TAPAKULTTUURI

Moraali ja aasialainen ajattelutapa

Koko aasialainen ajattelutapa perustuu enemmänkin siihen, millaiseksi asiat koetaan kuin millaisia ne todellisuudessa ovat. Elämän lähtökohtina eivät ole eurooppalaisille tutut kristillinen oikeudentaju, omatunto ja maalaisjärkeen perustuva moraali. Kun lakia kirjoitetaan, se ei ole aina ehdoton, ja sen merkitys tavalliselle ihmiselle on vieras. Lailla ei ole voimaa tavallisessa elämässä. Kuitenkin elämän kurinalaisuus Aasiassa on selkeästi huomattavissa. Kurinalaisuus on paljon voimakkaampaa kuin länsimaisten yhteiskuntien järjestelmällisyys ja moraali, jotka alkavat yhä enenevässä määrin vääristyä ja kieroutua maailman nykyaikaistuessa. Aasialaisen oikeustajun pohjana on kuinka elämän tasapaino mielletään. Siihen vaikuttaa eniten perheen luoma harmonia, jonka ohessa ovat traditiot ja uskonto. Vaikka moraalin taustana ei olekaan ajatus synnistä tai muusta rikkomuksesta, sen pohjana on tietynlainen kunnioitus toista ihmistä kohtaan.

Totuus - mitä se on?

Totuuden ja valheen ero on eurooppalaiselle varsin selkeä asia, josta tuskin kukaan voi kuvitella joutuvansa erimielisyyksiin. Mikä on yksinkertaista eurooppalaiselle, saattaa olla hyvinkin monimutkaista aasialaiselle. Aasiassa asioilla on erilaisia ulottuvuuksia, joten asioiden tulkinta määräytyy sen mukaan, miltä ulottuvuudelta asiaa katsotaan. Asia voi olla erilaisina hierarkkisina lohkoina, jossa osaset vaihtavat tärkeysjärjestystä muuttaen koko asian sisältöä ja vaikuttaen lopulta todellisen ja uskotun totuuden tulkintaan. Toisin sanoen aasialaisten näkemys totuudesta on häilyvä. Usein totuus eli näkemys asiasta esitetään sen mukaan, mihin kyseisellä asialla pyritään. Valhe voikin muuttua totuudeksi, jos valheen esittäminen katsotaan oikeutetuksi. Tärkeimmäksi tulee se mihin valheella tai totuudella pyritään, eikä asian todellisella sisällöllä ole merkitystä. Siksi valheesta tulee totta ja totuudesta valhetta. Tämä on tiedostettava ja osattava ottaa huomioon tehtäessä päätöksiä tai tulkittaessa asioita. Suurin virhe on lähteä syyttämään aasialaista valehtelijaksi tai huijariksi, se ei todellakaan sovi aasialaiseen kulttuuriin. Asioiden selvittämiseksi täytyy löytää diplomaattisia keinoja, esim. kiertää kyseinen asia kysymyksellä, joka voi mahdollisesti tuoda esiin aasialaisittain toisenlaisen ulottuvuuden, uuden tulkinnan.

Aasialainen perusluonne

Yleisesti ottaen aasialainen on perusluonteeltaan varsin pidättyväinen, hivenen lapsellinen ja vaisun ujo. Usein keskustelun aiheet ovat varsin varovaisia ja hillittyjä, ja käytös heijastelee varovasta kohteliaisuutta ja erityisesti vanhemman henkilön (auktoriteettiaseman) kunnioittamista. Usein kuitenkin henkilön asema voi olla se tekijä, joka luo auktoriteettia ja saa ympäristön kuuntelemaan, vaikkei puhujan sanoma tai asia olisikaan mitenkään merkittävää. Aasialaisille ihmisille on tyypillistä, että uusien ihmissuhteiden luominen on hidasta. Syyt eivät aina johdu yksilöstä, vaan pikemminkin yhteiskunnasta ja perinteisistä asioista. Suhteiden luominen noudattaakin tiettyjä kaavoja ja hierarkiaa. Nämä ongelmat ovat tyypillisimmillään kun asialla on kaksi aasialaista keskenään. Ulkomaalaisen tai paremminkin länsimaalaisen ollessa kyseessä voi suhteiden luominen onnistua poikkeuksellisen nopeasti, etenkin jos kyseessä ovat nuoremman sukupolven edustajat. Ulkomaalaisen mahdollisuudet uusien suhteiden luomisessa riippuvat paljolti siitä millaiset ovat heidän luonteenpiirteensä. Länsimaisille ihmisille usein luontainen ulospäin suuntautuneisuus on varsin kaukana perinteisestä aasialaisuudesta. Silmiinpistävää on myös länsimaalaisten poikkeuksellinen vastakohtaisuus, sekä ulkonäön että käyttäytymisen suhteen. Kun nämä piirteet tulevat aasialaisille ilmi hienotunteisesti ja heille annetaan riittävästi aikaa hyväksyä uudenlainen lähestymistapa ja erilaiset näkökulmat elämään, saatetaan aasialaisen kanssa solmia hyvinkin lyhyessä ajassa varsin hyvät ihmissuhteet. Aasialaiset eivät ole vielä tottuneet länsimaisille ominaiseen avoimuuteen. Kun aasialaisen kanssa ollaan sopivassa ympäristössä ja päästään "avoimeen henkeen" saattaa aasialainen uskaltautua avautua paremmin vieraalle "valkoiselle" kuin vieraalle "keltaiselle", tämä johtuu siitä ettei aasialainen pelkää menettävänsä kasvojaan läheskään yhtä helposti eurooppalaisen läsnä ollessa kuin yksinomaan aasialaisten parissa ollessaan.

Aasialaiset kielet

Aasialaiset kielet poikkeavat todella paljon indoeurooppalaisista kielistä. Niistä on kaksi pääryhmää, joista Aasian maissa nykyisin puhuttavat kielet ovat johdettavissa. Yhtenä valtaryhmittymänä ovat kiinalaislähtöiset merkkikirjoitukseen pohjautuvat kielet, on johdettavissa. Yhtenä valtaryhmänä ovat kiinalaislähtöiset merkkikieleen pohjautuvat kielet. jotka ovat melodisia. Toisena valtaryhmänä ovat arabialaispohjaiset kielet, jotka kuulostavat äänteiltään jopa suomen kieltä. Kiinalaislähtöisistä kielistä yleisin on mandariinikiina, joka on sivistyneen kiinalaisväestön valtakieli. Toiseksi yleisin on Kantonin murre, jota puhutaan jonkin verran varsinaisessa Manner-Kiinassa. Näiden pääkielten lisäksi kiinassa puhutaan useita satoja kiinan kielen murteita. Kiinan kieli on maailman toiseksi yleisin kieli heti englannin jälkeen. Kiinan kieli perustuu tavuihin, joita kuvataan erilaisin tavumerkein. Kiinan kielessä väitetään olevan noin 200 000 erilaista kirjoitusmerkkiä. Silti käytännössä jo 20 000 kirjoitusmerkkiä hallitseva on todella taitava kiinan kielen tuntia. Tavallinen ihminen tulee toimeen muutamalla tuhannella merkillä. Kiinan puhuminen perustuu äänen taajuuteen, joten kieli on melodinen. Sen perusrakenteet voidaankin kuvata nuottiviivastolla. Eurooppalaiseen korvaan samalta kuulostava kiinankielinen sana voikin eri taajuuksilla lausuttuna tarkoittaa useita asioita. Tämä tekee kiinan oppimisen vaikeammaksi, eikä kirjoittaminenkaan ole helppoa. Yhtenä tyypillisenä piirteenä aasialaisessa keskustelussa on äänen tehokas käyttö, joka saattaa kuulostaa eurooppalaisessa korvissa riitelyltä tai joskus kuiskailulta, vaikka todellisuudessa keskustelu olisikin täysin normaalia. Asioita ei voi aina ilmaista puhumalla kuten eurooppalaisissa kielissä huudahduksin tai muuten äänenpainoa vaihtamalla. Aasialaiset ilmaisevat usein tunteitaan esimerkiksi eleillä.

Perheyhteisö ja sukulaisuus

Aasialaisen elämän perustana ovat esi-isät ja traditiot. Perinteet ja sukujuuret vaikuttavat kaikkiin uskontoihin ja poliittisiin suuntauksiin. Länsimaisen ihmisen onkin lähes mahdoton ymmärtää suvun vaikutusta ja sen olemassaolon tärkeyttä aasialaisessa elämässä. Tämän takia pahinta, mitä aasialainen voi kohdata on se, että suku ei enää hyväksy häntä joukkoonsa. Silloin hän joutuu kokonaan tärkeimpien elämänarvojensa ulkopuolelle.

Perhe ja suku asettavat myös moraalin rajat. Jos suvun jäsen rikkoo sukua tai perhettä vastaan, se voi viedä rikkojalta tulevaisuuden ja koko elämän tarkoituksen. Jos taas suku ja perhe ovat tukena, ihminen kestää vaikka vankilan kovat olosuhteet.

Suvun jatkuminen ja laajentuminen on Aasiassa tärkeää, sillä suuret perheet takaavat vanhemmille turvatut vanhuudenpäivät. Kaiken ajattelun taustalla vaikuttaa perhe nyt ja tulevaisuudessa.

Sukupuoliroolit

Aasiassa miehen ja naisen välinen suhde on paljolti toisenlainen kuin länsimaissa. Yleisesti perhe-elämässä vaimoa pidetään kodin harmonian luojana. Hän pitää kodin kunnossa ja huolehtii perheen tarpeista, lapista ja miehestään, ja mies taas on vastuussa perheen elättämisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Aasiassa solmitaan yhä paljon sopimusavioliittoja, jotka pohjautuvat usein perheiden tai sukujen yhteisiin päämääriin. Avioitumisen jälkeen naisen tulee pyrkiä saamaan lapsia mahdollisimman pian, ja luonnollisesti ainakin ensimmäisen lapsen tulisi olla poika. Jos lapsia ei tule, perinteisesti aviomies voi palauttaa "huonon" vaimon takaisin vaimon vanhemmille. Tätä ei kuitenkaan toteuteta enää kehittyneimmillä alueilla, vaan traditioita noudatetaan lähinnä maaseuduilla. Nykyinen sukupuolten tasa-arvotaistelu on täysin tuntematon Aasiassa. Miehisestä näkökulmasta tämä saattaa vaikuttaa varsin miellyttävältä ajatukselta. Asiassa on toinenkin puoli: miehen on kyettävä kantamaan vastuu kodistaan. Rahojen on riitettävä ja asioiden hoiduttava. Se tekee vastuunkantajan elämän usein myös erittäin raskaaksi. Toisin sanoen kaikella on puolensa ja hintansa. Nainen ei ole kuitenkaan miehen orja tai perheen piika, vaan naisen asema on usein itsenäinen. Naisen itsenäisyys voi Aasiassa olla lähes länsimaisen sisarensa tasolla, ja naisilla on melkein kaikissa aasialaisissa maissa äänioikeus, oikeus avioeroon ja lähes kaikissa perheissä naiset käyvät kodin ulkopuolella työssä. Naisen asema ei ole alistettu, vaan se on valittu. Perheessä vallitsee roolijako, joka pitää normaali perheen hengissä ja koossa. Avioliitto ei välttämättä elä tunteiden, romantiikan tai erotiikan vallassa, vaan siinä vallitsevat puhtaasti järkeen perustuvat seikat. Siksi normaali aasialainen perhe on lähes aina tasapainoinen, ja se antaa turvallisen lähtökohdan lapsille kasvaa ja edetä elämässään. Harvemmin riidellään tai käydään läpi suurempia erimielisyyksiä. Tämä taas näkyy elämässä siten, että usein lapset ja nuoret ovat tasapainoisempia ja elävät paljon normaalimpaa elämää kuin eurooppalaisessa yhteiskunnassa. On todella harvinaista, että aasialaiset nuoret kokoontuisivat jengeiksi kaduille särkemään ja tuhoamaan ympärillään olevaa elämää tai maalailemaan graffiteja talojen seiniin. Jo lapsuudestaan lähtien lapset kasvavat omiin rooleihinsa miehiksi ja naisiksi. Usein tyttö on perheessä vähemmän toivottu kuin poika. Se asettaa tyttöjen tulevaisuuden jo varhain erilaiseen valoon. Tämä ajattelu taas pohjautuu enemmänkin roolijakoon, sillä taloudellisen hyvinvoinnin vastuunkantajana poika pitää huolta myös vanhemmistaan, kun he tulevat eläkeikään, kun taas tyttö pitää huolta miehensä vanhemmista. Aasialainen koti toimii, ja se tukee yhteiskuntaa olemassaolollaan. Aasialainen koti tuottaa maailmaan uusia yhteiskuntakelpoisia yksilöitä, jotka rakentavat vahvasti omaa yhteiskuntaansa tulevaisuuteen.

Kasvot

Sana kasvot käsitetään Aasiassa kahdella tavalla: ihminen on tunnistettavissa ulkonaisesti kasvoistaan, mutta kasvot kuvastavat myös ihmisen henkistä arvoa. Kasvojen menettäminen tarkoittaa, että kyseinen ihminen menettää arvokkuutensa joissakin tilanteessa jonkun edessä. Tämä on tuskallisinta mitä aasialaisille ihmisille voi tapahtua. Usein voi näin voi käydä tilanteessa, jossa joku osoittaa toisen ihmisen täydeksi nollaksi, tietämättömäksi tai vaikka valehtelijaksi jättämättä syytösten kohteeksi joutuneelle mahdollisuutta puolustautua ja lieventää tilannetta omalta kohdaltaan. Tällainen voidaan länsimaissa käsittää maineen häpäisemiseksi. Länsimaissa väitellään hyvinkin pienistä tai suurista asioista kuitenkin pitäen asiat asioina ja ihmiset ihmisinä, jolloin ihmisen erehtyminen tai väärässä oleminen hyväksytään. Sen sijaan Aasiassa mahdollisuutta erehdyksiin ei anneta. Siksi kaikki väittelyt tai väittelyihin johtavat keskustelut ovat kiellettyjä. Vaikka kyseessä olisi pahin vihamies, aasialainen pitää tilanteen sivistyneesti hallinnassa ja sallii toiselle kasvojen säilyttämisen - toista ihmistä ei nolata. Jos tällainen tilanne kuitenkin syntyy ja aasialainen nolataan seurassa, syntyy nolaajan ja nolatun välille ikuinen vihanpito, josta tilannetta on erittäin vaikea normaalistaa edes pitkän ajan kuluessa. Siksi länsimaalaisen tulee muistaa käyttäytyä hyvin hienotunteisesti liikkuessaan Aasiassa, sillä hienotunteisuus on tärkeä osa kulttuuria ja aasialaista arvomaailmaa. Liiallinen varovaisuus on paljon pienempi paha kuin riski vihamiehen hankkimisesta.

Kuolema

Aasialaiselle elämäntavalle ovat kaikki elämän suuriin muutoksiin vaikuttavat tekijät erittäin merkityksellisiä: Avioituminen, lapsen syntymä sekä erityisesti kuolema. Vaikka eri uskonnoissa on omat ajatusmallinsa siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, näitä häilyviä käsityksiä sekoittaa myös esi-isien vaikutus kuoleman jälkeen. Länsimaiselle ihmiselle voi aasialainen hautaaminen olla kummajainen, mutta täytyy muistaa että hautaamisella on omat vuosisataiset perinteensä. Luonnollisesti eri uskonnot vaikuttavat hautaamiseen liittyvissä perinteissä voimakkaasti. Kuolema on aasialaisille ihmisille todella tärkeä osa elämän kaarta, ja siihen suhtaudutaan tyynesti. Yleensä kuoleman pelko ei kuulu aasialaisen elämään, eikä kuolemanjälkeistä elämää pohdita. Kuolema on osa arkirealismia; sitä kunnioitetaan syvästi, ja kuoleman tapaus kerää koko suvun yhteiseen sukujuhlaan.

Uskonnon rooli Aasiassa

Aasiassa kaiken perusta ovat perhesuhteet ja kunnioitus vanhempia kohtaan, näin ollen perinteet siirtyvät tehokkaasti sukupolvelta toiselle. Esi-isien palvonta, taikausko ja mystiikka ovat asioita joita nuorimmainen sukupolvi ei välttämättä ymmärrä, eivätkä he tiedä miksi näin tehdään tai näihin uskotaan, mutta kun näin on tehty jo satoja vuosia ei näistä asioista voi olla haittaakaan.

KÄYTTÄYTYMISEN TAUSTALLA

Kärsivällisyys

Aasialaisten kanssa toimittaessa on suhde usein varsin etäinen. Heidän käytöksensä pidättäytyväistä, ja heidän luottamuksensa voittaminen vie aikaa. Luottamuksen saavuttaminen on kuitenkin mahdollista, mutta se edellyttää kovaa työtä ja suurta kärsivällisyyttä. Juuri kärsivällisyys on kaikkein arvokkain ominaisuus Aasiassa. Kaikki vie aikansa, ja lähes poikkeuksetta voi olla varma siitä, ettei sovitussa aikataulussa pysytä.

Suhteiden viidakko ja rahan merkitys

Aasiassa perheyhteisö on kaikkein tärkein asia elämässä, mutta suhdeverkosto on lähes yhtä tärkeä koska se on kaiken toiminnan perusedellytys. Suhteet, tieto ja ihmisten arvostus ovat sidoksissa toisiinsa. Kun suhteita lähdetään luomaan on omalla arvostuksella paljonkin merkitystä. Jos olet alempi johtaja omassa yrityksessäsi et voi lähteä heti ensimmäiseksi rakentamaan suhteitasi suurempien yritysten pääjohtajien kanssa, koska te ette ole samalla tavalla arvostettuja. Suhteiden luominen pohjautuu usein myös suvun asemaan sekä politiikassa ja yhteiskunnassa luotuun asemaan. Siksi ilman suhteita toimiminen Aasiassa on usein mahdotonta. Mutta oikean suhdeverkoston luomineen ei käy kädenkäänteessä, vaan se usein vie vuosia, jopa kymmeniä vuosia. On muistettava että tieto on valtaa ja jos sinulla on suhdeverkosto kunnossa saat sitä kautta nopeasti tietoa (riippuen kuinka hyvät suhteesi ovat saat jopa oikeaa tietoa). Aasiassa kaikki tieto mikä lukee kirjoissa on jo auttamattomasti vanhaa, ellei tieto ole vain harvojen ja valittujen tiedossa. Tieto on askel valtaan ja se on myös kauppatavaraa. Eikä se mitä tiedät, vaan se, kenet tunnet Rahan merkitys on korostunut mitä enemmän aasia on länsimaalaistunut. Mutta se mitä raha vaikuttaa ja se mitä sillä saa, riippuu siitä kuka rahaa tarjoaa ja kenelle. Aasiassa on aikaisemmin arvioitu erilaisten asioiden, tekojen arvot, joka on perustunut kunnioitukseen ja arvostukseen. "Aasialainen yhteiskunta on perustunut tasapainoiseen arvomaailmaan, jossa toisten arvostaminen, vanhempien kunnioitus, uskontojen harmonia sekä perheen traditiot ovat pitäneen järjestystä yllä kuin näkymätön voima." Raha on vaikeuttanut tilannetta koska nykyään asioita arvioidaan rahassa, vaikeus vain piilee siinä että eri asioiden arvo vaihtelee aseman ja olosuhteiden takia, mikä saattaa hyvinkin synnyttää arvaamattomia tilanteita. HUOM Aasiassa aika EI ole rahaa.

Henkilövalinnat

Aasiassa tapaa hyvin usein henkilöitä, jotka on nimitetty tehtäviinsä, vaikka selvästikään heillä ei ole mitään edellytyksiä työnsä hoitamiseen ainakaan ammattitaidon osalta. Kaiken takana vaikuttavat jälleen kerran suhteet. Henkilön ensisijaisesti arvostettavin ominaisuus on se, että hänellä on hyvät suhteet, eikä se millaista tietoa hänellä on tarjottavanaan. Tietoahan voi helposti hankkia, jos on suhteita käytettävissä.

SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN

Kuka puhuu

Aasialaisissa kulttuureissa on tärkeä tietää, kuka puhuu, mitä, miten, kenelle ja milloin. Aasialainen kokous on eräänlaista esiintymistä, jossa hierarkia ja etiketti ovat merkittäviä. Kaikki lähtee siitä, kuka mihinkin istuu ja miten, ja lopulta kyse on siitä ketkä kommunikoivat. Yleisesti kiinalaispohjaisessa arvoajattelussa päähenkilönä toimii joukon vanhin tai arvoasteikossa korkeimmalla oleva. Tämä käy helpoimmin ilmi siitä, että kun vasta puoli asettuu istumaan pöydän ääreen, hän asettuu pöydän pitemmän sivustan keskelle. Tämä joukko jakautuu arvojärjestyksessä molemmille sivustoille. Tulkki istuu kuitenkin usein pöydän keskusta läheisyyteen, jotta hänen käännöksensä kuuluisi mahdollisimman hyvin. Tulkille pöydän puoli määräytyy siitä, kumpi osapuoli on hankkinut tulkin. Merkittävää on myös huomion kiinnittäminen asioiden esitys tapaan. Varsinaisia absoluuttisia totuuksia tai epätotuuksia ei yleensä haluta tuoda puheessa esiin, Se säästää kumpaakin osa puolelta konflikteilta (ks. kasvot).

Juomakulttuuri ja istumajärjestys

Aasiassa ei ole varsinaisia voimakkaita juomaperinteitä. Alkoholia käytetään varsin vähän, ja niin kuin nykyäänkin on vesi ylivoimaisesti tärkein ruoka- ja janojuoma. Teetä Aasiassa juodaan myös paljon. Se on perinteinen ruokajuoma mutta myös seurustelujuoma. Teetä tarjotaan lähes poikkeuksetta vieraille ensimmäiseksi kylään mentäessä. Teetä löytyy lukemattomia lajeja ja makuja. Kahvin juonti on yleistynyt Aasiassa hitaasti, koska sen maku ei hivele aasialaisia makuhermoja ja se on suhteellisesti kalliimpaa kuin tee. Nykyään oluen murtautuessa ylirajojen siitä on tullut ylivoimaisesti suosituin alkoholijuoma. Olutta juodaan useimmiten mies porukassa iltaisin seurusteltaessa ja juhlittaessa. Olutta juodaan myös vapaammilla illallisilla tai lounailla. Oluen juonnista on tullut aasialaisille eräänlainen miehuuskoe jossa katsotaan kuka pystyy juomaan eniten. Muita vahvoja alkoholijuomia juodaan harvemmin ja pienemmässä piirissä. Virvoitusjuomista Coca-Cola on ehdottomasti markkinajohtaja ja sitä juodaan paikoitellen paljonkin. Mutta nämä juomat ovat tavallisille ihmisille yleensä liian kalliita. Ne tuodaankin pöytään useimmiten suuremmissa juhlissa tai vastaavissa tilaisuuksissa. Aasiasta löytyy myös valtaisa määrä erilaisia hedelmä mehuja, joita valmistetaan appelsiinista, sokeriruo’osta, omenoista, meloneista, kookoksesta, mangosta ja monista muista hedelmistä.

Tavallisesti kotioloissa ei ole varsinaista arvojärjestystä istuttaessa pöydässä. On tottakai vakiopaikkoja joissa on totuttu istumaan niin kuin Euroopassakin. Kun toimitaan virallisemmissa tilaisuuksissa esim. liikelounailla tai illallisilla on muodollinen istumajärjestys tärkeä. Se noudattelee hyvinkin pitkälle samaa käytäntöä kuin kokouksissa. (tärkein henkilö istuu keskellä pisintä sivustaa ja vähemmän tärkeät laidoilla.

Puheiden pitäminen

Virallisilla kutsuilla tai lounailla on syytä varautua puheiden pitämiseen. Jos kaikki yhteistyö toimet ovat menneet hyvin tai edes kohtalaisesti on juhlapäivällinen päättyy yleensä molempia osapuolia ylistäviin kohteliaisuuksiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Usein aasialainen osapuoli aloittaa puheiden pitämisen sarjan, jossa käydään läpi kaikki vaikuttavat osapuolet. Puheita pitävät yleensä delegaatioiden tai juhlaväen tärkeimmät edustajat. Koska aasialaisilla kielillä ei voida ilmaista asioita yhtä rikkaasti kuin meillä länsimaissa, tulee puheen esitys tapaan kiinnittää erityistä huomiota. (lyhyet ja ytimekkäät puheet tulkitaan usein negatiivisiksi)

LUOKKAJAKO

Aasialainen rasismi

Eriarvoisuus on normaalia arkipäivää Aasiassa. Onko tämä eriarvoisuus rasismia joitakin vähemmistöryhmiä kohtaan vai onko se vain luokkien eroavuutta? Siihen tuskin on vedettävissä selvää rajaa. Intiassa on pitkät perinteet luokkayhteiskunnalle, jossa eri kasteihin kuuluneet ihmiset ovat olleet todella eriarvoisessa asemassa. Heikommin tietysti tulivat toimeen kastittomat joilla ei ollut mitään oikeuksia. Aasiassa voimakkaimmin eri ihmisiin vaikuttaa jokapäiväinen kylmäkiskoinen rasismi. Aasiassa ihmiset luokitellaan niin ihonvärin kuin passin kannen mukaan. Heikompaan asemaan joutuvat yleensä mustat tai samaa ihonväriä lähellä olevat. Heihin kohdistuvan arvostuksen puutteen voi havaita kaikkialla.

SEKALAISIA TOSIASIOITA

Huumori

Huumorille on ahtaassa Aasiassa aina tilaa. Perinteinen aasialainen huumori on varsin kylmäkiskoista ja kuivaa. Lisäksi hauskat asiat esitetään eleettömästi, vaikka moni juttu ansaitsisikin paremmat naurut. Aasialainen elämä on kurinalaista, joten kaikki sallitut tavat irtautua arkihetkestä käsitetään hyväksi ihmisluonnolle. Siksi länsimaiselle maailmalle tyypillinen vapauttava huumori on myös Aasiassa positiivista ja vapauttaa ilmapiiriä. Aasialaiset pitävät huumorista joka länsimaisten mielestä on lapsellista tai pikkuisen piilohärskiä. Ivallinen tai pilkallinen huumori ei sovellu aasialaisille. Usein se loukkaa jopa siten, ettei eurooppalainen edes huomaa sitä sillä hetkellä, asia saattaa tulla esiin vasta paljon myöhemmin hyvinkin epäedullisessa yhteydessä. Paras tapa tuoda huumoria elämään Aasiassa on harkiten ja varovasti kokeillen. Luonnollisesti Aasiassa kuten kaikkialla on myös huumorin tajuttomia ihmisiä. Siksi huumorin käyttöön täytyy opetella hillitysti, ja kun vasta puolen huumorintaju on testattu, voi uskaltautua kertomaan rohkeampia juttuja. Usein negatiivisen vastakaiun voi vaistota siitä, etteivät aasialaiset liiemmin jutusta innostu tai eivät kerro vastineeksi omia humoristisia juttujaan.

Seksuaalisuus

Seksi mielletään Aasiassa aivan eri tavalla kuin Euroopassa. Seksiin ei liity samantyyppisiä syviä moraalinäkemyksiä kuin Euroopassa, mutta siihen suhtaudutaan pidättyväisesti ja kunnioittavasti. Normaalisti seksi kuuluu täysin avioelämään, jolloin suhtautuminen on kuten länsimaissa. Varsinainen aviollinen seksielämä on kuitenkin hyvin karua ja pidättyväistä. Seksiin ei suhtauduta sen kummemmin kuin syömiseen tai juomiseen. Se hoidetaan pois aika ajoin pimeässä ja nopeasti ja muilta eristettynä. On otettava huomioon, että Aasiassa samassa huoneessa asuu yleensä useita ihmisiä eikä kotioloissa ole käytännössä yksityisyyttä. Seksuaalisuudella on kuitenkin käytännössä useampiakin tulkintoja. Kristillisperinteiselle länsimaille täysin vastakkaisesti voidaan seksi mieltää välineeksi, jolla päästään haluttuihin päämääriin. Seksin väärin käyttö ei aiheuta Aasiassa syviä moraalisia tai omantunnon tuskia, ja siksi seksiä käytetään surutta, jos tarvetta ilmenee. Tästä on kehittynyt myös kokonainen elinkeino. Thaimaassa se on riistäytynyt hallinnasta, sillä siellä seksi on teollisuutta. Usein aasialaisilla menestyvillä miehillä on irrallisia suhteita, ja yksi tapa purkaa seksuaalisia patoutumia on turvautuminen kaupallisiin naisiin, joita kyllä löytyy runsaasti kaikista Aasian maista.

Riippuvaisuus

Aasiassa kulttuuritaustat ja perinteet asettavat useita rajoituksia niin yksilön käyttäytymiselle kuin elämän arvojen vapaalle valinnalle. Ulkopuolisesta tuntuukin usein, että aasialaiset ovat kuin kivikasvoja, jotka eivät murru missään tilanteessa. Kuitenkin tämä kova kurinalainen käytös synnyttää heikkouksia, ja aasialainen ihmisluonne etsii koko ajan uusia purkautumistapoja. Niitä löytyy jatkuvasti, mutta ehkä kaikkein perinteisimpiä niistä on uhkapeli. Uhkapelistä onkin tullut useille aasialaisille elämäntapa, ja pelihimo kasvaa jatkuvasti. Monet ovat menettäneet uhkapelissä talonsa, perheensä ja lopulta henkensä. Tämä aasialaisen luonteen peruspiirre, se että ihminen jää helposti koukkuun, heijastuu muissakin asioissa kuin uhkapelissä. Pelihimo ei kuitenkaan liene kaikkein pahin koukku, johon aasialainen ihminen herkästi tarttuu. Aasialaisilla on myös usein huomattavan suuri vaara jäädä riippuvaisiksi huumeista, joista heidän vieroittamisensa ei ole läheskään yhtä helppoa kuin muiden rotujen. Tässä on usein taustalla se, että aasialaisissa yhteisöissä samankaltaiset ovat todella lähellä toisiaan ja he hakeutuvat aina omiensa pariin takaisin, vaikka olisivatkin onnistuneet käymään läpi jonkinlaisen vieroitusohjelman. Aasialaiset eivät tule yhtä helposti riippuvaisiksi kuin esim. intiaanit. Heistä useita suojaa se piirre että he eivät yksinkertaisesti voi juoda alkoholia, koska se aiheuttaa pahoinvointia. Jos he toisaalta yrittävät käyttää alkoholia, he eivät useinkaan kestä sitä. Tupakointia voidaan pitää yhtenä suurena riippuvuutta aiheuttavana tekijänä Aasiassa. Tupakoinnilla on Aasiassa muutenkin tärkeä sosiaalinen yhdysrooli, jota ei aivan suoranaisesti voida verrata nuorison kokeilemisen- ja näyttämisen haluun täällä Euroopassa. Tupakointi on sosiaalisia yhdyssiteitä, ja savukkeen polttaminen on usein aihe avata keskustelu erillisten ihmisten välillä. Siksi riippuvuussuhde tupakkaan on kasvussa, ja tupakka on syvästi sidoksissa kulttuuriin. Aasialaisilla miehillä tupakointi alkaa jo nuoressa iässä, ja muutamissa maissa naisten tupakointi on yleistymässä. Vaikka julkisesti tupakoivat naiset luokitellaan huonoiksi naisiksi, joilla on yhdyssiteitä alamaailmaan, eikä se ole vähentänyt nuorten opiskelijatyttöjen tupakointi-intoa. Heidän keskuudessaan tupakointia pidetään myös itsenäisyyden ja vapauden merkkinä. Tupakointi on Aasiassa enemmänkin luonnollista ja normaalia, ja siitä kieltäytyminen usein kummastuttaa.

Juha Remes, Tunne Aasia, 1997

:: Teitä on nyt täällä :: Pekka Karhu ::