Järkkäripalaverit aloitettiin jo elo-syyskuussa 2004, mutta sitäkin ennen oltiin jo pohdittu hiukan tulevan tapahtuman luonnetta ja mahdollista vuokratilaa. Eikä hetkeäkään liian aikaisin, sanokaa minun sanoneen. Ei, Helsingissä ei todellakaan ole erityisen helppo järjestää tämän mittakaavan tapahtumaa halvalla! Oli jopa käydä niin, että mitään paikkaa tapahtumaa varten ei saatu. Halloween-miitissä Jennin luona tästä keskustelimmekin. Sen ajan olen pysyvästi merkinnyt muistoihini meidän järkkäreiden pahimpana kriisikautena.

Onneksi vuoden vaihteessa onnemme kääntyi ja saimme viimein varattua Rauhanaseman FinBuffy 2005 -tapahtumapaikaksi. Lopulta oli mukava huomata, että olimme oikeastaan saaneet melkeinpä parhaan mahdollisen paikan, mitä sijaintiin tulee. Itse olisin niin kovasti halunnut sellaisen vuokratilan, jossa olisimme voineet myös yöpyä, mutta tuo tavoite osoittautui pian mahdottomaksi (sillä emme ole järjestäytynyt yhdistys, eikä meillä ole omaisuuksia tuhlattavaksi sikahintaiseen vuokraan). Onneksi Rauhanasema toimi tarkoitukseensa hyvin ja yöpymismahdollisuudenkaan puuttuminen (en sattuneesta syystä viitsi laskea yöpymispaikaksi Stadion Hostellia... siellä käyneet varmaan tietävät miksi *iskee silmää*) ei karkottanut osallistujia tiehensä, niin kuin alkuun pelkäsimme.

Lopulta kaikki sujui siis hyvin. Kuukausien huolelliset suunnitelmat muuttuivat todeksi ja saimme havaita, että olimme onnistuneet siinä, mitä kukaan meistä ei ollut aiemmin yrittänyt. Olimme oikeita järkkäreitä. Viimeiset kaksi viikkoa ennen tapahtumaa olivat kuluttavia itse kullekin. Oli standien askartelua, näytelmävideoiden editointia, ruokaostosten tekemistä, laitteiston testausta, tietokilpailujen viilausta ja vaikka mitä! Yöunet alkoivat mennä siinä viikkoa ennen tapahtumaa ja lopulta tuntui, kuin olisi tehnyt kokopäivätyötä, kun joka hetki tuntui kuluvan, jos ei tapahtuman järjestelyyn, niin sitten sen ajattelemiseen.

Kuitenkaan, niin ikävältä kuin tuo saattaa kuulostaakin, ei ainakaan minulle koskaan tullut katuvaa fiilistä siitä, että olin lähtenyt mukaan järjestämään FinBuffya. Päin vastoin! Olen viime FB:stä lähtien kulkenut joskeenkin pää pilvissä, koska olen ollut niin ylpeä ja onnellinen, että tapahtuma, joka merkitsee minulle niin paljon, oli nyt minun ja kuuden muun ystäväni käsissä. Meillä kaikilla seitsemällä oli omat tärkeät roolimme järjestäjinä. En tiedä mikä oli minun roolini, sillä vähän niin kuin Xanderilla BtVS-sarjassa, ei minullakaan ollut mitään erityistä "supervoimaa", jota olisin voinut järjestäjänä hyödyntää. Minulla on vain rakkaus tätä tapahtumaa ja meidän omaa pientä fanikuntaamme kohtaan. Kulunut vuosi oli todella ihana ja toivon sydämestäni jaksamista ensi vuoden järjestäjille. Uskon, että teille on luvassa erittäin hauskoja aikoja.

Kaikki peukut pystyyn, että myös ensi vuonna tämä perinne jatkuu!

Kiittäen ja kumartaen,

Klo 7:00

Herätys... vahingossa. Kellon oli tarkoitus soida vasta kahdeksalta, mutta hämmästyksekseni (ja kuten myöhemmin sain huomata, onnekseni) yllättävästä syystä olin täysin valveilla jo tuntia aikaisemmin. Aamupala ei maistunut, lieneekö syynä sitten jännitys, tai edellisen päivän varsin vähälle jäänyt syöminen. Puoli kymmeneltä oli tarkoitus ajaa Chemicin asunnolle lastaamaan AV-laitteistoa. Civy, Meerhel ja minä olimme valmiita lähtöön hyvissä ajoin ja luultavasti monen hämmästykseksi olimme melkein aikataulussa, kun koko järkkäriporukkaa oli viimein koolla Helsingin Munkkivuoressa.

Klo: 10

Ajoimme Pasilaan kahdella autolla ja parkkeerasimme Rauhanaseman pihaan. Olin koko viikon ollut kauhusta kankeana säätiedotuksia kuunnellessani. Aluksi luvattiin sateista säätä, asteita 10-16. KAUHUA! Myöhemmin ennusteet vaihtuivat. Lopulta alkoi tuntua, ettei edes luontoäiti itse tiennyt millaista säätä oikein halusi. Onneksi lauantaista näytti kehkeytyvän kohtuullisen lämmin päivä. Rauhanaseman pihalla seisoskellessani olin todella hyvällä tuulella. Voisiko olla mahdollista, että meitä siunattaisiin auringonpaisteella FinBuffy-päivänä?

Seurasi keikka Lidl'iin. Oli ostoksia tekemättä ja nälkäkin alkoi jo ilmoitella itsestään kurisevan vatsan muodossa... Ostosreissun jälkeen kello lähestyi jo yhtätoista, mutta yhä oli aikaa tapettavana ennen kuin vuokra-aikamme Rauhanasemalla alkaisi. Kukaan meistä ei kuitenkaan viitsinyt turhaan seisoskella tyhjän panttina, joten marssimme sisään varttitunnin etuajassa (virallisesti olimme vuokranneet paikan klo 11:sta eteenpäin). Heti alkoi kuumeinen paikkojen järjestely. AV-pöytä piti kasata, pöytäkunnat järjestää, tuolit asettaa paikoilleen ja koristeet läntätä seinille. Itse olin yksi koristevastaavista (osallistujat saattavat tälläkin hetkellä katsella huoneensa seinällä minun printaamaani A4-kokoista Buffy tai Angel -screencapia). Minä, Marjo ja Civy laittelimme yhdessä kuvia ja julisteita valkoisten ja ankeiden seinien koristukseksi ja lopulta paikka alkoikin jo näyttää eläväisemmältä. Tällä välin pojat saivat laitteiston toimimaan. Nyt meiltä löytyi jo screeni, videotykki, kolme DVD-laitetta, fanitaidenurkkauksen kone ja musiikkivideonurkkauksen televisio.

Seuraavaksi mehua ja keksejä esille, karkkia pöytiin ja opastekylttejä seinille. Kun järkkärien oma pöytä ja ilmoittautumispistekin oltiin saatu kasaan, alkoi Rauhanasema jo muistuttaa sellaista, millaiseksi olimme sen visioineetkin. Tunnelma oli katossa ja jokainen järkkäreistä varmasti kiireistään huolimatta todella hyvällä tuulella. Yhteistyö toimi saumattomasti, emmekä edes ehtineet jännittää.

Klo: 12:30

Ensimmäiset osallistujat saapuvat paikalle! Oh no! Meillä on kaikki vielä kesken! Eipä se mitään, pientä sähläystähän alussa saa ollakin. Juoksimme Marjon ja Civyn kanssa ilmoittautumispisteeseen vastaanottamaan tulijoita ja sinne sitten sitten jäimmekin, passiin. Nyt alkoi jo tuntua hiukan vellontaa vatsanpohjassa. Meidän tehtävänämme oli iskeä tulijoille käteen heidän nimilappunsa (vaikeampi homma kuin uskoisi, muuten), pizzalista, virallinen FinBuffy 2005 -valokuvakortti, ohjelmalehtinen ja suklaapatukka. Homma heittäytyi haastavaksi siinä vaiheessa, kun MacGyver palasi Pasilan asemalta mukanaan sankat joukot niitä henkilöitä, jotka olivat halunneet osallistua opastettuun kävelyyn Rauhanasemalle (heitä oli ihan hillitön lössi). Hiukan siinä varmaan tuli sekoiltua nimilappujen sun muiden kanssa, mutta lopulta kaikki olivat löytäneet omat pöytäryhmänsä ja saaneet pizzalistansa sun muut.

VIDEO: Opastettu kävely saapuu Rauhanasemalle

Klo: 14:00 (tai jotain, alan valitettavasti seota kellonajoissa)

Kaksi osallistujaa puuttui yhä, mutta aikataulusta oli pidettävä kiinni. Aloitimme siis tapahtuman virallisen ohjelman. MacGyver piti puheen, jonka jälkeen pääsimme esittelemään itsemme. Toivon hartaasti, etten vaikuttanut ääliömäiseltä. Yhtäkkiä vain unohdin kaiken mitä olin suunnitellut sanovani ja möläytin jotain täysin asiaankuulumattomia asioita esittelyspiikissäni. Puolustaudun sillä, että olin hyvin hermostunut.

VIDEO: MacGyverin puhe

Tämän jälkeen pääsimme viimein istumaan omiin pöytäryhmiimme ja tutustumaan pöytäläisiimme. Minun ja Civyn pöydässä istuivat Magged, Viivi, Minttupossu, Groove, Buffster ja Heli. Olimme antaneet pöytäläisillemme ohjeet keksiä, millä tavalla he sopivat yhteen keskenään ja pöytänsä nimikkohahmon kanssa. Minun pöytäni oli Dawn ja he arvasivatkin oikein... Heillä oli pienin keski-ikä kaikista pöydistä. Myös Giles-pöytä tunnisti itsensä. He olivat vastaavasti keksi-iältään vanhin pöytäryhmä. Loput pöydät olivatkin sitten aika sekalaista sakkia, mutta kaikki onnistuivat keksimään ihastuttavia selityksiä omalle ryhmälleen. Oz-ryhmässä puhuttiin vähän mutta asiaa, Anyassa nousi esiin useita vahvoja mielipiteitä ja niin päin pois...

Klo: 15:00 ????

Kun osallistujien esittelyt oli hoidettu, päästiin aloittamaan perinteinen FinBuffy-tietokilpailu. Ohjelmanumero, joka oli minulle kaikkein suurimman vaivan tulos. Yrittäkääpä joskus huviksenne keksiä lähes sata suhteellisen kiperää kysymystä Buffy-sarjasta... ei niin helppo homma kuin voisi luulla!

Kisa alkoi "Tunnista jakso" -osiolla. Esimmäinen clippi oli jaksosta "Revelations". Kyseessä oli kohtaus, jossa Oz, Willow, Xander ja Cordelia juttelevat Bronzessa Buffyn mahdollisesta uudesta poikaystävästä, joka osoittautuukin Faithiksi (kuulostipas tuo lause oudolta). Seuraavaksi oli kohtaus "Superstar"-jaksosta, jossa Buffy, Willow, Xander ja Anya tappavat vampyyreita hautausmaalla ja Buffy, joka ei usko selviävänsä useasta vampyyrista kerrallaan, haluaa pyytää Jonathanilta apua.

Kolmannen clipin tullessa vuoroon, varmaan jokainen meistä järkkäreistä puri salaa kynsiään, odottaen yleisön reaktiota. MacGyver sanoi alkuspiikissään, ettei tänä vuonna olisi ollenkaan järkkäreiden näytelmää. No, sehän oli vain huijausta, jotta saisimme yleisön yllätettyä paremmin. Todellisuudessahan ei ollut mitään kysymystä siitä tehtäisiinkö näytelmää. Totta kai tehtäisiin, sehän on perinne! Kysymys oli vain miten se tehtäisiin? Koska kukaan meistä ei tuntenut erityisempää halua näytellä livenä, otettiin videokamera kauniiseen käteen. Ja voi niitä kuvauspäiviä... Ensimmäiseksi kuvasimme Puppet Show'n lopun, mikä osoittautui niin hauskaksi puuhaksi, että viikko ennen tapahtumaa ajoimme Velodromille kuvaamaan vielä ylimääräistä Fool For Love -kävelykohtausta.

Kolmas clippi oli siis meidän järkkäreiden esittämä Puppet Show'n näytelmäkohtaus. Voitte vain kuvitella riemumme, kun clippi sai juuri niin yllättyneen ja hyvän vastaanoton kuin toivoimmekin. Ainakin nauruista päätellen lopputulos oli muidenkin mielestä hauska, kuin vain järkkäreiden. Neljäs, viides ja kuudes clippi olivat taas Buffysta, jaksoista Dark Age, Where The Wild Things Are ja Lies My Parents Told Me. Seitsemäs clippi oli meidän oma Fool For Love -kävelykohtauksemme, jonka kuvauksissa saimme mitä merkillisempiä katseita ohikulkijoilta, olimmehan pukeutuneet rooliasuihimme keskellä parkkipaikkaa ja vielä sateella. Yleisön reaktio seitsemänteen clippiin oli erittäin positiivinen. Ryhmäkävely hidastettuna ja Spike-MacGyverin hyppy "tynnyrin" yli taisi saada suorastaan aplodejakin! Olimme erittäin tyytyväisiä.

VIDEO: Puppet Show -reaktiot
VIDEO: Fool For Love -reaktiot

"Tunnista jakso" -osion jälkeen pöytäkunnat saivat alkaa täyttämään tietovisan tavallista paperiosiota omaan tahtiin, minkä aikana järkkärit pääsivät valmistautumaan seuraaviin ohjelmanumeroihin, tilaamaan pizzoja ja haukkamaan raitista ilmaa (Rauhanasemalla oli nimittäin aika tukala ilmapiiri, kun kaikki ikkunat jouduttiin pitämään kiinni, pimennysverhot alhaalla ja samaan saliin oli ahtautunut 40 ihmistä kerralla). Kun paperit oltiin saatu puolen tunnin jälkeen täytettyä, siirtyi Marjo jakamaan Angel-visan papereita halukkaille ja Chemic pisti osallistujien huvitukseksi Puppet Show -näytelmävideon blooperit (eli pilalle menneet otokset) pyörimään screenille.

Klo: Ei enää mitään hajua...

Angel-visailuun osallistuneiden palautettua paperinsa, oli aika alkoittaa tarkkaavaisuuskilpailu. Koska tämäkin kilpailu oli minun laatimani, jouduin juontamaan myös alkuspiikin. Oletan, että se meni paremmin kuin tietokilpailun juonto. Tarkkaavaisuuskisassa screeniltä näytettiin putkeen kahdeksan lyhyttä pätkää eri Buffy-jaksoista ("Band Candy", "Life Serial", "Buffy VS Dracula", "Intervention", "Storyteller", "Bewitched, Bothered And Bewildered" ja "A New Man"). Tarkoituksena oli kiinnittää huomiota pieniin yksityiskohtiin kohtauksissa. Jaksopätkien jälkeen jaoin osallistujille kysymyspaperit, joissa kysyttiin mm. Anyan paidan väriä Intervention-jaksossa ja niin päin pois. Ihan kaikki eivät osallistuneet kisaan, mutta tarpeeksi moni kuitenkin, jotta minulle koittaisi valtava tarkastusurakka myöhemmin päivällä...

Osallistujat olivat varsin nopeita vastaamaan ja pääsimme Civyn kanssa tarkastuspuuhiin jo alle kymmenen minuutin päästä kysymyspaperien jakamisesta. Perinteiden mukaisesti tilatut 45 pizzaa loistivat poissaolollaan. Itse sain omani ensimmäisten joukossa, mutta siinä tarkastushärdellissä ei juuri ehtinyt syömään. Tämä olikin päivän ainoa hetki, kun jäimme jälkeen aikataulusta. Tarkoitus oli aloittaa kausikeskustelut (teemoina Buffy yleisesti, Buffyn 7. kausi ja Angelin 5. kausi spoilaantuneille), mutta koska pizzat eivät olleet tuleet kaikille, katsoimme parhaaksi odotella. Valitettavasti pizzat onnistuivat myöhästymään niin pahasti, että keskustelut piti vain aloittaa ilman niitä, ettei aikataulusta olisi pudottu täysin. Itse en tästä kaikesta tajunnut puoliakaan, sillä minulla ja Civyllä oli tosiaan paljon töitä tarkkaavaisuuskisan ja tietokilpailun tulosten tarkistamisessa. Yhdessä vaiheessa jouduin ottamaan muutaman pizzan vastaan, mikä aiheutti sydämentykytyksiä, sillä koko pizzakaaos oli jäänyt minulle aika hämäräksi. Onneksi pienestä kriisistä selvittiin ja kaikkien saatua pizzansa, voitiin aloittaa pelisessiot. Ennen sitä Marjo jakoi vielä Angelvisan tulokset. Onnellinen voittaja oli Ling-Ling ja hän vei kotiin mukanaan pääpalkinnon, Angel-posterbookin.

Klo: 18:30

Pelisessiot saattoivat alkaa! Viime vuoden pantomiimista minulle jäi niin hyvät muistot, että halusin tänä vuonna vetää pantomiimia itse. Okei, se nakitettiin minulle, mutta ei se tarkoita, etten pitänyt tehtävästä! Tällä kertaa halusin muuttaa tehtävien laatua siten, että osallistujat voisivat valita tekisivätkö tehtävän yksin vai ryhmässä. Aihealueita oli kaksi: Hahmot/Asiat ja jaksot. Tyytyväisyydekseni ryhmätehtäviäkin esitettiin yksilöesitysten ohella. Olisin itse asiassa toivonut pantomiimille paljon enemmän aikaa, sillä tunnuimme vasta pääsevämme vauhtiin, kun jo piti lopettaa kesken, ettemme taas tippuisi aikataulusta.

Pantomiimin lisäksi tarjolla oli muitakin peliaktiviteetteja. Jälleen kerran kiinnostuneet päättivät kokeilla mahdotonta tehtävää, eli Buffy-lautapelin sääntöjen selvittämistä. Tarjolla oli myös Buffy Vampyyrintappaja -Xbox-peli. Tätä peliä halukkaat saivatkin tällä kertaa pelata suorastaan screeniltä ja halukkaita olikin tänä vuonna yllättävän monta.

Pelejä ei ollut pakko pelata pelisessioiden aikana. Samaan aikaan jatkuivat myös teemakeskustelut ja fanitaidenurkkaa ja musiikkivideonurkkaa sai myös käyttää vapaasti.

Klo: 20:00

Aika aloittaa huutokauppa! Tänäkin vuonna tavaroita tuli myyntiin ilahduttavan paljon. Jokainen järkkäri taisi olla enemmän tai vähemmän ihmeissään tavaroiden määrästä, sillä me uskoimme, että kukaan ei toisi huutokauppaan yhtään mitään (huutokauppa-aiheisen pollin tulokset FinBuffy 2005 -sivuilla hiukan vihjaisivat tähän suuntaan). Tästä syystä huutokaupan venyminen olikin aiheuttaa uuden kriisin, kun meinasimme jälleen kerran pudota aikataulusta. Ja minä kun luulin, että meiltä loppuisi tekeminen kesken, kun jaksojakaan ei tänä vuonna katsottu... Jay juonsi huutokaupan tänä vuonna ja myynnissä oli mm. Buffy-lautapeliä, Buffy-kalenteri, 3. kauden DVD-boksi ja paljon lehtileikkeitä, kuvia sun muuta fanikamaa.

Klo: 21:00

Hetki, jota olin odottanut pienoisella paniikilla: Tietokilpailun Grande Finale! Olimme viikko ennen tapahtumaa ensimmäisen kerran kokeilleet miten tämä osuus pitäisi vetää. Havaitsimme noin kaksikymmentä eri ongelmaa ja minä olin repiä hiukset päästäni. "Äkkikuolema"-tyylinen kisa ei tullut kysymykseen, koska meidän piti selvittää voittajan lisäksi myös toiseksi ja kolmanneksi tullut. Oli mahdotonta ennustaa kuinka tasaväkisiä kilpailijat tulisivat olemaan, joten kysymyksiä piti olla PALJON. Viimeisenä iltana ennen tapahtumaa, sain mietittyä kasaan 15 kysymystä, plus viisi lisäkysymystä mahdollisen tasapelitilanteen varalle.

Oli aika aloittaa kilpailu. Tietovisan ryhmäosuuden voittaja oli erittäin tasaväkisestä joukosta pöytäryhmä Anya, johon kuuluivat Kati, Enkeli, Dweed, Aspargus, Huffa, Gachnar ja Sandrene. Heidät istutettiin yleisön eteen ja jokaiselle annettiin vastauspapereita. Esitin heille 15 kysymystä liittyen Buffyyn ja he saivat kukin vuorollaan vastata. Marjo ja Civy laskivat pisteitä. Tämä sessio kesti yllättävän pitkään, sillä vastaajia oli seitsemän kappaletta ja miettimisaikaakin heille piti antaa, kuten kunnon tietokilpailussa aina. Lopulta kilpailun kiistattomiaksi voittajaksi nousi (ja onneksi vielä ilman tasapelitilannetta) Gachnar, joka sai ensimmäisenä valita kolmesta tietokilpailun palkinnosta mieleisensä. Voittaja vei kotiinsa Buffy-aiheiset pelikortit. Toiseksi tullut Sandrene sai Watcher's Guide vol. 3 -kirjan ja kolmanneksi tullut Aspargus otti iloiten vastaan upean FinBuffy 2005 -hiirimaton.

Klo: 22:50 tai sinnepäin...

Oli aika keskustella FinBuffyn tulevaisuudesta. Iloksemme saimme huomata, että kiinnostuneita potentiaalisia järkkäreitä löytyi ja näyttääkin siltä, että seuraavan kerran FinBuffy järestetään Tampereella. Me järkkärit puhuimme yleisön kanssa hiukan tapahtuman järjestämisestä ja kaikista vaikeuksista, joita kohtasimme kuluneen vuoden aikana. Toivottavasti emme pelotelleet ketään turhaan. Sitoutumistahan tämä vaatii, mutta jos on suurella sydämellä mukana, niin uskon, että saa aikaan mitä tahansa.

Edellisten vuosien mahtijärkkäri Kati, lausui muutaman kauniin sanan meille ja sai yleisönkin antamaan aplodeja. Siinä vaiheessa meinasi kyllä itku tulla, sillä ymmärtäähän sen, että kun on niin kauan suunnitellut jotain, omistanut sille aikaansa ja toivonut ja rukoillut, että kaikki menisi hyvin, niin sitten kun se rumba on ohi ja ihmiset todella kiittävät sinua hyvästä työstä ja ovat aidosti tyytyväisiä tapahtumaan, niin onhan se ihan helvetin mahtava tunne! Minusta oli vain sopivaa sen jälkeen osoittaa kunnioitusta aikaisempien vuosien järkkäreille, sillä heidän panostaan osaa todella kunnioittaa, oltuaan itse heidän kengissään.

Klo: 22:15

Oli aika sanoa hyvästit taas joksikin aikaa... Stadion Hostellille oli menossa muutama yöpymispaikan varannut, joten minä, Meerhel ja MacGyver otimme autot ja lähdimme heittämään tätä yöpyjänelikkoa Stadikalle. Oli alkanut jo satelemaan (positiivisista säätiedotuksista huolimatta), mutta ilta oli lämmin ja mukava kaikesta huolimatta. Stadion Hostelli osoittautui varsinaiseksi huijaukseksi koko paikka... Toki, huoneet olivat kohtuullisen halpoja. Se saattoi selittyä sillä, että mm. huoneissa oleviin lukollisiin kaappeihin sai kyllä laittaa tavaroitaan säilöön, mutta lukot piti ostaa itse (2,5 euroa). Tai sillä, että vuoteissa ei saanut nukkua makuupusseissa, mutta lakanoiden vuokraus maksoi erikseen (lakanat olivat kertakäyttöisiä). Lievää surkuhupaisuutta lisäsi myös respan ilmoitus, että huoneen ovelle tulisi mahdollisesti jossain vaiheessa yötä kolkuttelemaan joku englantilainen heppu, joka oli unohtanut sinne kamojaan... Että näin. Toivotimme yöpyjille jaksamista ja palasimme Rauhanasemalle siivoilemaan paikkoja.

Iloksemme siivous oli jo täysin hoidettu, kun pääsimme takaisin Rauhanasemalle. Hauskaa oli se, että ne printaamani Buffy ja Angel -screencapit oli putsattu alas seiniltä ennen kuin ehti silmää räpäyttää, heti sen jälkeen kun ilmoitin, että niitä saa vapaasti ottaa muistoksi jos huvittaa. Myös standit ja opastekyltit saivat osakseen kysyntää ja illalla vastailin useammankin kerran söötteihin pyyntöihin, että "saisikohan tuon kuvan viedä kotiin, kun se olisi niin hieno...". Now can you say 'awwww'? *hymyilee onnellisena*

Onneksemme olimme saaneet paljon apua siivoukseen ahkerilta osalistujiltamme. Osa lähtikin sitten suuntaamaan jatkoille Helsingin yöhön. Minulla, Meerhelillä, Civyllä, Sunshinella ja Corriella oli muita suunnitelmia. Olimme viimeiset paikalla olijat Rauhanasemalla ja vietyämme roskat, ajoimme minun kotiini, missä sitten pelailimme Cranium-lautapeliä ja katsoimme telkkarin yöohjelmia aina kello seitsemään asti aamulla, kuten kunnon miitissä pitääkin!

Maanantaina 13.6.2005
Klo: 20:16

Vuosi järkkärinä on nyt ohi, samoin on FinBuffy 2005, kolmas laatuaan. Edelleen on kuitenkin tehtävää jäljellä. Tapahtumassa kuvatuista videoita pitäisi koostaa kunnon versio, ryhmäkuvat pitäisi julkaista ja järjestäjien kesken sekoittuneet tavara vaihtaa takaisin oikeisiin käsiin. Olo on nyt aika haikea, mutta onnellinen. Univelat nukuin pois tänään ja nyt olen hoitanut myös tärkeän velvollisuuden, ei järkkärinä vaan webhostina. Tämä oli FinBuffy 2005 matkakertomus. Olette olleet ihana yleisö. Helsinki ja VAARNA-web sanovat nyt hyvää yötä.

Nähdään taas pian, uuden miitin merkeissä!

Takaisin FinBuffy-sivulle