Kiina98 :: Matkapäiväkirja

Tammikuun ohjelmaan on lähinnä kuulunut kokeisiin valmistautuminen sekä hermoilu tulevasta. Nyt kokeet ovat ohi ja pisteitä jaettiin Suomen valtion vuosibudjetin verran. Pisteistä oli haistettavissa pieni ylöspäinpyöristämisen maku. Mutta tämähän ei halpamatkalaista haittaa, vaan matka jatkuu nyt uusi hieno todistus taskussa kohti uusia seikkailuja. Todistuksesta ei saa mitään selvää, mutta eiköhän sillä jonkinnäköinen pesti irtoa (insinööri?).

Olli ja Pekka pestattiin mainoskuvauksiin. Kummallakaan ei ollut mitään tietoa, mihin sitä oli taas nokkansa tunkenut. Aluksi yleinen ilmapiiri viestitti, että kuvaukset olisivat aivan tavalliset Anttilan katalogikuvaukset, mutta lähdön hetkellä kävikin ilmi kuvausten olevan TV:tä varten. Nyt alkoi näillä urheilla poroilla ilmetä pieniä oireita epävarmuudesta. Ei se mitään. Kädet pois taskuista ja hommiin. Päivä venyi 14-tuntiseksi, koska ohjaajalla ei näyttänyt olevan minkäänlaista käsitystä siitä ,mitä pitäisi oikeastaan tehdä. Meidän ulkomaalaisvahvistus hoiti kuitenkin oman osuutensa lähes ammattimaisin ottein ja kehuja tuli koko kuvausryhmältä. Yön lähestyessä pojat palasivat kotiin väsyneinä, mutta miljonääreinä. Nyt vain odotetaan pelolla, mitä sieltä sitten tulee. Mainos tulee nimittäin paikalliseen TV-shoppiin. Potentiaalisia katsojia on onneksi vain reilu kymmenen miljoonaa. Eihän se ole paljon. Eihän? Tärkeintä on se, ettei tämä mainos näy siellä Suomessa. Voi siis joskus tulla takaisin.

Nyt on huoli tulevaisuudesta siirtynyt ainakin neljän kuukauden päähän. Olli ja Pekka pääsivät nimittäin töihin. Paluu Suomeen siirtyi siis kesän alkuun. Nyt vain odotellaan kevään alkua, joka muuten on kovaa vauhtia tulossa täällä päin maailmaa. Tiian valitettava kohtalo taas on palata kylmään koto-suomeen.

Lyhyenä yhteenvetona tästä viidestä kuukaudesta voisi sanoa, että paljon on koettu eikä tätä kaikkea tajua ennen kuin on ollut vähän aikaa Suomessa. Meitä on jo pyydetty kertomaan mielipiteitämme, mutta olemme huomanneet sen olevat tällä hetkellä lähes mahdotonta. Ainoa asia, jonka me kaikki allekirjoitamme on se, että tästä maasta ei tiedä mitään jos ei ole viettänyt (asunut) täällä jonkin aikaa. Pelkkä viikon turistimatka ei anna edes pientä vihjettä todellisesta Kiinasta. Ero turistikohteiden ja todellisen Kiinan ero on nimittäin valtava. Myöskään kirjoista ei saa todellista kuvaa tästä maasta. Kirjoja on kuitenkin hyvä lukea, koska niistä saa jonkinlaisia vihjeitä käyttäytymisen syistä, mutta siihen se melkein jääkin. Omakohtaisten kokemusten perusteella voimmekin sanoa, että todella suuri osuus kirjoista luetuista "totuuksista" on murentunut. Eritoten käyttäytymisen kohdalla. Emme väitä, etteivätkö kirjoissa olevat asiat olisi totta, mutta kirjat kertovat vain pienestä osasta Kiinaa. Koko kansaa ja sen käyttäytymistä ei yhdessä eikä kymmenessä kirjassa voi selittää. Tämä maa on liian suuri ja täällä on niin paljon erilaisia ihmisiä, että stereotypiat pätisivät edes murto-osaan kansasta.

Halpamatkalaiset haluavat kiittää kaikkia lukijoita mielenkiinnosta sekä palautteesta, jota olemme saaneet lukea. Toivottavasti nämä sivut ovat tarjonneet hyviä lukuhetkiä sekä jonkinlaista kuvaa siitä, miltä meistä on tuntunut. Työelämään astuvat pojat yrittävät katsoa, jos he saisivat kasattua uudet sivut tulevasta neljästä kuukaudesta. Mahdollinen uusi osoite ilmoitetaan, jos sellainen tulee.

Päätämme lähetyksen näihin sanoihin ja haluamme vielä kiittää kaikkia syyllisiä ja syyttömiä. Me olemme PoroTravels, Kiina, Tianjin. Ja nyt takaisin sinne Pasilan Isoon Pajaan. Arvi, ole hyvä.