Ohjeita historian opiskelijoille/tenttijöille ja yo-kirjoittajille
Rami Saarniaho

Ehkä tärkein historianopiskelijan oivallus on, että tutkiessaan historiaa hän ei tutki menneisyyttä vaan menneisyyden lähteitä. Lähteet eivät siis sinällään omaa historiallista sanomaa tai tietoa, vaan historiatieto syntyy vasta vuoropuhelussa lähteiden kanssa. Vuoropuhelulla tarkoitetaan kaikkia niitä menetelmiä, joita käyttäen historianopiskelija käsittelee lähteitään - miten kysyy ja vastaa, tulkitsee, arvioi ja selittää. Historiallisen tiedon synty on siis prosessi, ei valmis paketti.

Historiallisen kirjoitelman punainen lanka on tiedon totuudellisuuden arviointi annettujen todisteiden valossa (oppi- yms. kirjat jne). Kaikki historia-alan tehtävät pyrkivät korostamaan luotettavuuden arviointia ja avointa pohdintaa, ei pelkästään selittävää, seikkaperäistä ja puhtaasti narratiivista kertomusta tapahtumista. Näin historia-aineiden vastaukset tulisi rakentaa kokonaisuuksien selittämisen, vertailun ja todisteiden arvioinnin kautta.

Yleisin tehtävänanto on avoimen esseevastauksen laadinta annettujen suorien kysymysten pohjalta. Avoimesta tehtävänannosta poiketaan yleensä kolmella erilaisella lähteiden arviointitehtävällä, joita ovat

graafisen taulukon tulkintatehtävä
ns. dokumenttitehtävä, eli samasta aiheesta eri tavoin kertovien dokumenttien arviointi, tulkinta ja selitys
kuvan/kuvien tulkintatehtävä.
Kaikkien arviointitehtävien lopullinen vastausmuoto voi olla esseetyyppinen, mutta kussakin tehtävätyypissä on omat huomioitavat näkökulmansa.

Esseekysymys

Historia-aineiden esseessä yhdistyy kaksi aluetta: tavallinen esseevastaus ja historiallisen tiedon esitys. Historiallisella tiedolla tarkoitetaan ilmiöstä tai asiasta kertovan todistusaineiston arviointia, tulkintaa ja selitystä, esimerkiksi: mistä tämän tiedämme ja miksi he näin tekivät.

Historiaesseen kirjoittajalla on vielä eräs erityinen vaikeus: historia tutkii ihmisen käyttäytymistä, ja historianselitykset sisältävät näin ollen lähes poikkeuksetta moraalisia kannanottoja. Siksi on hyvä muistaa, että historioitsijan (niin opiskelijan kuin tutkijankin) tehtävänä on ymmärtää asiat, ei ensisijaisesti tuomita. Paheksunta on toki luonnollista, mutta usein kyseenalaista historiavastauksia laadittaessa.

Hyvä historian esseevastaus on looginen kirjallinen kokonaisuus, jossa itsenäisestä näkökulmasta käsitellään historiallisia faktoja, ja ne kuvataan elävillä yksityiskohdilla. Vastauksessa on kuitenkin jatkuvasti muistettava tapahtumien ja asioiden muodostamat kokonaisuudet. Yleisin historiaesseen ongelma on historiallisen tiedon (todistus, tulkinta ja selitys) sovittaminen selkeään, luettavaan ja ymmärrettävään muotoon. Historiaesseen tulisi olla ajattelun, pohdinnan tulos, eikä kankea historiatiedon ja tapahtumien selitys kohta kohdalta.

Hyvässä historian esseessä korostuvat aineiston kriittinen arviointi ja tietyllä varmuudella tiedetyn asian tiivis ja selkeä esittäminen. Esseen tarkoitus on ajatella ääneen, ei luetella faktoja oppikirjassa esiintyvässä muodossa.

Hyvässä esseessä lainataan tulkintoja, joista esitetään samalla oma mielipide ja tulkinta, esimerkiksi: "Se ja se näkee nuijasodassa ensimmäisen suomalaisen itsenäisyystaistelun. Mielestäni asia on … ottaen huomioon sen ja sen…" Tällä tavoin lainaaminen ei ole plagiointia, vaan aikaisemman todistelun arviointia. Laajojen tekstiosien pelkkä kopiointi tai lainaaminen ilman omakohtaista tulkintaa ei ole historiallisen ymmärryksen ja tiedon rakentelua, eikä se palvele opiskelijaa eikä lukijaa.

Hyvän esseevastauksen rakenne sisältää seuraavat kuvattavat näkökulmat:

tilanne
kronologia
syy
muutos
jatkuvuus
seuraukset
evidenssi.
Näkökulmia kirjoittaessasi on tärkeää myös:

kysyä oleellisia asioita (tunnistaa, arvioida ja tulkita annettuja lähteitä)
tunnistaa tutkimuslinjoja (mitä asiasta tiedetään)
selvittää tapahtunut yksinkertaisesti, lyhyesti ja selkeästi (kuvata ja esitellä osapuolet, selittää kehitys sekä se, miten asia ymmärretään)
valita käsiteltävät asiat ja järjestellä ne loogiseksi kokonaisuudeksi (ryhmittää havainnot ja sijoittaa ne muihin tapahtumiin)
ajattella kriittisesti, analysoida ja selittää syyt tapahtumille ja tulkinnoille
perustella päätökset tulkinnoille.

Ajattele, pohdi ja kirjoita siis itsenäisesti, yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta ei ole!

Graafinen tehtävä

Graafinen tehtävä on yleensä taulukko, esim. väestökehitys 1800-luvulta tähän päivään. Tarkoituksena on löytää syitä taulukon kuvaamille muutoksille ja ilmiöille sekä vertailla ajanoloja ja niiden vaikutusta kyseiseen seurattavaan asiaan. Hyvässä vastauksessa esitetään rinnakkain kaavion esittämä fakta (esim. väkiluku laskee) ja tulkinta (esim. avioitumisikä kasvanut).

Vastauksen laadinta:

Selitä lyhyesti, mitä taulukko kertoo (yleisesti).
Pohdi esitetyn asian yleisluonnetta ja kehitystä (suunta).
Selvitä, missä ovat kaaviossa huippukohdat, laskut ja nousut, mitä nämä kohdat kertovat (aika, paikka ja mittaaminen yleensä).
Mistä kehitys ja/tai poikkeamat johtuvat (tulkintaa), mitä löytyy taustalta (taloudellisia, poliittisia, hallinnollisia, uskonnollisia, sosiaalisia yms. syitä).
Kirjoita vastaus esseeohjeiden mukaisesti.

Dokumenttitehtävä

Dokumenttitehtävä esittää varsinaisen historiallisen dokumentin (otteen dokumentista/dokumenteista) ja kysymyksen. Kysymyksessä viitataan esitetyn dokumentin sisältöön, syntymisprosessiin ja -tarkoitukseen. Dokumenttitehtävään vastaajan on tulkittava annettuja lähteitä kriittisesti.

Vastauksessa tulisi kuvata

miten annetut dokumentit ymmärretään yleensä
miten kirjoittaja asian tulkitsee ja
miten kyseiset asia (-t) sijoitetaan historialliseen kokonaisuuteen.
Mikäli dokumentteja on useita, tarkoituksena on verrata dokumenttien luotettavuutta (lähdekritiikki: kuka tehnyt, kenelle ja mitä tarkoitusta varten, mikä on ollut vaikutus aikalaisiin jne).

Vastauksen laadinta

Kerro omin sanoin, mitä ymmärrät asiasta (mitä dokumenteissa sanotaan). Älä siis kuvaile pelkkiä dokumenttien kertomia asioita.
Kuvaile dokumenttien eroavaisuuksia.
Pohdi käsiteltävään aikaan liittyviä yleisiä piirteitä, asioita ja ilmiöitä.
Pohdi, miksi dokumentit on kirjoitettu, mikä niiden tarkoitus on ollut.
Mikä esitetyistä dokumenteista on luotettavin ja millä perusteilla?
Miten dokumentin tarkoitus on vaikuttanut sisältöön ja miten itse dokumentti on mahdollisesti vaikuttanut?
Pohdi taustalla olevia ideologioita, tapahtumia tai ilmiöitä (muutos) ja vertaile niitä.
Jäsentele asiat ja laadi vastaus esseeohjeiden mukaan.

Kuvan tulkintatehtävä

Kuvadokumenttitehtävässä on löydettävä kuvasta aikaa kuvaavia ilmiöitä, arvoja, ongelmia, haaveita ja kannanottoja yleensä. Kuvadokumentin tulkinta on periaatteessa samankaltainen kuin graafisen ja dokumenttitehtävän tulkinta.

Vastauksen laadinta:

Tutki kuva huolellisesti ja kirjaa ylös (yleiset) asiat, jotka muistuvat mieleesi ja/tai liittyvät kyseiseen kuvaan.
Etsi kuvasta kaikki mielestäsi oleelliset yksityiskohdat ja metaforat. Mitä henkilöitä, ilmiöitä ja vertauskuvia kuvassa on, minkä vaikutelman kuva katsojalleen antaa (kuka tehnyt, kenelle, mitä tarkoitusta varten).
Ryhmittele havainnot ja laadi kirjoitelma esseen vastausohjeiden mukaan.

Lähteet:

- Opinportti (YLE): Essee työn alla
- Vesa Korhonen (Tampereen yliopisto): Mikä on essee
- Espoon kirjasto: lähdekritiikistä
- Pirkko Anttila (Metodix):
historiantutkimuksen aineisto ja lähdekritiikki
- Olli Lehtonen (OPH:n Edu.fi):
historian menetelmiä ja lähdekritiikkiä
- Anu Koivunen (Mediatutkimus, Turun yliopisto):
lähteiden käytön opas
- Olli Lehtonen:
lähdekritiikin opettaminen ja opiskelu historian tunneilla
- Harjunpää Maritta ja Hänninen Sirpa (Tampereen yliopiston täydennyskoulutus):
Internet nykyhistorian ja yhteiskuntaopin opetuksessa
- Sirkka Ahonen ja Irina Koskinen: Lukion pedagogiikka 1989.
- Sirkka Ahonen: Koulu ja tiede kirjassa. Puhutaanko oikeista asioista? (toim. J. Rydman) 1994.
- Mälkiä, Matti: Teksti- ja kirjallisuusviitteiden laatiminen. Tampereen yliopisto, Tampere 1994.

©2003 Rami Saarniaho