Tässähän tämä on! Vasemmanpuoleinen moottori pyörittää akselillaan olevaa moottoria, joka taas pyörittää seuraavaa jne. Eräänlainen tikapuukytkentä siis. Tämä on siinä mielessä helppo konstruktio, koska moottoreiden kierrosluvut summataan keskenään ja tulos antaa suoraan potkurin kierrosluvun. Normaalilla speed400-luokan moottorilla kuormitettu kierrosluku on n. 13000rpm. Tällä kytkennällä saadaan potkuri pyörimään jo 39000rpm! Luulisi pailonin jo kiitävän, eh? Lisäämällä systeemiin lisää portaita, nousee potkurin kierrosluku helposti yli sadantuhannen ja nopeus kasvaa samassa suhteessa. Vaihtamalla moottorit 4.8V:n moottoreihin saadaan kierroslukua nostettua hieman lisää, mutta virrankulutus nousee silloin neliportaisellakin yli sadan Ampeerin, joten ajoakku pitää olla kunnossa.
Tämä ajatus on helposti sovellettavissa myös polttomoottoreihin, mutta massajakauman takia tähtimoottorikonstruktio olisi optimi tähän sovellukseen. Pientä askartelua vaatii kampiakselin ontoksi sorvaus polttoaineen syöttöä varten, mutta vaikeuksien kautta voittoon on mottoni ollut aikojen alusta saakka! Hienosäätöä vaatii myös kaasuttimen ohjaus, mutta senkin ratkaisin jo. Viisisylinterisen tähtimoottorin sylinterien väleihin asetellaan vastaanottimen akusto, vastaanotin ja kaasuservo, jakaen seuraavasti: Ensimmäiseen väliin servo. Toiseen vastaanotin. Loppuihin väleihin jaetaan kaksi kennoa (kuusikennoinen akkupaketti) per väli. Näin moottori pysyy tasapainossa.
Koska tein ajatustyötä "turhan" ylivaihteen kanssa paljonkin, seuraava ajatus tuli myös mieleeni: tasavirtamoottorin pyörimisnopeus riippuu suoraan jännitteestä. Jännitettä nostamalla nousee pyörimisnopeus lähestulkoon lineaarisesti jännitteen funktiona!
http://tacashi.tripod.com/elctrncs/inverter/inverter.htm sisältää
helpon ohjeen yksinkertaisen invertterin tekemiseen. Tässä muuntajan
muuntosuhde on "rajoitettu" 10:1, mutta käämimällä
oma muuntaja 100:1 on helposti tehtävissä! Tämähän
nostaa 8.4V:n akkupaketin jännitteen tuonne 800V:n korville! Nelisatanen
kiertää motocalcin mukaan 800V:n jännitteellä "vaatimattomat"
1200000rpm, eli puolikaasullakin mennään melkein valonnopeutta!
Koska pistin mietintämyssyn päähäni, ja kesäaika lähestyy uhkaavasti, keksaisin tässä sitten kenttäpikalaturin.
Laturin sydämenä toimii pitkä ja vahva kuparitanko, jonka
alapää eristetään maasta. Tangon alapäähän
kytketystä johtimesta saadaan lataukseen tarvittava jännite ja
virta. Akuston viimeisen kennon miinus kytketään vahvalla elektrodilla
maahan, joka toimii siten paluujohtimena. Salaman jännitteen on arvioitu
olevan 2MV, joten akussa on syytä olla kennoja yli 1,5 miljoonaa.
Vaikka latausjännite riittäisikin 1666666 kennoon, pitää
muistaa, että kennon tyhjäkäyntijännite on suurempi
kuin kuormitettu, joten jopa 1400000 kennoa toimii turvallisesti, mutta
1700000 kennoakin on saatu kerralla ladatuksi, nämä olivat kuitenkin
työkalukennoja, jotka latautuvat nopeasti kärsimättä
vahinkoa. Litium-kennoja tällä laturilla on turha ladata, koska
litium ei lataudu (=tuhoutuu) yhtä nopeasti kuin ni-cd tai ni-mh kenno.
UUTTA! UUTTA!
Sähkölennokkien lentoajat ja suorituskyky ovat kompromissi. Tähän keksin ratkaisun: hybridisähkölennokki V1.0.
Koneen pääosat: akusto, sähkömoottori, laturi sekä laturia pyörittävä polttomoottori.
Toimintaperiaate: Kun ajoakku rupeaa olemaan tyhjä, käynnistyy
polttomoottori. Polttomoottori pyörittää laturia, joka lataa
ajoakun täyteen ja lennätystä sähköllä voidaan
jatkaa. Kun akku on täysi, pysähtyy polttomoottori. Erittäin
taloudellinen ja ekoystävällinen ratkaisu, kuten sähkölennokit
ovat aina olleet.
VIELÄKIN UUDEMPAA!!
Hybridisähkölennokki V2.0
R&D-osastomme kehitti hybridiä pidemmälle. Painon säästämiseksi,
on ajoakku, laturi ja sähkömoottori pudotettu pois, ja polttomoottori
pyörittää suoraan potkuria!! Painonsäästön
takia on kone entistäkin ekoystävällisempi ja sähkölennätyksen
eduista ei tarvitse tinkiä tippaakaan! Suorituskyky on parantunut
runsaasti painonsäästön takia.
Leijutusharjoitteluhuone aloittaville kopteristeille:
Helikopterilennätys on tunnetusti haastavaa puuhaa, ja lennätyksen
aloikynnys on korkea johtuen pelosta hajottaa kallis laite. R&B-osasto
on rakentanut toimivan prototyypin turvallisesta lennätysharjoitteluhuoneesta.
Huone on pääpiirteittäin seuraavanlainen:
Toimintaperiaate:
Helikopterin lentokyky perustuu pääroottorin pyörimiseen runkonsa suhteen. Tällä huoneella muutetaan tuo suhde siten, että roottori on paikallaan ja runko pyörii. Huoneen pyörimistä säätelee normaali RC-vastaanotin, joka on taajuusmuuttajan kautta kytketty 18kW:n kolmivaihesähkömoottoriin. Ennen lentoa on syytä vaihtaa samantaajuinen kide myös huoneen vastaanottimeen. Lennättäjä seisoo huoneessa haluamassaan paikassa. Koska lennättäjän näkökulmasta kopteri on paikallaan, on se helposti hallittavissa ja lennätysvirheiden korjaamiseen jää paljon aikaa. Ulkopuolelta katsottuna taas roottori pysyy paikallaan, jolloin roottorin mahdolliset epätasapainoisuudet on helppo katsoa ja viestittää lennättäjälle. Huone sopii kaikille koptereille, ja 3D-koptereille aivan yhtä hyvin kuin hennoimmille pienoissähkökoptereille.
Mahdolliset yleisölennätykset pyritään toteuttamaan
Pienoismallimessuilla Helsingin jäähallissa Huhtikuun lopussa,
mutta R&R-tiimimme ei anna sitovia lupauksia tässä vaiheessa.
Eikä tässä vielä kaikki!
R&W-osastolta kuuluu kummia:
Sähkömoottoritekniikkaan tutustuneet keksijämme ovat
taas tutkineet ns. kierroskoneen valmistusta. Idea perustuu tasasähkömoottorin
käämikierrosten lukumäärään suhteesta moottorin
kierroslukuun. Pudottamalla käämikierroksia, moottori pyörii
nopeammin samalla jännitteellä. Markkinoille saapunee vuoden
kolmannella neljänneksellä Speed400-luokkaan suorituskykyisiä
1/2- ja 1/3-kierroksen moottoreita. Moottoreissa on käämiä
ankkurilla vain puoli kierrosta (HiPo-versiossa 1/3-kierrosta). Alustavien
mittausten mukaan moottori pyörii 12500rpm jo kahdella millivoltilla
ja täydellä akkupaketilla akselin ulkopinnan kehänopeus
ylittää valonnopeuden. Tämä yhdistettynä uuteen
suurinousuiseen (5xlimes ääretön) suoravetopotkuriin saadaan
aikaiseksi todella suorituskykyinen yhdistelmä.
Kilpailujaoksemme suunnittelee uudelle keksinnölle kilpailuluokkaa
"Transatlantic Pylon", jossa toinen pylon on Nevadassa, Alue 51-nimellä
tunnetulla aavikolla, ja toinen pylon Vantaan Petikossa, lennokkikerho
Rakun kotikentällä. Lippumiesten tuomiot toimitetaan suorilla
satelliittiyhteyksillä. Sponsoreita kaivataan!!
Mietintämyssyn virtalähde muutettu verkkokäyttöiseksi!
Joka vain ja ainoastaan on hyväksi teille, rakkaat harrastuskolleegat.
Käytin intternettini huollossa ikävän yhteensattuman jälkeen
ja taas mietintäpipo iskee tuumasta kipinää ja koneet kulkee
paremmin.
Taitolentolasit:
Idea perustuu "ostos TV":llä pyörineeseen maanmainioon mainokseen, jossa mainostetaan "Mojave" vaihtolinssirillejä. Nyt on saatavana vaihtolinssejä, joihin on kaiverrettu kaikkien taitolentoliikkeiden liikesarjat suoraan linssin pintaan! Prillit päähän, niska horisontin suuntaiseksi, ja kaikkien liikkeiden katkoviivoilla merkityt lentolinjat ovat silmiesi edessä. Lennät koneellasi vain linssin linjaa pitkin ja silmukat ovat pyöreitä ja vaakakierteet suoria. Kyllä tuomarit antavat pisteitä liikkeen puhtaudesta!
Saatavana myös pylon-klunsseja, joihin on kaiverrettu mikrometrintarkasti
kääntöpiste. Älä hukkaa milliäkään
vaan hommaa heti irtolinssit!!
S&D-osastolla kaiverretaan lakkamastereita kopterilaseihin, joilla
näkee suoraan lapakulmat, epätasapainon, exp-käyrät
sun muut. Kerron kun on kaupoissa!
KUVA TULOSSA!
Heittoapu:
Vapun pyhinä tuli kankkusessa kyttäiltyä TV:ta enemmänkin
ja taas irtos idea! Abtronic pro-hyper-throw-away-help-device. Pari abtroniccia
kytketään ajastinpiirillä sarjaan ja kytketään
heittokäden ojentajaan ja olkapäähän. Pieni vastaanotin
haistelee lähettimen kaasun asentoa. Kun hana pannaan tiskiin, aktivoituu
olkapään abtronic ja pakottaa olkapään taipumaan eteenpäin.
Muutamaa millisekuntia myöhemmin ojentajan tronikki lyö ytyä
hauikseen ja jo lähtee isompikin kone.
KUVA TULOSSA!!
Newbie radio-ohjainavustin
Tämäkin hieno keksintö odotteli vain päivänvaloon
tuomista. Laite koostuu pannasta, joka laitetaan päähän.
Pannassa on kiihtyvyysanturi (vrt. RC-kopterin gyro) joka aistii pään
asentoa ja sen muutoksia. Laite kytketään lähettimen opettaja/oppilas-liitäntään.
Laitteen periaate on korjata lentokoneen lentoasentoa lennätäjän
pään asennon mukaan. Aloittelevilla lennättäjillä
on usein tapana kallistella päätään siihen suuntaan
kuin haluavat lentokoneen kääntyvän ja tähän rakoon
tämä upea laite iskee! Tulevaisuuden versioissa on mahdollista
lisätä "agressiivitunnistin" joka tunnistaa useimmat kirosanat.
Tunnistaessaan kirosanan laite katkaisee kaasun ja laukaisee varalaskuvarjon
ja kone leijuu turvallisesti ehjänä maahan. Kehitteillä
on myös "kieli keskellä suuta" tunnistin, joka muuttaa radion
exp-arvoja, pienentäen nämä minimiin, jos lennättäjä
avaa suunsa kesken lennon ja ohjailee kielellään konetta.
KUVA TULOSSA!
Pseudovaneri
Harmittaako kun kone on tullut hieman kovemmin laskuun ja joku paikka repeää? Siihenkin olen keksinyt ratkaisun! Tähän tilanteeseen tarvitset pseudovaneria. Pseudovanerin tarkoitus on vahvistaa paikkoja sieltä, mistä koneen halutaan hajoavan. Yleensä kovassa laskussa laskuteline antaa periksi ja tuliseinä murtuu potkurin ottaessa maahan kiinni. Lisäämällä pseudovaneria esim. juuri tuliseinään hajoaa tuliseinä varmemmin ja ehjänä säilyvänä haluttu osa pysyy ehjänä.
Samaan aikaan rinnakkaisosastomme kehitteli tuotteen "anti-depron",
jonka käyttötarkoitus on samankaltainen pseudovanerin kanssa.
Anti-depronia käytetään rakennusvaiheessa, ja sitä
lisätään paikkoihin, mihin ei varsinaista depronia haluta.
Käyttökohteina esimerkiksi skaalamallin ohjaamon ikkuna-aukot
sekä moottorin jäähdytysaukot.
VMRTF-koneet
Very Much Ready To Fly-konesarja. Näissä uuden aallon konesarjoissa
yhdistetään ARF- ja "tikkukoneiden" parhaat puolet. Rakennussarja
koostuu muotoonsa leikatuista puuosista (balsa, bambu, vaneri, mänty),
mutta liimapinnoille on levitetty liima valmiiksi. Liima on samaa, mitä
käytetään kirjekuorien sulkuläpässä. Koneen
kokoaminen tapahtuu yksinkertaisesti nuolaisemalla liimattava pinta kosteaksi
ja painamalla paikoilleen. Osien kevennys ja modifiointi on helppoa ja
jokainen saa rakentaa koneensa juuri haluamakseen, kevyeksi ja ketteräksi
tai kestäväksi ja jykeväksi kovempaankin käyttöön.
Marmelaaditraineri
Tarvikkeet:
Vettä, liivatelehtiä, sokeria, karamelliväriä,
vaseliinia, sopiva traineri muotiksi.
Valmistele trainerisi voitelemalla se vaseliinilla joka paikasta. Tee
trainerista muottinegatiivi valamalla se esim. betoniin tai kipsiin. Halkaise
muotti ja poista traineri muotista. Vaseliinin tarkoitus on se, ettei traineri
tartu muottiin. Asettele sähköosat (moottori, servot, vastaanotin
jne.) niille tarkoitetuille paikoilleen muotin sisään. Keitä
vesi kiehuvaksi ja lisää sokeria maun mukaan. Anna veden jäähtyä
hetki ja lisää karamelliväri. Sulata liivatelehdet kuumaan
veteen ja kaada seos muottiin. Nosta muotti jääkaappiin hyytymään.
Tunnin päästä voit avata muotin ja marmelaaditraineri on
valmis! Ripottele päälle sokeria oikean marmelaadin ulkomuodon
saavutamiseksi. Tämän koneen jos saat lentämällä
rikki, soita minulle, tulen ottamaan valokuvan!
Todella kestävä kone
"Normaali" lennokki on hauras kapine, vaikka miten tukevasti se olisi rakennettu. Seuraavilla ohjeilla saat helposti ja nopeasti vahvistettua koneesi "melkein pomminkestäväksi". Tarvitset: viilan, uunin, titaania ja itse koneen.
Viilaa ensin titaaniharkosta purua. Purua tarvitset sadasta grammasta
puoleen kiloon riippuen koneesi koosta. Sekoita titaanipuru veteen ja sivele
koneesi päälle pensselillä tasaiseksi kerrokseksi. Laita
uuniin lämpötilaksi 5200 astetta (titaani sulaa reilussa 3000:ssa
asteessa) ja kone uuniin puoleksi tunniksi. Titaani sulaa koneesi pintaan
tasaiseksi ja kestäväksi kerrokseksi, joka suojaa konettasi pikku
kolhuilta. Helppoa kun sen osaa, eikö?
Mikrofilmari kylmiin olosuhteisiin.
Mikrofilmarin rakennus, varsinkin päällystäminen on hermoja
raastavaa, mutta palkitsevaa puuhaa. Helpommalla pääset, kun
teet nk. "talvifilmarin".
Tarvitset: tavallisen rungon, ilman päällystystä, vettä,
fairya (käsitiskiainetta).
Laita saaviin vettä ja lorauta perään fairya. Dippaa
kone saavissa siten, että päällystettäville pinnoille
jää "saippuakupla". Vie kone heti pakkaseen, jotta saippua jäätyy.
Lennätä konetta vain pakkasella ja unohda kesä- ja sisäkisat.
Tehonpuutetta polttomoottorissa?
Niin, siitä tehon puutteesta. Aivan kuten Ni-Cd-akut on hyvä purkaa ennen latausta, on polttiskoneen tankkikin hyvä ajaa tyhjäksi ennen tankkausta. Pysyy tankki ja akut paremmassa kunnossa, eh? Pahimmillaan on seurauksena muisti-ilmiö, jolloin tankista loppuu polttoaine ennen aikojaan, aivan kuin akuista loppuu sähkö, vaikka mittarin mukaan sähköä on vielä "kolme palkkia".