REVIEWS...

The Feast of the Damned

DESIBELI.NET (In Finnish only)

Alkuvuodesta 2006 käsiini päätyi Royal Truck nimisen yhtyeen promo, joka suorastaan pursui wanhan koulukunnan Black Sabbath ja grunge vääntöä. Nyt kun sama vuosi 2006 vetelee jo viimeisiään kuunneltavakseni on siunaantunut retkueen uusin tuotos. Äijämetalli pitoisuudet ovat tälläkin kertaa huipussaan, kun tämä nelimiehinen heavy rock´n´roll jyrä painaa armotonta vauhtia eteenpäin. Entisaikojen kuninkaat ja myöhempien vuosien rutistelijat kuuluvat vertaisina Royal Truckin rätkeestä lävitse, temmon pysyessä kautta linjan melko rauhallisena ja painojen tangoissa suht runsaina. Kiekon todellinen helmi on toisena soiva Heal, jossa raskas rutistelu, tarttuva melodisuus ja koukukas soitto muodostavat yhdessä jotain maagista. Muuten ryhmä tuntuu olevan hieman hukassa, sillä avausraidan pikataival suhahtaa joka kerta turhankin nopeasti alta pois ja viimeisenä kuultava nimibiisi vaikuttaa lähinnä parin, kolmen eri kappaleen törmäyksessä syntyneeltä sekasikiöltä. Ideoita kyllä piisaa mutta ne eivät ole tällä kertaa oikein keskenään yhteensopivia.

Mika Roth, 17.12.2006



NOISE (In Finnish only)

Miehistönvaihdoksia läpikäynyt Royal Truck jatkaa neljännellä demollaan siitä, mihin hyvin toimineella edellisellään jäi: siis raskaan ja rouhean äijärockin kanssa painimiseen. Kokeneen nelikon menneisyydestä löytyy sellaisia bändejä kuin Battagia ja Iconofear. Royal Truckiin ne eivät kuitenkaan ole jättäneet jättäneet selviä vaikutteita, toisin kuin ovat esimerkiksi Black Label Society ja Blake, vaikkei bändi kamppailekaan aivan yhtä matalilla taajuuksilla kuin edellä mainitut.

Nopeanpuoleinen She Rides Alone jytisee ja rockaa mukavan raskaasti, eikä tarttuvuudestakaan ole puutetta. Kiitosta lähtee paitsi sävellyksestä myös laulaja-kitaristi Marko Lehtisen äänestä, joka toimii hienosti ja sopii mutkattomasti tämänsorttiseen vääntöön. Hitaampi kakkosraita Heal tarjoaa avausta tuhdimpaa kitaraa ja on kokonaisuutena aavistuksen raskaampi. Biisissä on sopivasti samaa fiilistä kuin Blaken tuotannossa. Isoja puutteita ei löydy The Feast of the Damned -päätösbiisistäkään, jonka rouheuteen tuo lisäsävyjä tyly kitarasoolo.

Royal Truck toteaa saatekirjeessään olevansa valmista kauraa poimittavaksi. Ja niin bändi totisesti myös on. Biisit rakentuvat varmasti, soitto- ja sävellystaitoa piisaa, laulu tukee komeasti muita elementtejä eikä vastaavanlaisia kokoonpanoja ole Suomenmaassa ainakaan liikaa. Yhtyeellä on kasassa jo albumillinen omaa materiaalia, joten levy-yhtiöt huomio: olkaapa tarkkana Royal Truckin suhteen.

5/5

Olli Koikkalainen, 20.01.2007



RIKSUN ROLL BÄNDISKABA (In Finnish only)

Kuninkaalliset kärryt kulkevat aika raskaaseen tahtiin. Ja onpa tiellä sopivasti pomppuja ja mutkia kuin hyvässä naisessa. Ja niinpä Royal Truck suoruudessa pyrkiikin siihen tärkeimpään päämäärään: eli pääsemään vastakkaisen sukupuolen pöksyihin. Enkä tässä nyt lähde sen tarkemmin arvailemaan bändin nimeen liittyviä metaforia, mutta näin henkevä, rikassoundinen ja hyväntuulinen rock-räjähdys on ihan pakko nähdä livenä ja eiköhän tämän tahdissa olutkin maistu hyvältä. Piti siitä tai ei.

5/5



STALKERMUSIC (In Finnish only)

"Hard rockia, heavya vai rankalla kädellä soitettua raskaampaa rokkia...???" Tätä pohdiskellaan Royal Truckin viimeisimmän promon saatelehtisessä, pilke silmäkulmassa tosin.

RT rokkaa raskaasti ja tekee sen hyvin. Uudella basistilla ja rumpalilla varustettuna yhtye tarjoilee sangen maukasta kaahausta. Rummut kumisevat miehekkäästi ja kitarat murahtelevat. Saatteessa paljastetaan, että kitara-raidat on nauhoitettu 1 promillen humalassa. Täytyykin siis nostaa hattua kitaristi Roope Ohertille ansiokkaasta suorituksesta. Räpiköintiä ei tapahdu missään vaan tasaisen tiukkaa riffittelyä kolmen kipaleen verran. Suosikiksi nousi nimikkobiisi. Siinä laulaja Marko Lehtinen päästää ilmoille sen verran tyylikästä inkkarisoundia, että allekirjoittaneelle tulee paikoitellen mieleen jopa stoner-kunkku John Garcia (Kyuss/Unida).

Kolme kovaa vääntöä. Omiaan bileiden tunnelman nostatukseen. Kippis ja toivottavasti ensi kerralla isompana annoksena!

3,5/5

Teemu Muhli, 7.2.2007