Kiina98 :: Matkailijan aakkoset

Aikaero: Suomen ja Kiinan välillä on +6 tuntia talviaikaan, ja +5 tuntia kesäaikaan. Koko Kiina on samaa aikavyöhykettä.

Aukioloajat: Kaupat ovat yleensä auki klo 9.00-19.00 tai 20.00, myös sunnuntaisin. Virastoissa asioiminen on hyvä hoitaa aamupäivällä, sillä puolenpäivän jälkeen ne ovat usein kiinni joitakin tunteja. Virallisesti niiden aukioloajat ovat klo 9.00-11.30/12.00, 13.30/14.00-16.00

Bank of China on kiinan kansallinen pankki, jolla on useita konttoreita jokaisessa suurkaupungissa. Turistin kannattaa käydä pankissa vain siinä tapauksessa, että aikoo nostaa käteistä luottokortilla; hotellien rahanvaihtotiskeiltä saa yleensä vaihdettua rahaa samaan kurssiin kuin pankissa. Pois lähdettäessä saa matkailija muutettua yuanit dollareiksi jos on älynnyt säilyttää rahanvaihtokuitin.

Bussilla matkustaminen on kokemus, ainakin kerran. Bussissa matkustaessa tuntee todella joutuneensa maahan jossa asuu yli tuhat miljoonaa ihmistä. Busseissa on yleensä rahastaja, maksu on alle yuanin.

Taksilla liikkuminen kiinassa on halpaa. Auton tasosta riippuen lähtöhinta on 10-12 yuania ja kilometrikorvaus 1-2 yuania. Suurkaupungeissa kuljettajat käyttävät yleensä mittaria ilman erityishuomautusta, mutta vaikeasti tavoitettaville nähtävyyksille kulkiessa sekä lentokentille ja rautatieasemille (erityisesti öiseen aikaan) saa varautua neuvottelemaan taksasta. Maaseudulla autoissa ei aina ole edes mittaria - hinta on sovittava etukäteen.

Junalla matkustaminen kaikissa muissa luokissa kuin 1. on paljon halvempaa kuin lentäminen, mutta aikaa vievää. Junissa on neljä eri luokkaa:1. luokan istumapaikka (soft seat) oikeuttaa pehmeillä istuimilla sisustettuun vaunuosastoon, erittäin halvat 2. luokan istumapaikkaliput (hard seat) oikeuttavat koville puupenkeillä varustettuun junan vaunuun, joka yleensä on aina täynnä.1.luokan makuuvaunussa (soft sleeper) on yleensä neljä petiä ja siistit vuodevaatteet (taso vastaa 2. luokkaa eurooppalaisissa junissa) , 2. luokan makuuvaunuosastossa (hard sleeper) on muovipäällysteiset kerroslaverit kuudelle hengelle. Junissa on myös ravintolavaunu ja junan käytäviä kiertävät myyjät vaunuineen, josta voi ostaa pikku purtavaa. HUOM! Älä hukkaa lippuasi, se vaaditaan pääteasemalla takaisin.

Englannin kielestä on ani harvoin apua hotellien ulkopuolella; KIELIMUURI on yhä turistien suurimpia ongelmia. Englantia osaavatkin ovat tottumattomia kuuntelemaan suomalaisten englannin kielen ääntämistä. Lisäksi moni englantia opiskellut osaa ilmaista itseään paremmin englannilla kuin kuunnella. Taksinkuljettajat ja kauppojen myyjät eivät useinkaan ymmärrä edes kirjoitettua kiinankielistä tekstiä, joka on kirjoitettu kiinalaisilla merkeillä. Pääkatujen, turistikauppojen ja hotellien nimet ovat usein kirjoitettu kiinalaisilla merkeillä sekä aakkosilla.

Hintataso on yleisesti ottaen Suomeen verrattuna edullinen, paitsi kansainvälisissä hotelleissa. Niin kuin kaikissa kehitysmaissa länsimainen turisti onkin oiva kohde ylihintaa vaativille taksinkuljettajille ja torikauppiaille.

Luksusluokan hotellit (4 tai 5 tähteä) ovat usein kiinalais-ulkomaalaisia yhteisyrityksiä, joiden pyörittämisestä vastaa usein ulkomaalainen johto. Näissä hotelleissa ei juurikaan tunne olevansa Kiinassa, tosin moni suomalainen opas on huomauttanut, että vaikka ulkoiset puitteet ovatkin usein kunnossa palvelussa olisi paljon parantamisen varaa. (1000-2000y/2 hengen huone) Erityisesti kalliimmilla hoteilleilla on roimia (20-50%) alennuksia marraskuusta maaliskuuhun.

Turistiluokan hotellit (3 tähteä) ovat joko kunnostettuja, entisajan loisteliaita hotellirakennuksia tai uudempia kiinalaisten ylläpitämiä parempia hotelleja, joita on perustettu vastaamaan yhä kasvavaan uusrikkaiden tarpeisiin. Palvelu kohtalaista. Englannilla tulee jotenkin toimeen (500-900y/huone)

Kiinalaisessa hotellissa ( 1 tai 2 tähteä) ei voi palvelun suhteen asettaa kovin suuria vaatimuksia. Tiukalla matkabudjetilla elävälle nämä ovat kuitenkin oiva vaihtoehto, useimmin nämä hotellit on kunnostettu 1990-luvulla ja vastaavat suurin piirtein suomalaista motelli tasoa. Yleensä henkilökuntaan kuuluu muutama henkilö jotka osaavat puhua englantia (200-450y/huone)

Dormitoripaikkoja ulkomaisen turistin nykyään vaikea löytää Kiinassa. Joissakin kiinalaisissa hotelleissa on kolmella tai neljällä vuoteella varustettuja huoneita, jotka toimivat dormitorioperiaatteella eli asiakas maksaa vain vuoteen hinnan (30-80y/vuode)

Inflaatio on ollut uudistuspolitiikan suurimpia ongelmia: Suurkaupungeissa inflaatio laukkasi 25 % vuosivauhtia vuonna 1994. Hintatiedot ovat viitteellisiä koska tavara ja palvelut kallistuvat kaiken aikaa.

Iltaohjelma on suurimmissa kaupungeissa todella monipuolista. Kiinalaisen oopperan, akrobatia-, nukketeatteri-, puhe-, laulu-, ja tanssiesitysten lisäksi paljon "länsimaista" viihdykettä konsertteja, balettia, musiikkibaareja, diskoja....Niin kiinalaiset rockkonsertit kuin vanhan ajan tanssisalitkin ovat hauskoja kokemuksia.

Juomarahaa ei virallisesti harrasteta kiinassa, mutta käytäntö on pikkuhiljaa muuttumassa, kuitenkin hienoimmissa hotelleissa ja ravintoloissa henkilökunta odottaa sitä etenkin Guanzhoussa ja Shanghaissa. Taksiliikenteeseen juomaraha ei ole yleistynyt.

Juomavesi: Keittämätöntä vettä ei tulisi missään tapauksessa juoda! Hampaat voi pestä tavallisella keittämättömällä vedellä. Hotellihuoneissa on aina termospullollinen keitettyä vettä ( ja teepusseja) tarjolla, ja niin ravintoloissa ja katukojuissa myydään pullotettua vettä (HUOM! ulkomaalaiset kivennäisvedet yli kolme kertaa kalliimpia)

Kahvia juodaan entistä enemmän, mutta monissa kiinalaisissa ravintoloissa sen maussa on toivomisen varaa. Hotelleissa se on yleensä hyvää mutta kallista (noin 18mk kuppi.). Vaikka Kiinassa ei harrastaisikaan hampurilaispaikkoja kannattaa niissä käydä kahvilla. Niin tuotettua kuin kiinalaisvalmisteista pikakahvia on myynnissä useimmissa kaupoissa - koska hotellihuoneessa on aina kuumaa vettä tarjolla kahvinjuojan kannattaa pitää omat murukahvit aina mukana.

Kartat saattavat olla hämääviä; useimmiten niissä esitetään vain suuremmat pääkadut ja kaupunkien mittakaava saattaa avautua vasta kun lähtee kävelemään "kahden kadunkulman päähän" Kaupunkien karttoja ei voi yleensä ostaa muualta kuin paikan päältä, joten jos hyvä valikoima osuu silmiin on syytä ostaa saman tien kaikkien matkareitin varrella olevien paikkakuntien kartat.

Kerjäläisiä alkaa näkymään katukuvassa entistä enemmän, erityisesti heitä on turistialueilla. Sitä mukaa kun valtion alaisten työyksiköiden osuus kansan taloudesta on vähentynyt, sosiaaliturva on heikentynyt. Kaikki turistialueilla liikkuvat kerjäläiset eivät ole kuitenkaan aitoja hädässä olevia, vaan mm. Bekingissä on järjestäytyneitä kerjäläisjengejä.

Lahjavinkkejä: Ulkomaiset savukkeet, suomalainen suklaa, englanninkieliset aikakausilehdet tai kirjat sekä musiikkikasetit ja cd-levyt (länsimaisen popin ohella klassinen musiikki mm. Sibelius on suosittua) ovat hyviä tuomisia, samoin ulkomaiset kolikot ja postimerkit (leimattujen postimerkkien keräily on kansallinen harrastus) Suomen lippu- ja muutkin pinssit. Sen sijaan entisaikojen sosialististen maiden "sukkahousu ja kuulakynätuliaiset" voi unohtaa - Kiinassa on saatavilla nykyään kaikkea mahdollista kulutustarviketta.

Lentokenttävero on 80 yuania maasta poistuttaessa ja kotimaan lennoilla n. 15-30 y (vaihtelee kaupungeittain)

Liikenne on Manner-Kiinassa oikeanpuoleinen, Hongkongissa ja Macaossa vasemmanpuoleinen. Autokanta on kasvanut huimasti 1990-luvulla ja sen myötä myös ajoneuvojen vauhti. Katujen ylittäminen on tehtävä varovasti; Kiinassa vaikuttaa vahvemman oikeus.

Luottokortit kelpaavat maksuvälineenä paremmissa hotelleissa, ravintoloissa ja turistikaupoissa. Yleisimmillä luottokorteilla voi nostaa käteistä Bank of Chinan paikallisista pääkonttoreista (pikku kaupungeissa ei sen varaan voi laskea); Visa on tunnetuin "muoviraha".

Lääkkeitä (länsimaisia) on hankala hankkia matkan varrelta, joten on syytä ottaa omat mukaan. Suurimmissa kaupungeissa on ensisijaisesti ulkomaalaisia palvelevia uudenaikaisia lääkäriasemia, joista saa länsimaisia reseptilääkkeitä. Suppea valikoima tavallisimpia lääkkeitä (asperiiniä, kurkkutabletteja ym.) on tarjolla joissakin kaupoissa, kiinalaisia lääkkeitä taas on runsaasti.

Matkashekkejä vaihdetaan useimmissa hotelleissa ja tietysti myös pankeissa. Se on kätevin ja turvallisin tapa kuljettaa matkakassaa mukanaan.

Nimet esitetään eri järjestyksessä kuin täällä länsimaissa esim. opas jonka käyntikortissa lukee Wang Juntao, Herra Wang. Vain erittäin läheiset ystävät saavat kutsua häntä etunimellä Juntao. Keksityn englanninkielisen etunimen käyttö on nyt muodissa.

Ostoksia voi tehdä niin hotellien turistikaupoissa, ylellisissä tavarataloissa, kiinalaisissa ostoskeskuksissa, perinteisissä taidekaupoissa, pienissä putiikeissa kuin yksityisillä toreillakin (free market) Tyypillisten taideteollisuus- ja silkkituotteiden lisäksi tarjolla on myös uudenaikaisia asusteita ja vaatteita, jotka ovat suomen hintatasoon nähden edullisia. Myös kiinalaiset lääkkeet ovat suosittuja tuliaisia.

Pesulapalvelu toimii hyvin (joskus tosin kovakouraisesti) ja nopeasti kaikissa hotelleissa; ennen aamuyhdeksää jätetyt pyykit saa normaalisti takaisin jo samana iltana. Niin kemiallinen kuin vesipesu on myös yleensä edullista (riippuu hotellin yleisestä hintatasosta.

Pinyin on tapa translitteroida eli kirjoittaa kiinan kieltä aakkosilla. Kiinaa kirjoitetaan varsinaisesti kirjoitusmerkein, mutta pinyin on kehitetty auttamaan ulkomaalaisia ääntämään kiinaa. Valtaosa kiinalaisista ei tunnista aakkosilla kirjoitettuja osoitteita, joten on hyvä kirjoittaa hotellin nimi muistiin kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä, kun lähtee kaupungille.

Kärsivällisyyttä vaaditaan Kiinassa. Ihmispaljouden ja vasta kehittyvien matkailupalveluiden aiheuttamien paineiden lisäksi tapakulttuurimme ovat tyystin erilaiset. Vaikka henkilö osaisi englantia, hän ei välttämättä heti sisäistä kuulemaansa. Karkeasti yleistäen voi sanoa, että vastuun ottamista ja oma-aloitteisuutta karsastetaan.

Poliisin kanssa matkailija ei yleensä joudu tekemisiin, ellei hän joudu liikenneonnettomuuteen tai halua pidentää viisumiaan. Poliisi on kiinaksi Gong An Ju (yleisen turvallisuuden virasto).

Polkupyörä on oiva kulkuväline kiinalaisissa kaupungeissa (vuokraamoja on useimmilla paikkakunnilla); etäisyydet ovat pitkät ja pyörän selästä näkee paremmin elämänmenoa kuin taksin tai turistibussin ikkunasta. Riskit ovat kuitenkin kasvaneet moottoriliikenteen lisääntyessä. Pekingin valtaväylillä on leveät pyörätiet, joilla pärjää hyvin, mutta kaduilla ei yleensä ole valaistusta yöaikaan eikä pyörissä ole lamppuja, joten hotelliin on syytä palata ennen pimeää (suurin osa turistien pyöräonnettomuuksista sattuu iltaisin).

Posti: Korttien ja kirjeet voi postittaa miltei kaikista hotelleista; ulkomaille lähetettävien korttien maksu on 1,60y, kirjeiden painon mukaan (alkaen 2,10y). Paketteja voi lähettää ulkomaille suurimpien kaupunkien kansainvälisistä posteista ja pääpostitoimistosta. Monilla esimerkiksi mattoja ja huonekaluja myyvillä yrityksillä on omia rahtipalveluita.

Pyhäpäivät: Vuoden tärkein pyhäpäivä on "Kiinalainen uusivuosi" eli Chon Jie (Kevään juhla), joka on kuukalenterin vuoden vaihde. Sitä vietetään neljä tai viisikin päivää tammi-helmikuussa (ajankohta vaihtelee) ja silloin virastot ja kaupat ovat suljettu. Kiinalaiset sukuloivat pyhien aikana kotiseuduilleen - varaudu sanoin kuvaamattomaan tungokseen kulkuneuvoissa. Muita pyhiä tammikuun 1. päivä (uudenvuoden päivä) 1.5. (kansainvälinen työn päivä = vappu), 1.10. (kansallispäivä). Kiinassa ollaan lyhentämässä kuusipäiväistä työviikkoa, joka käytännössä kaupungeissa merkitsee joka toisen lauantain olevan vapaapäivä. Silloin pankit, pienemmät postit ja virastot ovat kiinni.

Rahayksikkö on Kiinassa renminbi (RMB, suomalaisilla on tapana muuttaa se "rempoiksi"), jota sanotaan myös yuaniksi (lausutaan suunnilleen "Juan"). Kiinassa yuanista käytetään myös nimitystä kuai-nimitystä. 1 FIM = 1,44 yuania. 1 yuan = 10 mao =100 fen. Käytössä on 1, 2, 5, 10, 50 ja 100 yuanin seteleitä sekä 1,2 ja 5 maon seteleitä. Kolikkojen arvot ovat 1 yuan, 1 ja 5 mao (kullattuja) sekä 1,2 ja 4 feniä. Kiinassa aikaisemmin käytössä ollut kahden valuutan järjestelmä on poistettu 1.1.1994

Valuutta kannattaa tuoda joko Yhdysvaltain dollareina tai suomen markkoina. Bank of China noteeraa Suomen markan valuutta listoillaan, ja suuremmat hotellit vaihtavat markkoja yuaneiksi siinä missä dollareitakin.

Rokotuksia ei vaadita. Polio- ja Jäykkäkouristusrokotukset ovat aina oltava luonnollisesti kunnossa. Gammaglobuliini -ruisketta suositellaan ennen laajempaa kiinan kierrosta. Malarialääkitys sekä rokotus Japanilaista aivotulehdusta vastaan on syytä hankkia mikäli aikoo tehdä retkiä Etelä-Kiinan maaseudulle ja asua alkeellisissa oloissa.

Sairastapauksissa suurimmissa kaupungeissa saa englanninkielistä lääkärin apua. Vakavissa hätätapauksissa Asia Emergency Assistance (Peking p. 462 9100) järjestää sairaskuljetuksen joko Hongkongiin tai Suomeen.

Sähkövirta: Jännite on 220 V. Pistorasioiden mallit vaihtelevat, joten kannattaa ottaa mukaan erilaisia adaptereita .

Sää vaihtelee maan eri osissa huomattavasti - pohjoisessa ja vuoristoalueilla lämpötila saattaa talvisaikaan laskea parikymmentä astetta nollan alapuolelle; etelän trooppisilla alueilla on kesällä yli 30 astetta lämmintä. Sisämaassa ilma on usein hyvin kuivaa, kun taas etelän rannikkoseuduilla ilmankosteus saattaa olla 90 prosentin luokkaa.

Taiji on vuosisatojen perinteitä ylläpitävä kiinalainen aamuvoimistelu, jossa suoritetaan sulavin vedoin erilaisia liikesarjoja. Sitä voi lyhyesti luonnehtia terveysvoimisteluksi, johon yhdistyy kiinalaisen lääketieteen, kamppailulajien ja taolaisen filosofian aineksia - se tähtää ihmisen elämän voiman tasapainottamiseen. Taijia harrastetaan joka aamu kuuden ja puoli kahdeksan välillä puistoissa ympäri maata.

Taskuvarkaat ovat yleistyneet, ja erityisesti turistialueilla on pidettävä tarkkaa huolta lompakostaan

Tinkiminen kuuluu asiaan toreilla. Kannattaa aloittaa pyydettyä hintaa noin 1/3 osaa alhaisemmalta tasolta; yleensä päädytään puoliväliin. Tavarataloissa ja liikkeissä on kiinteät hinnat.

Tullimuodollisuudet ovat monien muiden muodollisuuksien tavoin höllentyneet viime aikoina. Edelleenkin jotkut lentoyhtiöt (mm. Aeroflot) jakavat matkatavaran selvityslomakkeen (Baggage Declaration Form), mutta ainakaan Pekingin lentokentällä kukaan ei kysele perään - virallisesti siinä tulee ilmoittaa kaikki maahan tuodut arvoesineet, joiden on oltava mukana maasta poistuttaessa. Terveysselvitys (Health Declaration Form) sen sijaan tulee täyttää. Maahan saa tuoda 4 pullollista alkoholijuomia, 3 kartonkia savukkeita ja rajattomasti omaan käyttöön tarkoitettuja lääkkeitä, filmiä yms. (tuliaseita ja huumeita ei luonnollisestikaan sallita). Antiikin vienti maasta on vastaavasti tiukentunut; Kiinasta ei saa viedä yli 200 vuotta vanhoja esineitä, eikä uudempiakaan yli 10000 yuanin arvoisia taideaarteita - varmuuden vuoksi on syytä säilyttää ostokuitit.

Turvallisuus: Kiina on matkailijan kannalta erittäin turvallinen maa. Harvoissa maailman pääkaupungeissa voi liikkua yhtä huolettomasti myös iltaisin kuin yli kymmenenmiljoonan asukkaan Pekingissä (ks. Taskuvarkaat). Naisen on turvallista matkustaa kiinassa myös omin päin.

Töniminen, ryntäily ja kiilaaminen ovat lähes kansallisia tapoja. Kiinassa syntyy ani harvoin järjestelmällisiä jonoja, vaan palvelua saa se joka sitä ensimmäisenä ja äänekkäämmin itselleen vaatii. Maassa, jossa kaikkea ei riitä kaikille tämä on omalla tavallaan ymmärrettävää, vaikkakin maan tapoihin tottumattomalle hermoille käyvää.

Ulkomaisia sanoma- ja aikakausilehtiä saa kansainvälisten hotellien kirjakaupoista suurkaupungeissa. Hongkongilaiset englanninkieliset päivälehdet sekä esim. International Herald Tribune saapuvat ilmestymispäivänä Pekingiläisiin hotelleihin illansuussa. Pikkukaupungeissa on turvautuminen päivän (tai parin) vanhaan China Daily -lehteen, joka on Kiinan virallinen englanninkielinen päivälehti.

Vaatetukseen ei juurikaan kiinnitetä huomiota. 1. luokan ravintoloissa ei ole pukupakkoa ja pukeutuminen on kaikkialla epävirallista. Tosin uusrikkaat kiinalaiset pukeutuvat mielellään tyylikkäästi (ja kalliisti). Kansainvälisissä hotelleissa niin kiinalaiset kuin länsimaisetkin liikemiehet esiintyvät solmio kaulassa niin kuin kaikkialla maailmassa. Talvisin kansanravintoloissa, pikkuliikkeissä ja virastoissa on kalseaa - ei ole tavatonta, että ihmiset istuvat päällystakeissa ravintolapöydässä. Kylminä vuodenaikoina villainen kaulahuivi on tarpeen, kesäisin taas puuvillainen, koska ilmastointi laitteet ovat täysillä ja esimerkiksi junissa veto on melkoinen, kun ikkunoita pidetään auki.

Valokuvaamiseen suhtaudutaan Kiinassa melko rennosti, joskin kuten kaikkialla maailmassa on kiinassakin niitä ihmisiä jotka eivät tahdo että heitä kuvataan, on kohteliasta aina kysyä lupa ennen kuin ottaa kuvan. Valokuvia koti-Suomesta on hyvä ottaa mukaan. Erityisesti perhekuvat herättävät ihastusta ja niiden avulla syntyy luontevasti kontakti kanssamatkustajiin junassa ja miksei lentokoneessakin.

Viisumi on pakollinen. Sen voi Suomessa anoa kahdeksi kuukaudeksi Kiinan suurlähetystöstä Helsingin Kulosaaressa (ks. Helsingin puhelinluettelo). Mukaan tarvitaan kaksi valokuvaa, passi ja matkalippu; 100 markkaa maksavan viisumin saa viikossa.

Yhteydet Suomesta Kiinaan: Reittejä on kymmeniä riippuen jokaisen matkabudjetista ja mieltymyksistä. Finnairin suora lento (n. 8 tuntia) kahdesti (sesonkiaikoina kolmesti) viikossa on nopein tapa matkustaa Pekingiin. Kaikki muutkin merkittävät lentoyhtiöt lentävät tätä nykyä Kiinan pääkaupunkiin; on syytä vertailla matkatoimistojen hintoja ja pakettitarjouksia. Suomalaisille halvin lentoreitti on käyttää Aeroflotia (Moskovan kautta); menomatkalla 3 - 5 tunnin odotus Moskovan kentällä, mutta paluu matkalla joutuu yöpymään transit-hotellissa (lisämaksua vastaan). Toinen edullinen reitti on Tukholman kautta käyttäen Air China lentoa. Muista Aasian kaupungeista (mm. Hongkong, Tokio, Singapore, Bangkok) on lukuisia suoria lentoja Pekingiin. Junalla pääsee Kiinaan Siperian kautta; matka Helsinki - Moskova - Peking kestää viikon.

Wc-paperia on syytä pitää aina mukana, sillä yleisissä käymälöissä ja useissa ravintoloiden wc:ssä ei ole paperia.