa, kiinteät kustannukset ovat muuttumattomia, vaikka suoritemäärät muuttuvat. Kiinteät kustannukset ovat riippuvaisia yrityksen kapasiteetista.

Tuloslaskelma ja miten tilikauden voitto ja tappio muodostuu

Kannattavuuden mittaaminen voidaan suorittaa joko ajanjaksoittain tai kohteittain. Kannattavuuden selvittämistä tarvitaan:

- Ajanjaksoittain koko yrityksen laajuudelta, yrityksen osastojen tai toimipaikkojen osalta.

- Kohteittain suoritteiden tai investointihankkeiden osalta

Liikekirjanpidossa lasketaan yrityksen tulos tilikausittain, tavallisesti 12 kuukauden jaksoin, mutta johdon päätöksentekoa varten tietoja tarvitaan yrityksen kannattavuuden kehityksestä lyhyemmin väliajoin. Pienehköissä yrityksissä ne voidaan laatia suoraan liikekirjanpidon materiaalin pohjalta. Tosin tällöin on suoritettava joukko tulojen ja menojen jaksottamista, sillä jokainen välitilinpäätös edellyttää yleensä runsasta siirtyvien erien käyttöä, sekä kulujen arvostamista uudelleen kustannuksiksi. Kannattavuuden mittaaminen voi tapahtua suoraan tuottojen ja kustannusten erotuksena. Usein on tarpeen suhteellisen kannattavuuden mittaaminen tarpeen. Tällöin euromääräistä tulosta verrataan johonkin toiseen yrityksen toimintaa kuvaavaan suureeseen. Hyvin usein ilmoitetaan kannattavuus voittoprosentin avulla, joka saadaan kun voitto jaetaan liikevaihdolla ja kerrotaan sadalla, missä voitto on tuotot vähennettynä kustannuksilla.

Toinen yleisesti käytetty suhteellisen kannattavuuden ilmaisema mittaluku on pääoman tuottoprosentti, joka saadaan voitto jakamalla pääomalla ja kertomalla sadalla, missä pääomalla tarkoitetaan tuotantotoiminnan sitoman pääoman määrää. Absoluuttisen kannattavuuden pienentyminen on helposti ymmärrettävissä seurauksena vähentyneestä liikevaihdosta. Voittoprosentin pienentyminen aiheuttaa joka tapauksessa kysymyksiä, miksi se on pienentynyt? Voiko pelkästään liikevaihdon muutos aiheuttaa voittoprosentin muutoksen? Tuloslaskelmat on laadittava siten, että niiden avulla pystytään erittelemään tulokseen vaikuttavat tekijät sekä mittaamaan, missä määrin nämä tekijät tulokseen vaikuttavat.

Katetuottolaskenta perustuu kustannusten jakamiseen kiinteisiin ja muuttuviin. Tuottojen ja muuttuvien kustannusten erotusta nimitetään katetuotoksi. Kun katetuotosta vähennetään kiinteät kustannukset saadaan selville tulos. Katetuotto ilmoitetaan joko euromääräisenä tai kateprosenttina. Katetuoton määrä ei suoranaisesti ilmoita toiminnan kannattavuutta. Tuloksen selvittämiseksi on katetuotosta vähennettävä toiminta-asteesta riippumattomat kiinteät kustannukset.

Katetuoton lisäksi voidaan toiminnan kannattavuuden edellytyksiä mitata myös kriitillisen pisteen avulla, jolloin toiminta-aste ilmoittaa sen volyymin, jolla euromääräinen katetuotto täsmälleen riittää kiinteiden kustannusten kattamiseen. Varmuusmarginaali ilmaisee, miten paljon yrityksen toteutunut toiminta-aste ylittää kriitillisen pisteen.

Katetuottolaskennan mukainen mukainen perusmuotoinen tuloslaskelma on usein hyödyllistä esittää tarkemmin eriteltynä.

Myyntituotot vähennettynä myynnin oikaisuerillä on LIIKEVAIHTO, josta vähennetään muuttuvat kulut ja saadaan MYYNTTIKATE, mistä vähennetään kiinteät kulut, jolloin saadaan KÄYTTÖKATE, kun siitä vielä vähennetään poistot meillä on LIIKETULOS. Liiketulokseen voi vähentää tai lisätä muut tuotot ja kulut ja varausten muutokset, sekä vähentää korkokulut ja välittömät verot, jolloin ollaan saatu TILIKAUDEN TULOS.

Myyntikate vastaa perusmuotoisen laskelman katetuottoa.

Laskentatoimi

Suoritekohtaiset kustannukset muodostavat perustan suoritteiden hinnoittelulle. Vaikka hinnat eivät aina määräytyisikään kustannusten perusteella, on suoritekohtaisten kustannusten selvittäminen välttämätöntä yrityksen hintapäätöksille. Tuotekehittelyn yhteydessä joudutaan ennakolta selvittämään uusien tuotteiden kustannukset. Suoritekohtaisten kustannusten laskemista voidaan käyttää myös eri valmistusmenetelmien edullisuutta vertailtaessa. Hinnoittelulaskelmia tehtäessä on saatava tarkka kuva tarjouspyynnössä olevasta tuotteesta esim. painotuotteesta. Tuotteen ennakkokuvan selvittäminen saattaa tuottaa hankaluuksia, joten on parasta kysellä lisätietoja tehtävästä tuotteesta. Ellei tarkempia teknisiä tietoja ole saatavilla, niin on viisainta määritellä tuotteelle hinnoittelijan toimesta tarkka kuvaus ja merkitä nämä tiedot tarjoukseen. Mitä tarkemmin tuotteen rakenteelliset perustiedot voidaan tarjouksessa määritellä, sitä paremmin erilaiset kustannukset on kyetty huomioimaan hinnoittelussa. Eräs tapa välttyä tulkintaerimielisyyksiltä on tehdä varaus tarjoukseen hinnan tarkistamisesta vastaamaan toteutettua painotyötä vastaavaksi.

Uuden tuotteen/palvelun hinnoittelu

Palvelu on lähes aina aineeton ja mielikuvilla on siinä suuri merkitys. Palvelu on aikaan sidottu tapahtuma, jossa asiakas osallistuu sen tuottamiseen. Palvelu pääosin luovutetaan samanaikaisesti kun se kulutetaan. Tuotetta ei voi varastoida ja laaduntarkkailu tapahtuu tuottamisen kanssa samanaikaisesti. Esimerkkeinä palvelujen tuotannosta mainittakoon koulutus- ja konsultointipalvelut, parturi-kampaamot, fysikaaliset hoitolaitokset, ravintolat jne. Matkatoimistopalvelujen nautinta ajoittuu pitemmälle jaksolle, tilitoimisto- ja asianajopalvelut vieläkin pitemmälle ajanjaksolle.

Palvelua hinnoiteltaessa yrittäjän on tunnettava oman tuotteen menekin hintajousto. On pyrittävä ennakoimaan hintamuutosten vaikutukset tuotteen kannattavuuteen, mikäli kustannusten ja hinnan asetannan yhteys on epäselvempi, tulee tuotteesta saada voittoa niin paljon, että se riittää yrityksen kaikkien kustannusten kattamiseen sekä asetetun voittotavoitteen saavuttamiseen. Hinnoittelun apuna toimii voittolisälaskelma. Siinä omakustannushintaan lisätään etukäteen määritelty voittotavoite. Voittotavoite perustuu esimerkiksi erikseen laskettuun yrityksen tulostavoitteeseen, mutta tavallisesti se on ”mutu” -tuntuma.

Hinnasto kannattaa tehdä huolellisesti, koska asiakas haluaa mahdollisimman nopeasti selvittää tuotteista ja palveluista syntyvät kulut ja mitä ne sisältävät. Hinnoiteltaessa tuotteita tai palveluja on syytä miettiä onko palveluni tai tuotteeni missä suhteessa laadullisesti kilpailijoihin ja olisivatko asiakkaat valmiita maksamaan tuottamastani lisäarvosta verrattuna kilpailijoihin. Asiantuntijapalveluissa apuna voi käyttää hintaesimerkkimallia, joihin yrittäjä on kuvannut prosessin, siihen kuluvan ajan ja määritellyt aikaan perustuvan hinnan. Hinnoittelussa kannattaa käyttää myös muita apukeinoja, kuten tutustumistarjouksia, sopimushintaa, nopean tilaajan tarjouksia, tiettyyn ajankohtaan (itselle esimerkiksi hiljaiseen aikaan) ajoittuvia tarjouksia jne. Muista huomioida myös kiinteät kustannukset ja kokonaisajankäyttö.

Muutokset

Muutostarpeita aiheutuu mm. henkilökunnan tai asiakkaiden lisääntyessä, vähentyessä tai yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Yrityksessä on voinut tapahtua väärin mitoitettuja investointeja, suurasiakkaan ostokäyttäytymisessä on tapahtunut muutoksia, kilpailutilanne muuttunut jne. Muutosjohtaminen on uuden oppimisen ja tekemisen johtamista. Muutoksiin ja jatkuvaan kehittämiseen on varauduttava. Muutosvastarintaa aiheuttaa mm. oman aseman tai työpaikan menettämisen pelko, tai ei opi uusia asioita..

Monet suomalaiset kustantamot painattaa kustantamansa kirjansa Aasiassa halvan työvoiman maassa, jossa kuitenkin on tarpeeksi korkea laatu, eikä painatuksella ole kiire. Tämä on voimakkaasti vähentänyt kirjapainojen työmahdollisuuksia, minkä seurauksena on kirjapainoalasta ryhdytty joissain piireissä puhumaan laskevan auringon alana, koska alalle kävisi samoin kuin tekstiiliteollisuudelle joku aika sitten.

Lähteet:

Tarja Pursiainen. Yrittäjyys – yrittäminen moniste
Veijo Riistama ja Esa Jyrkiö. Operatiivinen laskentatoimi. Weilin+Göös 1984
J. Siikavuo. Yrityksen talouden suunnittelu moniste
Yrityksen perustajan opas 2002 T&E-keskus
http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyonantajat/index.jsp
CD Fackta WSOY

Kirjallisuus:

Teemu Keskisarja. Vihreän kullan kirous. G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit. Siltala 2010

Linkit:

http://www.kuvaxi.fi/index_fin.html
http://www.prh.fi/

Linkit:

www.yvi.fi
www.keskuskauppakamari.fi
www.finnvera.fi
www.prh.fi
www.pkt.fi
www.yrityssuomi.fi
www.te-keskus.fi
www.ensimetri.fi
www.yrittajat.fi
www.siikavuo.com

Kirjallisuutta:

Laitinen, Erkki k. Yritystoiminnan uudet mittarit. Talentum 2003
Neilimo, Kari & Uusi-Rauva, Erkki. Johdon laskentatoimi. Helsinki 2005
Parantainen, Jari. Tuotteistaminen 10, rakenna palvelusta tuote 10 päivässä. Talentum 2007
Åkerberg, Pertti. Budjetoinnin mielettömyys. Talentum 2006
Bengt Fagerlund, Matti Larres. Mainonnan tietokirja. WSOY 1964
Manne Pyykkö. Minustako yrittäjä? WSOYpro 2010
Jaakko Lyytinen, Kirsi Piha. Yritä edes, 32 syytä ryhtyä yrittäjäksi. Talentum 2004

Paluu pääsivulle tästä linkistä...

Jätä viesti Pentille...