Hurjat sähkösivut!

  

Tässähän tämä on! Vasemmanpuoleinen moottori pyörittää akselillaan olevaa moottoria, joka taas pyörittää seuraavaa jne. Eräänlainen tikapuukytkentä siis. Tämä on siinä mielessä helppo konstruktio, koska moottoreiden kierrosluvut summataan keskenään ja tulos antaa suoraan potkurin kierrosluvun. Normaalilla speed400-luokan moottorilla kuormitettu kierrosluku on n. 13000rpm. Tällä kytkennällä saadaan potkuri pyörimään jo 39000rpm! Luulisi pailonin jo kiitävän, eh? Lisäämällä systeemiin lisää portaita, nousee potkurin kierrosluku helposti yli sadantuhannen ja nopeus kasvaa samassa suhteessa. Vaihtamalla moottorit 4.8V:n moottoreihin saadaan kierroslukua nostettua hieman lisää, mutta virrankulutus nousee silloin neliportaisellakin yli sadan Ampeerin, joten ajoakku pitää olla kunnossa.

Tämä ajatus on helposti sovellettavissa myös polttomoottoreihin, mutta massajakauman takia tähtimoottorikonstruktio olisi optimi tähän sovellukseen. Pientä askartelua vaatii kampiakselin ontoksi sorvaus polttoaineen syöttöä varten, mutta vaikeuksien kautta voittoon on mottoni ollut aikojen alusta saakka! Hienosäätöä vaatii myös kaasuttimen ohjaus, mutta senkin ratkaisin jo. Viisisylinterisen tähtimoottorin sylinterien väleihin asetellaan vastaanottimen akusto, vastaanotin ja kaasuservo, jakaen seuraavasti: Ensimmäiseen väliin servo. Toiseen vastaanotin. Loppuihin väleihin jaetaan kaksi kennoa (kuusikennoinen akkupaketti) per väli. Näin moottori pysyy tasapainossa.

Koska tein ajatustyötä "turhan" ylivaihteen kanssa paljonkin, seuraava ajatus tuli myös mieleeni: tasavirtamoottorin pyörimisnopeus riippuu suoraan jännitteestä. Jännitettä nostamalla nousee pyörimisnopeus lähestulkoon lineaarisesti jännitteen funktiona!

http://tacashi.tripod.com/elctrncs/inverter/inverter.htm sisältää helpon ohjeen yksinkertaisen invertterin tekemiseen. Tässä muuntajan muuntosuhde on "rajoitettu" 10:1, mutta käämimällä oma muuntaja 100:1 on helposti tehtävissä! Tämähän nostaa 8.4V:n akkupaketin jännitteen tuonne 800V:n korville! Nelisatanen kiertää motocalcin mukaan 800V:n jännitteellä "vaatimattomat" 1200000rpm, eli puolikaasullakin mennään melkein valonnopeutta!
 

Koska pistin mietintämyssyn päähäni, ja kesäaika lähestyy uhkaavasti, keksaisin tässä sitten kenttäpikalaturin.

Laturin sydämenä toimii pitkä ja vahva kuparitanko, jonka alapää eristetään maasta. Tangon alapäähän kytketystä johtimesta saadaan lataukseen tarvittava jännite ja virta. Akuston viimeisen kennon miinus kytketään vahvalla elektrodilla maahan, joka toimii siten paluujohtimena. Salaman jännitteen on arvioitu olevan 2MV, joten akussa on syytä olla kennoja yli 1,5 miljoonaa. Vaikka latausjännite riittäisikin 1666666 kennoon, pitää muistaa, että kennon tyhjäkäyntijännite on suurempi kuin kuormitettu, joten jopa 1400000 kennoa toimii turvallisesti, mutta 1700000 kennoakin on saatu kerralla ladatuksi, nämä olivat kuitenkin työkalukennoja, jotka latautuvat nopeasti kärsimättä vahinkoa. Litium-kennoja tällä laturilla on turha ladata, koska litium ei lataudu (=tuhoutuu) yhtä nopeasti kuin ni-cd tai ni-mh kenno.
 

UUTTA! UUTTA!

Sähkölennokkien lentoajat ja suorituskyky ovat kompromissi. Tähän keksin ratkaisun: hybridisähkölennokki V1.0.

Koneen pääosat: akusto, sähkömoottori, laturi sekä laturia pyörittävä polttomoottori.

Toimintaperiaate: Kun ajoakku rupeaa olemaan tyhjä, käynnistyy polttomoottori. Polttomoottori pyörittää laturia, joka lataa ajoakun täyteen ja lennätystä sähköllä voidaan jatkaa. Kun akku on täysi, pysähtyy polttomoottori. Erittäin taloudellinen ja ekoystävällinen ratkaisu, kuten sähkölennokit ovat aina olleet.
 

VIELÄKIN UUDEMPAA!!

Hybridisähkölennokki V2.0
R&D-osastomme kehitti hybridiä pidemmälle. Painon säästämiseksi, on ajoakku, laturi ja sähkömoottori pudotettu pois, ja polttomoottori pyörittää suoraan potkuria!! Painonsäästön takia on kone entistäkin ekoystävällisempi ja sähkölennätyksen eduista ei tarvitse tinkiä tippaakaan! Suorituskyky on parantunut runsaasti painonsäästön takia.
 
 

Leijutusharjoitteluhuone aloittaville kopteristeille:

Helikopterilennätys on tunnetusti haastavaa puuhaa, ja lennätyksen aloikynnys on korkea johtuen pelosta hajottaa kallis laite. R&B-osasto on rakentanut toimivan prototyypin turvallisesta lennätysharjoitteluhuoneesta. Huone on pääpiirteittäin seuraavanlainen:

Toimintaperiaate:

Helikopterin lentokyky perustuu pääroottorin pyörimiseen runkonsa suhteen. Tällä huoneella muutetaan tuo suhde siten, että roottori on paikallaan ja runko pyörii. Huoneen pyörimistä säätelee normaali RC-vastaanotin, joka on taajuusmuuttajan kautta kytketty 18kW:n kolmivaihesähkömoottoriin. Ennen lentoa on syytä vaihtaa samantaajuinen kide myös huoneen vastaanottimeen. Lennättäjä seisoo huoneessa haluamassaan paikassa. Koska lennättäjän näkökulmasta kopteri on paikallaan, on se helposti hallittavissa ja lennätysvirheiden korjaamiseen jää paljon aikaa. Ulkopuolelta katsottuna taas roottori pysyy paikallaan, jolloin roottorin mahdolliset epätasapainoisuudet on helppo katsoa ja viestittää lennättäjälle. Huone sopii kaikille koptereille, ja 3D-koptereille aivan yhtä hyvin kuin hennoimmille pienoissähkökoptereille.

Mahdolliset yleisölennätykset pyritään toteuttamaan Pienoismallimessuilla Helsingin jäähallissa Huhtikuun lopussa, mutta R&R-tiimimme ei anna sitovia lupauksia tässä vaiheessa.
 
 

Eikä tässä vielä kaikki!

R&W-osastolta kuuluu kummia:
Sähkömoottoritekniikkaan tutustuneet keksijämme ovat taas tutkineet ns. kierroskoneen valmistusta. Idea perustuu tasasähkömoottorin käämikierrosten lukumäärään suhteesta moottorin kierroslukuun. Pudottamalla käämikierroksia, moottori pyörii nopeammin samalla jännitteellä. Markkinoille saapunee vuoden kolmannella neljänneksellä Speed400-luokkaan suorituskykyisiä 1/2- ja 1/3-kierroksen moottoreita. Moottoreissa on käämiä ankkurilla vain puoli kierrosta (HiPo-versiossa 1/3-kierrosta). Alustavien mittausten mukaan moottori pyörii 12500rpm jo kahdella millivoltilla ja täydellä akkupaketilla akselin ulkopinnan kehänopeus ylittää valonnopeuden. Tämä yhdistettynä uuteen suurinousuiseen (5xlimes ääretön) suoravetopotkuriin saadaan aikaiseksi todella suorituskykyinen yhdistelmä.

Kilpailujaoksemme suunnittelee uudelle keksinnölle kilpailuluokkaa "Transatlantic Pylon", jossa toinen pylon on Nevadassa, Alue 51-nimellä tunnetulla aavikolla, ja toinen pylon Vantaan Petikossa, lennokkikerho Rakun kotikentällä. Lippumiesten tuomiot toimitetaan suorilla satelliittiyhteyksillä. Sponsoreita kaivataan!!
 

Mietintämyssyn virtalähde muutettu verkkokäyttöiseksi!

Joka vain ja ainoastaan on hyväksi teille, rakkaat harrastuskolleegat. Käytin intternettini huollossa ikävän yhteensattuman jälkeen ja taas mietintäpipo iskee tuumasta kipinää ja koneet kulkee paremmin.
 

Taitolentolasit:

Idea perustuu "ostos TV":llä pyörineeseen maanmainioon mainokseen, jossa mainostetaan "Mojave" vaihtolinssirillejä. Nyt on saatavana vaihtolinssejä, joihin on kaiverrettu kaikkien taitolentoliikkeiden liikesarjat suoraan linssin pintaan! Prillit päähän, niska horisontin suuntaiseksi, ja kaikkien liikkeiden katkoviivoilla merkityt lentolinjat ovat silmiesi edessä. Lennät koneellasi vain linssin linjaa pitkin ja silmukat ovat pyöreitä ja vaakakierteet suoria. Kyllä tuomarit antavat pisteitä liikkeen puhtaudesta!

Saatavana myös pylon-klunsseja, joihin on kaiverrettu mikrometrintarkasti kääntöpiste. Älä hukkaa milliäkään vaan hommaa heti irtolinssit!!
S&D-osastolla kaiverretaan lakkamastereita kopterilaseihin, joilla näkee suoraan lapakulmat, epätasapainon, exp-käyrät sun muut. Kerron kun on kaupoissa!
 

KUVA TULOSSA!
 

Heittoapu:

Vapun pyhinä tuli kankkusessa kyttäiltyä TV:ta enemmänkin ja taas irtos idea! Abtronic pro-hyper-throw-away-help-device. Pari abtroniccia kytketään ajastinpiirillä sarjaan ja kytketään heittokäden ojentajaan ja olkapäähän. Pieni vastaanotin haistelee lähettimen kaasun asentoa. Kun hana pannaan tiskiin, aktivoituu olkapään abtronic ja pakottaa olkapään taipumaan eteenpäin. Muutamaa millisekuntia myöhemmin ojentajan tronikki lyö ytyä hauikseen ja jo lähtee isompikin kone.
 

KUVA TULOSSA!!
 

Newbie radio-ohjainavustin

Tämäkin hieno keksintö odotteli vain päivänvaloon tuomista. Laite koostuu pannasta, joka laitetaan päähän. Pannassa on kiihtyvyysanturi (vrt. RC-kopterin gyro) joka aistii pään asentoa ja sen muutoksia. Laite kytketään lähettimen opettaja/oppilas-liitäntään. Laitteen periaate on korjata lentokoneen lentoasentoa lennätäjän pään asennon mukaan. Aloittelevilla lennättäjillä on usein tapana kallistella päätään siihen suuntaan kuin haluavat lentokoneen kääntyvän ja tähän rakoon tämä upea laite iskee! Tulevaisuuden versioissa on mahdollista lisätä "agressiivitunnistin" joka tunnistaa useimmat kirosanat. Tunnistaessaan kirosanan laite katkaisee kaasun ja laukaisee varalaskuvarjon ja kone leijuu turvallisesti ehjänä maahan. Kehitteillä on myös "kieli keskellä suuta" tunnistin, joka muuttaa radion exp-arvoja, pienentäen nämä minimiin, jos lennättäjä avaa suunsa kesken lennon ja ohjailee kielellään konetta.
 

KUVA TULOSSA!
 

Pseudovaneri

Harmittaako kun kone on tullut hieman kovemmin laskuun ja joku paikka repeää? Siihenkin olen keksinyt ratkaisun! Tähän tilanteeseen tarvitset pseudovaneria. Pseudovanerin tarkoitus on vahvistaa paikkoja sieltä, mistä koneen halutaan hajoavan. Yleensä kovassa laskussa laskuteline antaa periksi ja tuliseinä murtuu potkurin ottaessa maahan kiinni. Lisäämällä pseudovaneria esim. juuri tuliseinään hajoaa tuliseinä varmemmin ja ehjänä säilyvänä haluttu osa pysyy ehjänä.

Samaan aikaan rinnakkaisosastomme kehitteli tuotteen "anti-depron", jonka käyttötarkoitus on samankaltainen pseudovanerin kanssa. Anti-depronia käytetään rakennusvaiheessa, ja sitä lisätään paikkoihin, mihin ei varsinaista depronia haluta. Käyttökohteina esimerkiksi skaalamallin ohjaamon ikkuna-aukot sekä moottorin jäähdytysaukot.
 

VMRTF-koneet

Very Much Ready To Fly-konesarja. Näissä uuden aallon konesarjoissa yhdistetään ARF- ja "tikkukoneiden" parhaat puolet. Rakennussarja koostuu muotoonsa leikatuista puuosista (balsa, bambu, vaneri, mänty), mutta liimapinnoille on levitetty liima valmiiksi. Liima on samaa, mitä käytetään kirjekuorien sulkuläpässä. Koneen kokoaminen tapahtuu yksinkertaisesti nuolaisemalla liimattava pinta kosteaksi ja painamalla paikoilleen. Osien kevennys ja modifiointi on helppoa ja jokainen saa rakentaa koneensa juuri haluamakseen, kevyeksi ja ketteräksi tai kestäväksi ja jykeväksi kovempaankin käyttöön.
 

Marmelaaditraineri

Tarvikkeet:
Vettä, liivatelehtiä, sokeria, karamelliväriä, vaseliinia, sopiva traineri muotiksi.

Valmistele trainerisi voitelemalla se vaseliinilla joka paikasta. Tee trainerista muottinegatiivi valamalla se esim. betoniin tai kipsiin. Halkaise muotti ja poista traineri muotista. Vaseliinin tarkoitus on se, ettei traineri tartu muottiin. Asettele sähköosat (moottori, servot, vastaanotin jne.) niille tarkoitetuille paikoilleen muotin sisään. Keitä vesi kiehuvaksi ja lisää sokeria maun mukaan. Anna veden jäähtyä hetki ja lisää karamelliväri. Sulata liivatelehdet kuumaan veteen ja kaada seos muottiin. Nosta muotti jääkaappiin hyytymään. Tunnin päästä voit avata muotin ja marmelaaditraineri on valmis! Ripottele päälle sokeria oikean marmelaadin ulkomuodon saavutamiseksi. Tämän koneen jos saat lentämällä rikki, soita minulle, tulen ottamaan valokuvan!
 

Todella kestävä kone

"Normaali" lennokki on hauras kapine, vaikka miten tukevasti se olisi rakennettu. Seuraavilla ohjeilla saat helposti ja nopeasti vahvistettua koneesi "melkein pomminkestäväksi". Tarvitset: viilan, uunin, titaania ja itse koneen.

Viilaa ensin titaaniharkosta purua. Purua tarvitset sadasta grammasta puoleen kiloon riippuen koneesi koosta. Sekoita titaanipuru veteen ja sivele koneesi päälle pensselillä tasaiseksi kerrokseksi. Laita uuniin lämpötilaksi 5200 astetta (titaani sulaa reilussa 3000:ssa asteessa) ja kone uuniin puoleksi tunniksi. Titaani sulaa koneesi pintaan tasaiseksi ja kestäväksi kerrokseksi, joka suojaa konettasi pikku kolhuilta. Helppoa kun sen osaa, eikö?
 

Mikrofilmari kylmiin olosuhteisiin.

Mikrofilmarin rakennus, varsinkin päällystäminen on hermoja raastavaa, mutta palkitsevaa puuhaa. Helpommalla pääset, kun teet nk. "talvifilmarin".
Tarvitset: tavallisen rungon, ilman päällystystä, vettä, fairya (käsitiskiainetta).
Laita saaviin vettä ja lorauta perään fairya. Dippaa kone saavissa siten, että päällystettäville pinnoille jää "saippuakupla". Vie kone heti pakkaseen, jotta saippua jäätyy. Lennätä konetta vain pakkasella ja unohda kesä- ja sisäkisat.
 

Tehonpuutetta polttomoottorissa?

Niin, siitä tehon puutteesta. Aivan kuten Ni-Cd-akut on hyvä purkaa ennen latausta, on polttiskoneen tankkikin hyvä ajaa tyhjäksi ennen tankkausta. Pysyy tankki ja akut paremmassa kunnossa, eh? Pahimmillaan on seurauksena muisti-ilmiö, jolloin tankista loppuu polttoaine ennen aikojaan, aivan kuin akuista loppuu sähkö, vaikka mittarin mukaan sähköä on vielä "kolme palkkia".